Vuodenvaihde tuo muutoksia työeläkkeisiin

Kertakorotus nuorten työkyvyttömyyseläkkeisiin

Pitkään jatkuneeseen työkyvyttömyyseläkkeeseen lisätään vuoden vaihteessa kertakorotus. Korotuksen saa 24-55-vuotias eläkkeensaaja, jonka eläkkeen alkamisesta on kulunut vähintään viisi kalenterivuotta.

Täysi korotus on 25 prosenttia eläkkeen määrästä ja sen saa 24-31-vuotias eläkkeensaaja. Korotus pienenee yhden prosenttiyksikön kutakin ikävuotta kohden, joten 55-vuotias saa vielä yhden prosentin korotuksen eläkkeeseensä.

Korotus tehdään ensimmäistä kertaa vuoden 2010 alussa ja kuhunkin eläkkeeseen vain kerran. Korotusta ei tarvitse erikseen hakea. Ilmarinen lähettää korotuksen piiriin kuuluville eläkkeensaajille vuodenvaihteessa kirjeen, jossa ilmoitamme sekä korotuksen että muuttuneen kokonaiseläkkeen määrät.

Työkyvyttömyyseläkkeen karttuminen paranee

Työkyvyttömyyseläkkeisiin lasketaan työansioiden lisäksi myös laskennallinen eläke niiltä vuosilta, joina henkilö ei ehtinyt työskennellä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisensä vuoksi. Tältä ns. tulevalta ajalta eläkettä kertyy työkyvyttömyyden alkamisvuoden alusta 63 vuoden iän täyttämiseen saakka. Tulevan ajan karttumaprosentti on jatkossa aina 1,5 % vuodessa, jos työkyvyttömyys alkaa vuonna 2010 tai myöhemmin.

Tulevan ajan eläke lasketaan työkyvyttömyyttä edeltävien viiden vuoden ansioista. Jos työkyvyttömyys alkaa vuonna 2010 tai sen jälkeen, tulevan ajan ansioina huomioidaan myös alle 3-vuotiaan lapsen kotihoidon tuki sekä tutkintoon johtava opiskelu.

Helpotusta työhön paluuseen

Työkyvyttömyyseläkeläisen ansaintarajaa muutetaan määräaikaisella lailla vuosina 2010 - 2013. Tänä aikana eläkkeen rinnalla voi ansaita aina vähintään 600 euroa kuukaudessa ilman, että se vaikuttaa eläkkeen maksamiseen. Rajamäärä säilyy samana koko lain voimassaoloajan.

Jos eläkkeensaajan henkilökohtainen ansioraja on suurempi kuin 600 euroa (täyden eläkkeen saajalla 40 % ja osaeläkkeen saajalla 60 % eläkettä edeltävien vuosien ansioista), se säilyy kuitenkin edelleen ennallaan. 

Jos mainittu 600 euron raja tai henkilökohtainen tätä suurempi ansioraja ylittyy, eläkkeen voi jättää lepäämään vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. 

Elinaikakerroin käyttöön

Väestön eliniän odotetaan tulevina vuosina pidentyvän. Tästä aiheutuvaan työeläkekustannusten nousuun varaudutaan ottamalla käyttöön elinaikakerroin, jolla tarkistetaan alkavia työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeitä.

Kerrointa sovelletaan vuodesta 2010 lähtien. Vuonna 1948 ja myöhemmin syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, joiden alkaviin vanhuuseläkkeisiin elinaikakerroin voi vaikuttaa.

Työkyvyttömyyseläkkeissä elinaikakerrointa sovelletaan, kun työkyvyttömyys alkaa vuonna 2010 tai myöhemmin. Nuorella eläkkeensaajalla elinaikakertoimen vaikutus on vähäisempi, koska kerroin pienentää vain ansaitun eläkkeen osaa, ei ns. tulevan ajan eläkettä.

Elinaikakerroin määritellään kullekin vuodelle erikseen. Vuonna 2010 kertoimen vaikutus on vajaan prosentin luokkaa.

Muutoksia osa-aikaeläkkeeseen vuonna 1953 ja myöhemmin syntyneillä

Osa-aikaeläkkeelle siirtymisen alaikäraja nousee 60 vuoteen. Eläkettä kertyy tällä ikäluokalla vain osa-aikaisen työskentelyn ajalta, ei enää eläkejaksolta. Muutokset koskevat kuitenkin ainoastaan vuonna 1953 ja myöhemmin syntyneitä, vanhemmilla ikäluokilla osa-aikaeläkkeen ehdot säilyvät edelleen ennallaan.

Eläkkeen kertyminen vuorotteluvapaan ajalta

Eläkettä karttuu myös ansiosidonnaisen vuorottelukorvauksen ajalta. Vuoden 2010 alusta lähtien eläkkeen perustaksi otetaan nykyisen 75 prosentin sijaan 55 prosenttia etuuden perusteena olevista ansioista.