Talous kääntyy nousuun 2010?

Finanssikriisi sai alkunsa Yhdysvaltain rahoitusmarkkinoilta. Sieltä myös nousu todennäköisimmin lähtee käyntiin, arvioitiin OP-Pohjola-ryhmän ja Ilmarisen talouden ajankohtaisseminaarissa. Finanssikriisi on kurittanut ankarasti muun maailman mukana myös suomalaisia eläkesijoittajia.

Sijoitusten arvojen heilahtelu ei vaaranna työeläketurvaa eikä eläkejärjestelmä romahda, Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas totesi seminaarissa yksiselitteisesti. 

– Eläkeyhtiöiden raportoimat sijoitustuotot ovat käyvän arvon perusteella tehtyjä sijoituslaskelmia, joissa tappiona näkyy sijoitusten arvon alenema. Huonompiin sijoitusvuosiin eläkeyhtiöt ovat varautuneet toimintapääomapuskurilla, joka kestää koviakin takaiskuja. Finanssikriisin vuoksi Suomessa ei ole tarvinnut korottaa työnantajien eläkemaksuja eikä puuttua työeläkkeisiin, kuten monissa Euroopan maissa ja muualla maailmassa, Sailas sanoi.

Jos huonot vuodet jatkuvat, tilanne on Sailaksen mukaan toinen. – Tarve nostaa eläkeikää tai maksua pitkällä tähtäimellä on tunnettu tosiasia, joka ensisijaisesti johtuu väestön ikärakenteesta ja toissijaisesti talouden kestävyydestä finanssikriisin jälkeen.

Työeläkejärjestelmä on pärjännyt hyvin

Viime vuosi oli institutionaaliselle sijoittajalle painajaisuni. Maailman keskeiset pörssi-indeksit ovat laskeneet vuoden aikana keskimäärin 40 prosenttia. Iso muutos tapahtui lyhyessä ajassa viime vuoden syys-lokakuussa. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallion mukaan tilanne on nyt parempi.

– Suunta on oikea, mutta vielä menee aikaa ennen kuin talous lähtee toipumaan, hän arvioi.

Työeläkejärjestelmä on kuitenkin pärjännyt hyvin, vaikka sijoitusten tuotot olivat vuodenvaihteessa miinuksella 15–17 prosenttia. OECD arvioi maailmanlaajuisesti sijoitustuottojen laskeneen -20 prosenttia. Ruotsissa eläkesijoittajat ylsivät parhaimmillaan -20 prosenttiin ja huonoimmillaan -24 prosenttiin.

Eläkeyhtiöiden sijoitustoimilla on vaikutusta erityisesti Suomessa. Ne ovat kohtuullisen isoja toimijoita eurooppalaisessakin mittakaavassa. Tuhannen suurimman eurooppalaisen eläkesijoittajan tai eläkerahaston joukossa Ilmarinen on 21:s, Ritakallio kertoi.

Kriisin seurauksena eläkeyhtiöt ovat joutuneet sopeuttamaan sijoitussalkkuaan. Eri eläkeyhtiöt ovat päätyneet erilaisiin ratkaisuihin. Ilmarisella oli vuodenvaihteessa osakesijoituksia yhteensä 28 prosenttia ja kilpailija Varmalla 9 prosenttia. Pääomasijoituksissa ja kiinteistösijoituksissa eläkeyhtiöiden erot ovat pienet. Sen sijaan hedge-fundeihin Ilmarinen on sijoittanut kilpailijaansa selvästi  vähemmän. Tulevaisuus näyttää, mikä strategia pitkällä tähtäimellä osoittautuu parhaimmaksi, Ritakallio sanoi.

Miten uuteen nousuun?

Ritakallion mukaan finanssikriisin taustalla keskeisiä syitä olivat USA:n talouden pitkään jatkunut suuri vaihtotase- ja budjettivaje sekä samanaikaisesti Aasian maiden voimakkaasti ylijäämäiset taloudet. Markkinoiden ylilikviditeetti on johtanut mm. asuntojen ja pörssikurssien hintakupliin.

– Siihen, että talousjärjestelmässä on ollut rahaa normaalia enemmän, on vaikuttanut muun muassa ns.  financial engineering eli innovatiivinen rahoitusmarkkinoiden kehittäminen, johon liittyy voimakkaasti arvopaperistaminen.  Markkinoiden läpinäkymättömyyden ja tietyltä osin sääntelyn puutteen vuoksi ei ole kyetty hahmottamaan markkinan ja riskien suuruutta, Ritakallio arvioi.

