Siirry sisaltoon | Siirry navigaatioon
Ilmarinen
Tulosta sivu

Uusia keinoja osatyökykyisten työllistämiseen

Ammatillisen kuntoutuksen käytön tehostamiseksi ehdotetaan, että yritykset, työterveyshuollot ja eläkeyhtiöt ryhtyvät kehittämään uudentyyppistä yhteistyötä. Uutta on, että henkilöstöalan palveluyritysten tarjoamat mahdollisuudet kytketään osaksi ammatillista kuntoutusta. Tällä halutaan varmistaa kuntoutujan työllistyminen.

Viimeisen kolmen vuoden aikana työmarkkinoilta on poistunut enemmän työntekijöitä, kuin nuoria on tullut tilalle. Työvoiman väheneminen on johtanut monella alalla työvoimapulaan. Työstä terveydentilan vuoksi poistuneilla ja pitkillä sairauslomilla olevilla on jäljellä työkykyä, ja se on tärkeää saada käyttöön, sanoi eläkejohtaja Timo Aro Ilmarisen järjestämässä henkilöstöasiantuntijoiden ja yritysjohdon seminaarissa 11.9.

 

Timo Aron mukaan työvoiman saatavuuden heikkeneminen ja pyrkimys vähentää eläkekustannuksia on muokannut maaperää sille, että ammatillinen kuntoutus on osa yrityksen henkilöstöstrategiaa ja nähdään kannattavana investointina.

? Pitämällä huolta työkyvyn säilymisestä voidaan yrityksen työkyvyttömyyskustannuksia vähentää niin merkittävästi, että vastaavaa tulosta ei ole mahdollista saada aikaan liikevaihdon kasvattamisella, Aro sanoi.

Timo Aro selvitti seminaarissa kuntoutuksen nykytilaa ja tuloksia, Berndt Stenlund esitteli Ruotsissa kehitettyä mallia ja Pekka Roto ehdotuksensa kuntoutuksen kehittämiseksi.

Ammatillisen kuntoutuksen käyttöä tehostamaan

Ammatillisen kuntoutuksen uudistamishankkeen alullepanija, ylilääkäri, senior adviser Pekka Roto Suomen Terveystalosta, esitteli seminaarissa ehdotuksensa, miten osatyökykyisten ammatillista kuntoutusta voitaisiin kehittää.

Keinoiksi tehostaa kuntoutuksen käytön mahdollisuuksia Roto ehdottaa, että työterveyshuolto ja yritykset tekevät yhteistyössä suunnitelman, jolla tunnistetaan mahdollisimman varhain kuntoutusta tarvitsevat ja siihen motivoituneet työntekijät. Työterveyshuolto ottaa terveydellisen seurantavastuun kuntoutujan työllistymiseen asti.

Kuntoutujan työllistyminen omaan yritykseen on edelleen ensisijaista. Jos kuntoutettavan työnantajalta ei löydy kuntoutujalle sopivaa työtä, kuntoutustyöhön kytketään henkilöstöalan palveluyritykset, joilla on tarjota monia eri ammattivaihtoehtoja.

? Ammatillinen kuntoutus toteutuu parhaiten työssä, ja se myös parhaiten varmistaa työllistymisen kuntoutuksen jälkeen, Roto tähdentää.

Mallia Ruotsista

Kuntoutushankkeen mallina on Ruotsissa toimiva Galaxen, jonka toimintaa ja tuloksia seminaarissa esitteli toimitusjohtaja Berndt Stenlund. Galaxen on vuonna 1986 perustettu, rakennusalan työnantajien yhteinen sosiaalinen yritys. Sen tehtävänä on ennalta ehkäistä työstä johtuvia sairauksia sekä kuntouttaa ja työllistää osatyökykyisiä. Sen toimintaan kuuluu myös pitkäaikaistyöttömien työllistäminen. Kuntoutuksessa olevat työntekijät työskentelevät pääosin Galaxenin yhteistyöyrityksissä. Ruotsissa Galaxenin toiminta on ollut menestyksekästä.

Kuntoutuksessa Stenlund korosti seuraavia seikkoja: keskity jäljellä olevaan työkykyyn, älä sairauksiin, ole aktiivinen yksilöllisen kuntoutusprosessin hoitamisessa, huolehdi myös muista tekijöistä, jotka saattavat alentaa työmotivaatiota, käynnistä kuntoutus nopeasti, informoi kaikkia osapuolia ja seuraa prosessin etenemistä.

Kuntoutus on kannattava investointi

Ammatillisen kuntoutuksen määrät ovat kasvaneet tasaisesti viime vuosina. Vuonna 2007 kuntoutusohjelmansa sai päätökseen 3 716 kuntoutujaa. Heistä 64 prosentilla kuntoutus onnistui; he joko palasivat työhön, jatkoivat opiskelua tai olivat työnhakijoina. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia ja kuntoutus keskeytyi 19 prosentilla.

Ammatillisen kuntoutuksen kokonaiskustannukset jäävät pienemmiksi kuin eläkkeestä syntyvät kustannukset. Esimerkiksi viime vuonna päättyneiden, onnistuneiden kuntoutusohjelmien keskimääräinen kustannus oli 16 400 euroa. Työkyvyttömyyseläkkeen keskimääräiset kustannukset olivat 11 000 euroa vuodessa.

Timo Aron mukaan eläkeyhtiölle yhteistyö kuntoutuksessa henkilöstöalan palveluyrityksen kanssa on houkutteleva mahdollisuus, koska se helpottaa kuntoutujan pääsyä työhön ja voi parantaa kuntoutuksen tuloksia.

 ? Meillä on suuri ryhmä kuntoutujia, joille ei kovin helposti onnistuta löytämään terveydentilalle sopivaa työtä omalta työnantajalta. Henkilöstöpalveluyrityksellä eri ammattivaihtoehtoja on tarjolla kymmeniä, ja kuntoutujan mahdollisuudet sijoittua työelämään ovat sitä kautta monipuolisemmat.

Eläkeyhtiö voi tukea työelämässä olevan työntekijän ammatillista kuntoutusta, jos hänellä on sairaus, joka voi johtaa työkyvyttömyyteen. Ammatillinen kuntoutus mahdollistaa työn vaihtamisen paremmin terveydentilaan sopivaan ja helpottaa työhön paluuta sairausloman jälkeen. Kuntoutustoimia voivat olla työn uudelleen järjestelyt tai kurssit. Vaihtoehtona voi myös olla uuden ammatin hankkiminen koulutuksen tai oppisopimuksen kautta.

Timo Aron mukaan osatyökykyisten työllistäminen on kaikkien kannalta edullista.

? Yritys hyötyy, koska se voi saada nykyisessä työllisyystilanteessa helpotusta työvoimapulaan ja säästää työkyvyttömyyseläkkeen kustannuksissa. Työntekijälle toimeentulo työstä on aina parempi kuin eläke. Koko yhteiskunta hyötyy, jos eläkekustannusten kehitys säilyy maltillisena, työvoimaa on saatavilla ja kilpailukyky pysyy hyvänä, Aro sanoo.