Työterveyshuollon toimien kohdentaminen riskiryhmille pienentää terveydenhuollon kustannuksia ja vähentää sairauspoissaoloja 

Suomalaistutkimus osoittaa, että samoilla keinoilla, joilla voidaan vähentää sairauspoissaoloja, voidaan samanaikaisesti pienentää terveydenhuollon kustannuksia. Avain poissaolojen vähenemiseen ja kustannussäästöihin on työterveyshuollon toimien kohdentaminen riskiryhmille. Tutkimus on julkaistu kahdessa vaiheessa arvostetussa kansainvälisessä Occupational and Environmental Medicine -tiedelehdessä syyskuussa 2007 ja maaliskuussa 2008.

Tutkimuksen aiemmin julkaistussa osassa havaittiin, että henkilöt, joilla on korkea riski jäädä pitkälle sairauslomalle tai työkyvyttömyyseläkkeelle, voidaan löytää terveyskyselyllä iästä, sukupuolesta ja työstatuksesta riippumatta. Kyselyssä vastaajat arvioivat itse omaa terveydentilaansa.

Kun kyselyn avulla tunnistetulle korkean sairauspoissaoloriskin ryhmälle suunnattiin erityisesti heidän tarvitsemaansa työterveys- ja erikoissairaanhoitoa, sairauspoissaolot saatiin pienenemään merkittävästi: tutkimusryhmällä, johon erityistoimenpiteet kohdistettiin, oli vuoden aikana 11 sairauspoissaolopäivää vähemmän kuin vertailuryhmällä.

Kohdennettu hoito riskiryhmälle maksaa normaalihoitoa vähemmän

Tutkimuksen uusin tulos on se, että kohdistamalla työterveyshuollon toimenpiteitä terveyskyselyn avulla löydetylle korkean sairauspoissaoloriskin ryhmälle myös työterveyshuollon kustannukset pienenivät. Korkean riskin ryhmälle tarjottiin tutkimuksessa ylimääräinen vastaanottokäynti tulosten tulkitsemista ja hoito-ohjelman laatimista varten, mutta siitä huolimatta heitä koskevat työterveyshuollon kustannukset olivat pienemmät kuin normaalin työterveyshuollon piirissä olevalla vertailuryhmällä. Ero kahden ryhmän välillä oli 180 euroa vuodessa henkilöä kohden.

Tutkimusjohtaja Simo Taimela tulkitsee tulosta seuraavasti:

– Kyselyn avulla löydettiin paljon sellaisia terveysongelmia, jotka eivät olleet aiemmin työterveyshuollon tiedossa. Kyselyn jälkeen työterveyshuollossa osattiin puuttua näihin ongelmiin, ja se on ollut todennäköisin syy kustannussäästöihin; kun henkilön terveysongelmiin paneudutaan huolellisesti ja riittävän ajoissa, todennäköisyys myöhemmälle terveyspalvelujen käytölle vähenee.

– Toisaalta kustannuksia säästi sekin, että työterveyshuollon henkilöstöllä oli käytössään kyselyllä saatu laaja-alainen terveysprofiili, jolloin vastaanotolla ei tarvinnut käyttää niin paljon aikaa asiakkaan haastatteluun ja esitietojen keräämiseen, Taimela lisää.

Tutkimustulosten valossa Simo Taimela nostaa esille kysymyksen siitä, kuinka mielekkäitä nykyiset Kela-korvauksilla ylläpidettävät työterveyshuollon ikäkausitarkastukset ovat. Hän huomauttaa, ettei niiden vaikuttavuudesta sairauspoissaoloriskin tunnistamiseen ja sairauspoissaolojen vähentämiseen ole todisteita. – Näyttöä suuntaamattomien terveystarkastusten vaikuttavuudesta tai kustannusvaikuttavuudesta ei ole, joten on syytä kriittisesti pohtia suuntaamattomien terveystarkastuksien mielekkyyttä jatkossa, hän sanoo.

Ilmarisen tavoitteena on hallita työkyvyttömyysriskiä

Tutkimusryhmään kuulunut Ilmarisen eläkejohtaja Timo Aro toteaa, että eläkeyhtiönä Ilmarinen haluaa edistää suomalaisten työssä jaksamista, jotta ihmiset jatkaisivat nykyistä pidempään töissä ja eläkekustannusten nousulta vältyttäisiin tulevaisuudessa. Siksi Ilmariselle oli luontevaa lähteä mukaan tähän tutkimushankkeeseen.

– Haluamme auttaa asiakkaitamme työhyvinvointiin liittyvissä asioissa. Tutkimus toteutettiin eräässä asiakasyrityksessämme, ja sen tuloksia soveltamalla voimme olla laajemminkin asiakaskuntamme tukena työkyvyttömyysriskin hallintaan liittyvissä kysymyksissä, Timo Aro sanoo.

Tutkimuksessa seurataan myös, voidaanko riskiryhmään kuuluvien työntekijöiden työkyvyttömyyseläkkeitä ehkäistä tai lykätä samoilla keinoilla, joilla heidän sairauspoissaolojaan voidaan vähentää. – Seuranta on kuitenkin vielä kesken, mutta sen tulokset tulevat olemaan eläkeyhtiön näkökulmasta erityisen kiinnostavia, Timo Aro toteaa.

Lisätietoja:

• Tutkimusjohtaja, dosentti Simo Taimela, Helsingin yliopisto kansanterveystieteen laitos, Evalua International Ltd Oy, puh.040 575 0757.
• Eläkejohtaja, dosentti Timo Aro, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, puh. 010 284 2266.

Tutkimuksen toteuttivat yhteistyössä:

Evalua International Ltd.

Helsingin yliopisto, kansanterveystieteen laitos

Oulun yliopisto, matematiikan laitos

Stakes, Terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikkö, Finohta

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen