Työhyvinvoinnilla suora yhteys yrityksen menestykseen

 

Työhyvinvointi on yhä keskeisemmässä asemassa työelämän kehittämisessä, ja useasta syystä. Ilmarisen järjestämässä yritysjohdon seminaarissa Työkyvyllä tulosta todistettiin tiistaina 2.9. usean puhujan voimin, että satsaukset työhyvinvointiin ovat yritykselle kannattava investointi, joka saa aikaan monen muun hyvän lisäksi selvin numeroin laskettavia säästöjä. Työhyvinvoinnilla on suora yhteys yrityksen menestykseen.

 

Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas totesi työhyvinvoinnin edistämisen olevan kaikkien etu valittiinpa näkökulmaksi yksilö, yritys tai koko yhteiskunta. Erityisesti hän korosti työhyvinvoinnin panostusten vaikutusta työllisyysasteen parantumiseen. Tämä on tärkeä tekijä myös työeläkejärjestelmän kestävyyttä arvioitaessa.

 

Työeläkejärjestelmän kantokykyyn pyrittiin vaikuttamaan myös vuoden 2005 eläkeuudistuksella, joka tarjosi työssä jatkamiseen niin keppiä kuin porkkanaa. Keppinä toimii elinaikakerroin, joka pitkällä aikavälillä ryhtyy leikkaamaan eläkkeitä, ja porkkanana ns. superkarttuma.

– Niin tärkeitä kuin nämä kaksi tekijää ovatkin, ne eivät vielä yksin ratkaise ihmisten työssä jatkamista. Työhyvinvoinnin edistämisen lisäksi vaakakupissa painavat yksilöiden omat kokemukset työn sisällöstä ja työpaikan ilmapiiristä. Lähiesimiehellä on selvitysten mukaan erittäin merkittävä rooli siinä, jatkaako ihminen työelämässä vai ei, Sailas huomautti.

Ihmiset on huomioitava työelämässä yksilöinä

Työministeri Tarja Cronberg painotti puheessaan yksilön huomioon ottamista. – Työelämässä ei ole standardiratkaisuja. Yksilölähtöinen ajattelutapa voi tuntua työnantajasta raskaalta, mutta se kannattaa, hän sanoi perustellen näkemystään sillä, että sitä kautta saadaan työssään tuottavia yksilöitä.

 

Ministeri Cronberg painotti puheessaan yksilön huomioon ottamista.

 

Yksittäisten työntekijöiden työkyvyn ylläpidosta on hänen mukaansa muodostumassa työvoiman saatavuuden näkökulmasta keskeinen menestystekijä yritykselle. Hyvinvoiva työntekijä ei ole ainoastaan tuottava, vaan hän on myös sitoutunut työhönsä ja työnantajaansa.

Ministerin mukaan yritysten on pakko pohtia entistä enemmän myös työnantajakuvaansa, kun kilpailu osaavista työntekijöistä kiristyy ja ihmiset arvioivat työpaikan vetovoimaisuutta työpaikkaa vaihtaessaan.

– Osaamisen kehittäminen ja henkilöstön kokonaisvaltainen huomioiminen ovat tulevaisuuden rekrytointivaltteja, Cronberg totesi.

Masennus verottaa tuottavuutta

Masennus on varsin tavallinen sairaus suomalaisen työikäisen väestön keskuudessa. Vakavaa masennusta sairastaa vuosittain yli 200 000 suomalaista ja joka viides jossakin vaiheessa elämässään.

Sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämän Masto-hankkeen pääsihteeri Teija Honkonen kertoi, että masennustiloista aiheutuva työkyvyttömyys on lisääntynyt Suomessa voimakkaasti 1900-luvun lopusta lähtien. Yhteiskunnalle masennus on merkittävä haaste jo siitä aiheutuvien huomattavien kustannusten vuoksi. Masennusperusteisen työkyvyttömyyden kustannukset työkyvyttömyyseläkemenoineen ja sairauspäivärahoineen ovat yhteensä yli 600 miljoonaa euroa vuodessa.

 

Masennus on monikasvoinen oireyhtymä, josta kuitenkin voi parantua. – Oikea-aikaisella, aktiivisella ja monipuolisella hoidolla ja kuntoutuksella voidaan tukea masennukseen sairastuneen työ- ja toimintakykyä, Honkonen huomautti ja totesikin, että pelkkä sairauspoissaolo ei ole asianmukaista hoitoa. Useimmat masennusta sairastavat jatkavat työssä kokonaan ilman sairauspoissaoloja.

