Työkyvyttömyys maksaa suomalaisille miljoonia – osin turhaan
Suomalaisten työuria voidaan pidentää panostamalla työntekijöiden työkykyyn. Työuria pidennetään vähentämällä työkyvyttömyyseläkkeiden määrää, joka on merkittävin ennenaikaisen eläköitymisen syy. Suomessa vanhuuseläke alkaa 63–68 -vuotiaana, mutta työkyvyttömyyseläkkeiden vuoksi eläkkeelle jäädään keskimäärin nyt alle 60-vuotiaana. Työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 270 000 suomalaista eli joka viides eläkkeensaaja.
Työkyvyttömyyseläkkeiden väheneminen ja työkykyyn panostaminen hyödyttää sekä työntekijöitä, yrityksiä että yhteiskuntaa.
”Yrityksissä panostukset työkykyyn on nähtävä investointina, jonka tuottavuutta voidaan seurata. Ongelma voi olla, että yritykset eivät tunne riittävän hyvin keinoja ja mahdollisuuksia vaikuttaa työkyvyttömyyden kustannuksiin ja näin ollen työkykyä edistävät käytännön toimet jäävät liian usein puutteellisiksi”, toteaa Terveystalon johtava ylilääkäri Juha Tuominen.
L&T:n esimerkki kannustaa
Työkykyyn panostaminen kannattaa – siitä kertoo Lassila & Tikanojan esimerkki. L&T on saavuttanut työkykyhankkeensa avulla myönteisiä tuloksia sekä yrityksen että henkilöstön näkökulmasta. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet sekä työkyvyttömyys- ja tapaturmaeläkkeiden määrä on lähes puolittunut. L&T:n keskimääräinen eläköitymisikä on noussut työkykyjohtamisen ansiosta lähes kolmella vuodella 62 vuoteen.
”Olemme panostaneet työkykyyn ja saavuttaneet sillä miljoonien eurojen säästöt. Käytännössä tämä on edellyttänyt vahvaa tahtotilaa, työkykyasioiden johtamisen merkityksen ymmärtämistä, laajaa verkostoitumista sekä työkykyä tukevien toimintamallien luomista. Ratkaisut työkykyasioissa ovat aina yksilöllisiä, mikä voi tarkoittaa esim. hoitoa, kuntoutusta, työtehtävien muokkaamista tai kokonaan uuden ammatin opiskelua”, henkilöstöjohtaja Inkeri Puputti L&T:ltä sanoo.
Suuryritysten kannattaa toimia
Suurilla yrityksillä on suurin intressi vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeiden määriin. Niillä työkyvyttömyyseläkkeet vaikuttavat yrityksen työeläkevakuutusmaksuun. Maksu työkyvyttömyyseläkkeistä määräytyy 11-portaisen maksutaulukon perusteella. Maksuluokka on sitä korkeampi, mitä enemmän työkyvyttömyyseläkkeitä syntyy: kun eläketapauksia saadaan vähennettyä, myös työeläkemaksu alenee. Maksuluokan avulla yrityksen on mahdollista seurata oman työkyvyttömyysriskinsä kehitystä ja verrata sitä myös muihin yrityksiin.
”Maksuluokkajärjestelmän tavoite on oikea, mutta sitä on hyvä kehittää edelleen selkeämmäksi ja yrityksiä paremmin palvelevaksi esimerkiksi tihentämällä maksuluokkia. Näin yritykset ovat entistä halukkaampia satsaamaan työntekijöiden työkykyyn, kun hyödyt ja haitat ovat entistä näkyvämmät”, Inkeri Puputti L&T:ltä sanoo.
Kolmasosa työkyvyttömyyseläkkeellä olevista työllistettävissä
Tutkimuksen mukaan 100 000 eli yli kolmannes työkyvyttömyyseläkkeellä olevista olisi halukkaita ja kykeneväisiä työskentelemään ainakin jossain määrin.
Työssä pysyminen ja työkyvyn tukeminen on myös työntekijän etu. Työ varmistaa työkyvyttömyyseläkettä paremman ansio- ja eläketason. Työ myös ehkäisee syrjäytymistä ja tukee terveyttä: työssä käyvät ihmiset voivat eri tutkimusten mukaan paremmin kuin työmarkkinoiden ulkopuolella olevat. Siksi työntekijöiden tulisi saada kaikki mahdollinen tuki työkyvyn säilyttämiseen. Työkykyasioista pitäisi tulla luonteva osa työyhteisöjen jokapäiväistä arkea.
”Työntekijöiden tulee voida luottaa siihen, että työnantaja pyrkii tukemaan voimavarojen mukaista työskentelyä. Työnantajien on puolestaan saatava riittävät tiedot henkilöstön työkyvyssä tapahtuneista muutoksista, jotta yrityksillä olisi nykyistä enemmän mahdollisuuksia ennaltaehkäisevään toimintaan ja korvaavan työn tarjoamiseen”, hallituksen puheenjohtaja Heikki Pilvinen Hoffmanco Internationalista sanoo.
Yksi lääke työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseen voi olla myös järjestelmän joustavoittaminen. Nykyisellään siirtymä työkyvyttömyyseläkkeeltä työelämään on juridisesti raskas prosessi.
