Sijoitusten tuotot ja työurien pituus keskeisiä työeläkkeen rahoituksen kestävyydessä

Työeläkkeet rahoitetaan työeläkemaksuin ja sijoitusten tuotoin. Sijoitustoiminnan menestys ja työurien pituus ovat näin ollen avaintekijät pohdittaessa työeläkejärjestelmän kestävyyttä, sanoi Ilmarisen varatoimitusjohtaja Jaakko Tuomikoski Ilmarisen ja Pohjantähden yritysjohdolle järjestämässä talouden ajankohtaisseminaarissa Hämeenlinnassa.

Finanssikriisin johdosta työeläkeyhtiöiden sijoitustuotot olivat vuonna 2008 todella huonot. Jos nämä menetykset olisivat jääneet pysyviksi, työeläkemaksun nousupaine tulevina vuosina olisi kasvanut prosenttiyksiköllä. Tuomikoski uskoo, että tämän vuoden maaliskuussa alkaneen sijoitustuottojen yllättävän ripeän nousun ansiosta viimevuotiset menetykset saattavat kuitenkin kompensoitua nopeammin kuin kukaan uskalsi odottaa.

– Vielä ei kuitenkaan tiedetä, muuttiko finanssikriisi talouden rakenteita pysyvämminkin siten, että sijoitusten tuotto-odotukset ovat pitkälle tulevaisuuteen totuttua matalammat.

Työeläkejärjestelmä kestää, kunhan työeläkemaksun taso ei ylitä
sietorajaa, varatoimitusjohtaja Jaakko Tuomikoski sanoo.

Keinoja työurien pidentämiseen etsii paraikaa kaksikin työmarkkinajärjestöjen ja muiden intressitahojen työryhmää, toinen eläkejärjestelmän rakenteesta ja toinen työelämän kehittämisestä.

– Jotta eläkkeelle siirtyminen myöhentyisi, tarvitaan työtä, työkykyä ja työhaluja. Finanssikriisiä seuranneet reaalitalouden vaikeudet ovat kääntämässä ikääntyneen työvoiman työllisyysasteen laskuun useiden vuosien hyvän kehityksen jälkeen. Väestön ikärakenne ei kuitenkaan ole Suomessa mihinkään muuttunut. Laman mentyä ohi on siten hyvät mahdollisuudet siihen, että ikääntyneiden työllisyysaste kääntyy uudelleen nousuun pidemmällä aikavälillä, Tuomikoski sanoi.

Pahin pudotus on ohi – kohtuullisiin talouden oloihin vielä pitkä matka 

Rahoitusmarkkinalähtöinen talouskriisi kaatui päälle tasan vuosi sitten. Pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kriisi vaikutti nopeimmin ja voimakkaimmin teollisuudessa sekä rakennusalalla. Suhdanneodotukset ovat kohentuneet viime keväästä kaikilla toimialoilla, mutta näkymät ovat kuitenkin heikot. Pk-yritysbarometrin suhdannenäkymät osoittavat, että nykyistä huonompaan tilanteeseen varautuvia yrityksiä on edelleen enemmän kuin suhdanteiden paranemista odottavia. 

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Timo Lindholmin mukaan nopeaan nousuun ei luoteta, koska vaikeaan taloustilanteeseen sopeutuminen vie aikaa. Vain 23 prosenttia pk-yrityksistä arvioi kannattavuutensa kohenevan nykytasolta seuraavien 12 kuukauden aikana.

– Muutokset yritysten toimintaympäristössä etenevät toimialoittain eri tahtiin. Kaupan alan kannattavuuden muutosodotukset ovat painuneet heikommiksi kuin teollisuudessa. Positiivista on palveluyritysten kannattavuusnäkymien hienoinen nousu plussalle. Lisäksi barometrin myönteisimpiä tuloksia ovat pienten yritysten arviot henkilöstön määrän pysymisestä ennallaan, Lindholm tiivistää.

Ei yhtä käännepistettä, vaan pitkä ketju

Viime kuukausina on keskusteltu vilkkaasti talouden käänteestä: onko se tapahtunut ja millainen nousu on alkamassa? Talouskehityksen käänteen etsiminen ja sen kiinnittäminen yhteen ajankohtaan on Lindholmin mukaan ongelmallista.

– Ei ole olemassa yhtä kuukautta tai vuosineljännestä, jonka aikana koko talous kääntyisi kasvun uralle. Talouden nousu on pitkä ketju tapahtumia, ja aikaväli ketjun ensimmäisistä lenkeistä viimeisiin on pitkä – jopa vuosia. Ensimmäisiä positiivisia merkkejä ovat osakemarkkinoiden ja erilaisten luottamusindikaattoreiden nousu. Ketjun loppupäässä ovat puolestaan työllisten määrän nousu koko taloudessa sekä julkisen talouden tasapainottuminen, summaa Lindholm.

Vientivetoisessa taloudessa teollisuuden saamat tilaukset ovat ensimmäisiä konkreettisia merkkejä suhdanteiden paranemisesta. Yksittäisiä positiivisia uutisia tilauksista on jo saatu, mutta laajaa näyttöä tilauskannan kasvusta ei vielä ole.

Miten vaikeiden aikojen yli?

Vekka Liikenne Oy:n toimitusjohtaja Tapio Vekka kertoi näkemyksiään siitä, miten selviytyä nykytilanteessa.

– Jos yrityksen selviytyminen on vaarassa, kannattaa pohtia, voiko supistaa, karsia, tinkiä tai leikata kannattamattomia rönsyjä. Ydintoiminnoista ei pidä luopua, vaan keskittyä toiminnassa kriittisiin kohtiin. Tärkeää on myös yrittää etsiä uusia ansaintamalleja. Investointeja voi joutua lykkäämään ja kassavirroista  on syytä pitää huolta.

­– Henkilökunnan on hyvä olla koko ajan selvillä tilanteesta. Rehellisyys omistajia, rahoittajia ja sidosryhmiä kohtaan on välttämätöntä. Eri tilanteisiin pitää reagoida ajoissa. 

Jos lamassa voi nähdä jotain hyvää, se antaa Vekan mielestä mahdollisuuden rationalisoida, keskittyä olennaiseen ja valaa pohjaa tulevalle laittamalla rakenteet kuntoon, innovaatioilla ja koulutuksella. 

Yrittäjän pitää myös huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan. – Nauti elämästä, etsi hyviä asioita, älä uuvu, liiku, katso eteenpäin ja muista, että elämä jatkuu, Tapio Vekka kannustaa yrittäjiä.