Masennukseen ei voi nimetä yhtä yksittäistä syytä. Tutkittaessa sairauden ja työelämän yhteyttä on Honkosen mukaan todettu, että tuottavuus- ja joustavuusajattelu ovat kasvattaneet paineita työpaikoilla. Niitä ovat lisänneet myös epävarmuus, kilpailu, määräaikaiset työsuhteet, työtahdin kiristyminen ja jatkuva muutos. Niin ikään työtehtävät ja -ympäristöt ovat muuttuneet aikaisempaa haastavammiksi.

? Työpaikoilla yhteistoiminnassa sovitut varhaisen tuen, sairauspoissaolojen hallinnan ja työhön paluun hyvät käytännöt luovat edellytykset masentuneen työssä jatkamiselle tai masennuksesta toipuneen onnistuneelle työhön paluulle, Teija Honkonen painotti.

Rahalla on myös kääntöpuolensa

Ilmarisen eläkejohtaja Timo Aro tiivisti esityksensä kolmeen viestiin. Ensimmäinen niistä oli se, että työpaikoilla on enenevässä määrin sellaisia ihmisiä, joilla on terveysongelmia. Toiseksi, jos emme tätä ymmärrä, meillä on edessämme kustannuksia, jotka ovat ainakin osittain turhia. Turhat kustannukset syntyvät siitä, että työhyvinvointitoimintaa ei johdeta. Aron kolmas viesti taas oli se, että työhyvinvoinnin edistämisessä ei ole kyse pelkästään terveydentilasta.

 

– Työhyvinvoinnissa on nimenomaan kysymys siitä, että ymmärrämme ne tarpeet, jotka henkilöstöllä on oikeudenmukaiseen johtamiseen ja toisaalta osaamisen järjestelmälliseen kehittämiseen. Terveysongelmat on vain yksi osa tässä kokonaisuudessa, hän korosti.

Timo Aro kertoi esimerkkinä menettelytavasta, jolla asiakasyrityksen kanssa yhteistyössä poissaolot oli saatu hallintaan. Näin saatiin huomattavia säästöjä niin yrityksen omissa kuin terveydenhuollon kustannuksissa. Hän kuitenkin muistutti, että kustannussäästöt ovat vain kolikon toinen puoli. Toinen puoli on se, että panostamalla henkilöstöön saavutettiin motivoidumpi ja työkyisempi henkilöstö. Nämä satsaukset paransivat yrityksen tuottavuutta ja antoivat kilpailuetua.

Ei ristiriitaa talouden tehostamisen ja henkilöstösatsausten välillä

Lassila & Tikanoja Oyj:n toimialajohtaja Jorma Mikkonen esitteli seminaarin päätteeksi Sirius-hanketta, jolla yhtiö on kiinnittänyt huomiota työkykyjohtamiseen. – Meillä on sataprosenttinen hinku hoitaa asiat fiksusti, sillä suurena yrityksenä olemme itse sataprosenttisesti vastuussa työkyvyttömyyskustannuksista, Mikkonen perusteli hanketta.

 

Yhtiön aikaisemmat ohjelmat työkyvyn edistämiseksi olivat Mikkosen mukaan jääneet enemmän henkilöstöhallinnon prosesseiksi, koska niistä oli puuttunut eurosidonnaisuus. Nyt liikkeelle lähdettiin laskentalähtöisestä ajattelusta, jossa tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta mitataan jatkuvasti. Tavoitteet asetettiin kunniahimoisiksi – kaikki eurosidonnaisia.

Mikkonen kertoi, että samanaikaisesti talousnäkökulman rinnalle otettiin henkilöstön näkökulma. – Huomasimme, etteivät nämä tavoitteet ole millään tavoin ristiriidassa keskenään. Panostukset nähdään nyt kustannusten sijaan investointeina. Paitsi, että toiminta on taloudellisesti fiksua ja kannattavaa, hanke parantaa meidän työnantajaimagoamme kiristyvillä työmarkkinoilla.

Tarkastelujaksoksi otettiin viisi vuotta, ja nyt hanke on edennyt puoliväliin. Välitilinpäätös osoittaa, että tuloksia on syntynyt. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet yli 20 prosenttia, työkyvyttömyys- ja tapaturmaeläkkeet yli 30 prosenttia ja näistä aiheutuvat kustannukset yli 50 prosenttia. Myös tapaturmien määrä on vähentynyt ja niiden hoito tehostunut merkittävästi.