Aikaisemmista pankki- ja finanssikriiseistä voi Ritakallion mielestä vetää johtopäätöksen, että USA:ssa tällä hetkellä asuntojen hintojen, pörssikurssien ja finanssisektorien osakkeiden lasku jo lähenee pohjatasoa. Hän uskoo, että kriisistä toipuminen alkaa USA:n finanssimarkkinoilta, mistä kriisikin sai alkunsa. Tämä edellyttää kuitenkin mm., että rahoitusjärjestelmä alkaa toimia normaalisti, kansainvälisen pankkijärjestelmän krooninen oman pääoman puute saadaan tyydytettyä ja varainhankinta markkinakuntoon. Alhainen korkotaso edesauttaa toipumista, ja viranomaisten massiiviset elvytystoimet purevat vähitellen.

Käännettä parempaan odotetaan vuoden lopulla

Vaikka moni odottaa käännettä parempaan, epävarmuus maailmantalouden kehityksestä on poikkeuksellisen suurta. OP-Pohjola-ryhmän pääekonomisti Anssi Rantalan tämänhetkiset ennusteet maailmankaupan ja talouden kasvulle ovat synkkiä. Finanssikriisinä alkanut myllerrys iski rajusti reaalitalouteen ja ihmisten elämään vasta viime vuoden viimeisellä neljänneksellä.

 – Joitakin positiivisia merkkejä Yhdysvaltain markkinoilla on jo nähtävissä. Hyväksi uutiseksi voinee määritellä tilanteen, että asiat eivät enää mene alaspäin nopeampaan kuin edellisenä kuukautena. Yhdysvaltain talouden odotetaan kääntyvän vuodenvaihteeseen mennessä ja vetävän muun maailman vähitellen kasvuun vuonna 2010.

Rantala ei usko Aasiasta tulevan uutta maailmantalouden moottoria Yhdysvaltain tueksi. – Kriisi on hidastanut rajusti vauhtia myös kaikissa isommissa kehittyvissä talouksissa. Kyse on globaalista taantumasta, ja myös Aasia on tullut riippuvaiseksi länsimaisesta kysynnästä.

Kaikista taantumista on aina noustu ylös ja näin luotetaan nytkin tapahtuvan. 

– On vaikea kuvitella, että olisi keksitty uusi innovaatio, joka olisi saanut 200 vuotta jyllänneen talouskasvun pysähtymään. Tosin Pohjois-Korea ja Kuuba ovat esimerkkejä, jotka ovat tässä onnistuneet, Rantala sanoi.

Suomen taantuma helpompi kuin 90-luvun lama

Suomen vienti putoaa tänä vuonna OP-Pohjola-ryhmän suhdanne-ennusteen mukaan viime vuodesta 15 prosenttia. Elpymisen ennustetaan käynnistyvän vuonna 2010. Suomessa kotitaloudet, joiden tulokehitys on tänä vuonna edelleen kohtuullista, ovat pitäneet pyöriä pyörimässä. Työllisyyden raju heikkeneminen painaa kotitalouksien ostovoimaa tänä vuonna varsin rankasti. Bruttokansantuotteen odotetaan tänä vuonna laskevan viisi prosenttia ja alenevan seuraavanakin vuonna vielä vähän.

Ammattityövoiman puutteesta tulee Anssi Rantalan mukaan jälleen ongelma, kun uusi nousu alkaa ensi vuoden alusta tai myöhemmin.

Pohjolan toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny näki suurena huolenaiheena sen, miten henkilöstöstä muistetaan pitää huolta kovan paineen alla. Hän kehotti yrityksiä kiinnittämään huomiota työkyvyttömyyden ja stressiperäisten sairauksien ehkäisyyn.

Edelliseen lamaan verrattuna nykytaantuman koettiin olevan seminaarin osanottajien mielestä suomalaisille helpompi: yritysten taseet ovat keskimäärin paremmassa kunnossa, sillä yritykset ovat maksaneet velkojaan pois. Tilanne on erilainen myös siksi, että korot ovat alhaalla. Toivoa talouden elpymiseen antaa se, että viranomaiset ja pankit eri puolilla ovat reagoineet nopeasti ja oikean suuntaisesti.

Katso tilaisuuden esitysmateriaali