Satsaus työkykyyn parantaa Suomen talouden kilpailukykyä
Työkyvyttömyyden taloudelliset vaikutukset ovat suuret. Jos keskituloinen suomalainen jää työkyvyttömyyseläkkeelle 45-vuotiaana, pelkästään palkkatuloja jää kertymättä laskennallisesti noin 600 000 euroa. Kerrannaisvaikutukset, kuten muut verotulojen menetykset ja sosiaaliset tulonsiirrot huomioituna taloudelliset menetykset yhteiskunnalle ovat paljon tätä suuremmat. Työkyvyttömyydestä aiheutuu eri arvioiden mukaan useiden miljardien menetykset Suomen taloudelle vuosittain.
”Yhteiskuntaa, yrityksiä ja työterveyshuoltoa olisi mahdollista muuttaa pienillä toimilla niin, että kokonaisuus tukisi entistä vahvemmin työkyvyn ylläpitämistä ja ennaltaehkäisyä. Jo onnistunut yhteistyö työterveyshuollon, työntekijän ja työnantajan kesken voi tuottaa miljoonien eurojen säästöt pelkästään sairauspoissaolokustannuksissa samalla, kun se nostaa ihmisten elämänlaatua”, johtaja Timo Aro Ilmarisesta sanoo.
Työkyvystä puhuttiin 19. toukokuuta pidetyssä Työkykyisenä vanhuuseläkkeellä -seminaarissa. Seminaarin järjestivät yhteistyössä Ilmarinen, Lassila & Tikanoja, Terveystalo ja Hoffmanco International.
Työkyky keskiöön – kehittämisen mahdollisuuksia
1) Yrityksille lisää mahdollisuuksia vaikuttaa työntekijöiden työkykyyn – yhteiskunnan tuki entistä voimakkaammin työuria pidentävään kuntoutukseen
2) Osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksia parannettava
a. Lähtökohtana oltava se, että jokaisella on mahdollisuus tehdä työtä oman terveytensä ja voimavarojensa mukaan
b. Raja työelämän ja eläkkeellä olon välillä joustavammaksi
3) Luottamuksellinen työkyvystä puhuminen ja osallistavan työterveyshuollon mallit osaksi jokapäiväistä toimintaa työpaikoille
a. Esteet työntekijöiden ja työnantajan väliseltä vuoropuhelulta raivattava
b.Työntekijä, työnantaja, työterveyshuolto keskustelemaan saman pöydän ääreen toimenpiteistä sitten, kun sairausloma uhkaa pitkittyä tai muuten on olemassa työkyvyttömyyden uhka
Lisätiedot tiedotusvälineille:
Inkeri Puputti, henkilöstöjohtaja, L&T, p. 010 636 2766
Timo Aro, johtaja, asiakkuudet, Ilmarinen, p. 010 284 2266
Juha Tuominen, dosentti, johtava ylilääkäri, Terveystalo, p. 030 63 31436
Heikki Pilvinen, hallituksen puheenjohtaja, Hoffmanco International, p. 0400 603 403
Ilmarinen on työeläkeyhtiö, jonka vastuulla on yli 800 000 suomalaisen työeläketurva. Työeläketurvan lisäksi Ilmarinen hoitaa tulevia eläkkeitä varten rahastoituja varoja, joiden arvo on noin 25 miljardia euroa. Yhtiön maksutulo vuonna 2009 oli noin 3,2 miljardia euroa. Eläkkeinä Ilmarinen maksoi 3,1 miljardia euroa lähes 283 000 eläkkeensaajalle. www.ilmarinen.fi
Lassila & Tikanoja on erikoistunut ympäristönhuoltoon sekä kiinteistöjen ja laitosten tukipalveluihin. Yhtiö on merkittävä puupohjaisten biopolttoaineiden, kierrätyspolttoaineiden ja uusioraaka-aineiden toimittaja. L&T toimii Suomessa, Ruotsissa, Latviassa ja Venäjällä. L&T:n liikevaihto vuonna 2009 oli 582 miljoonaa euroa ja yhtiö työllistää 8700 henkilöä. L&T on listattu NASDAQ OMX Helsingissä. www.lassila-tikanoja.com
Hoffmanco International Oy on laskentapohjaisen työkykyjohtamisen asiantuntijaorganisaatio, jonka asiakkaat ovat suuria ja keskisuuria suomalaisia yrityksiä ja kaupunkeja. Hoffmanco kehittää organisaatioiden työkykyjohtamisen malleja asiakasyrityksen lähtökohdista yhdessä näiden palveluntuottajien ja vakuutusyhtiöiden kanssa. Työkykytoimintojen kehittämisessä Hoffmanco toimii yhteistyössä mm. Sitran ja Työterveyslaitoksen kanssa. Yrityksen Health Due Diligence® -tiedonkeruumenetelmä on varmennettu PriceWaterhouseCoopersin toimesta. Yrityksessä työskentelee 14 työkykyjohtamisen asiantuntijaa. www.hoffmanco.fi
Terveystalo on Suomen suurin terveyspalveluyritys. Yhtiö tarjoaa monipuolisia terveys-, työterveys-, sairaanhoito- ja tutkimuspalveluja yli 100 toimipaikassa eri puolilla Suomea. Terveystalon asiakkaita ovat yksityishenkilöt, yritykset ja yhteisöt, vakuutusyhtiöt sekä julkinen sektori. Terveystalossa työskentelee 2 500 työntekijän lisäksi yli 2 000 itsenäistä ammatinharjoittajaa. Vuoden 2009 kokonaismyynti oli 296 miljoonaa euroa. www.terveystalo.com