Eväitä selviytymiseen

Miten suuret suomalaisyhtiöt pystyvät säilyttämään toiminta- ja kilpailukykynsä nykyisessä markkinamyllerryksessä? Minkälaisia haasteita markkinamuutokset ovat tuoneet yrityksille, ja kuinka yritykset ovat näihin muutoksiin sopeutuneet?

Kysymyksiin haettiin vastauksia Ilmarisen ja Ernst & Youngin yhteisessä seminaarissa Lessons from change. Yritysjohdolle suunnattu tilaisuus pidettiin maaliskuun 9. päivänä Ilmarisessa.

Lessons from change -seminaarin puhujat asettuivat ennen tilaisuuden alkua yhteispotrettiin. Vasemmalta Timo Uronen, Harri Pärssinen, Timo Ritakallio, Jorma Eloranta, Markus Rauramo, Jouko Karvinen ja Harri Sailas.

Kilpailu lisääntyy ja kiristyy

Seminaarin avauspuheenvuorossa Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas tarkasteli työeläkejärjestelmän selviytymistä finanssikriisistä. Hän totesi, että suomalainen työeläkejärjestelmä osoitti kriisissä erinomaisesti kestävyytensä. Suomi on lähes ainoita maita Euroopassa, ellei ainoa, jossa työeläkemaksuihin tai eläke-etuihin ei ole tarvinnut puuttua. Keskeisenä selityksenä tälle hän piti sitä, että työeläkejärjestelmässä riski jakautuu paitsi ajallisesti myös maksajittain erittäin laajasti.

Tilaisuuden toinen isäntä, Ernst & Youngin toimitusjohtaja Harri Pärssinen, kertoi omassa avauksessaan yhtiönsä tekemästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin mm. sitä, miten hyvin eri maat ovat onnistuneet globalisoitumisen haasteissa. Suomi sijoittui 60 maan joukossa kymmenennelle sijalle. Tutkimuksesta käy myös ilmi, että kilpailu tulee entisestäänkin lisääntymään. Kilpailu samalla kiristyy, sillä sitä tulee kaikilta suunnilta kaikille alueille.

Oikea ajoitus on kaiken a ja o

Toimitusjohtaja Jouko Karvinen ja talousjohtaja Markus Rauramo Stora Ensosta sekä toimitusjohtaja Jorma Eloranta Metsosta kertoivat johtamiensa yritysten selviytymistaisteluista.

Karvinen korosti muutoksen hallinnassa varsinkin oikeaa ajoitusta. Hän täsmensi sen tarkoittavan mieluummin tekoja etulinjassa kuin liian myöhään. Hitaus johtaa hänen mielestään usein suurempiin leikkauksiin ja vähennyksiin. Tarvitaan lisäksi rohkeutta tehdä ikäviäkin valintoja sekä taitoa lopettaa keskustelu ja ryhtyä sanoista tekoihin. Hän muistutti myös, että muutosjohtaminen vaatii yritysjohdolta urheutta ja sisua.

Eloranta totesi samojen lainalaisuuksien kuin metsäteollisuudessa pätevän myös kansainvälisessä teknologia-alan yrityksessä. Muutosjohtamisessa hän korosti erityisesti johtajan leadership-taitoja. Periaatteessa yritysjohtaminen on hänestä loppujen lopuksi hyvin yksinkertaista: riittää kuin tuotot ovat kuluja suuremmat ja että kassassa on aina rahaa. Viisautta on myös pitää pitkän aikavälin näkymät mielessä lyhyen ajan päätöksiä tehtäessä.

Mitä finanssikriisistä on opittu?

Ernst & Youngin johtaja Timo Uronen valotti talouskriisin vaikutuksia maailman metsätalouteen. Hän totesi, ettei talouskriisi ollut kovin suuri shokki metsäteollisuudelle, sillä sen kriisinsietokyky on erittäin vahva. Metsäteollisuuden tulevaisuus on silti haasteellinen; rakennemuutos ja ylikapasiteetin purkaminen eivät etene pelkästään markkinavoimien kautta, joten muita ratkaisuja vielä tarvitaan. Uskoa tulevaisuuteen luo kuitenkin se, että monet metsäyhtiöt ovat nyt aiempaa paremmassa kunnossa ja pystyvät hyötymään talouden elpymisestä.

Ilmarisen sijoituksista vastaava varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio puolestaan tarkasteli finanssimarkkinoiden murrosta institutionaalisen sijoittajan näkökulmasta. Mitä finanssikriisi sijoittajalle opetti?

Ritakallion mukaan se opetti ainakin sen, että globaalit markkinat toimivat hyvin samanaikaisesti ja markkinoiden liikkeet ovat erittäin nopeita. Hajauttamisen hyödyt olivat siten hyvin vähäisiä. Myös sijoituskohteiden läpinäkyvyyden merkitys korostui finanssikriisin aikana, samoin se, että kannattaa sijoittaa mieluummin yksinkertaisiin kuin monimutkaisiin sijoitusinstrumentteihin.

Yksi opetuksista hänen mielestään oli niin ikään se, että likviditeetistä on huolehdittava. – Likviditeetistä pitää luonnollisesti kantaa huolta aina, mutta erityisesti markkinahäiriöiden aikana sillä on keskeinen merkitys kriisistä selviytymisessä, Ritakallio totesi.