Ilmarinen vastuullisen yritystoiminnan seminaarissa

Finnish Business and Society ry (Fibs) järjesti tällä viikolla vastuullisen yritystoiminnan seminaarin, jossa Ilmarinen oli mukana yhteistyökumppanina ja työhyvinvointia käsittelevän työpajan isäntänä. Tämä CSR Forum Finland -tapahtuma kokosi yhteen lähes 200 yritysten, tutkimuslaitosten ja muiden yhteisöjen edustajaa keskustelemaan yhteiskuntavastuusta eri näkökulmista.

Yhtenä vastuullisen yritystoiminnan osa-alueena tilaisuudessa käsiteltiin työhyvinvointia. Aihetta pohdittiin Ilmarisen isännöimässä työpajassa, jota veti professori Leenamaija Otala.

Otala johdatti osallistujia aiheeseen toteamalla, että työhyvinvoinnilla on suuri merkitys, kun osaavasta työvoimasta tulee suurten ikäluokkien eläköityessä pulaa. Hän huomautti, ettei seuraavaa työtä tekevää sukupolvea, ”generation Y:tä”, voi enää houkutella töihin pelkällä rahalla, vaan he arvostavat huomattavasti pehmeämpiä arvoja, kuten hyviä työkavereita, hauskaa työtä ja riittävän lyhyttä kodin ja työpaikan välistä etäisyyttä.

Osaaminen hallitusten asialistoille

Otala huomautti, että yritysten kilpailukyky perustuu tänä päivänä nimenomaan ihmisiin ja heidän osaamiseensa eikä juurikaan koneisiin tai muihin aineellisiin resursseihin. Siksi hän pitää ristiriitaisena sitä, ettei yritysten ylin johto ole yleensä kovin kiinnostunut työhyvinvoinnista ja siihen liittyvistä asioista.

Otala julisti henkilökohtaiseksi missiokseen sen, että aineettomat resurssit saataisiin yritysten hallitusten asialistoille siinä missä yritysten taloudellinen tilannekin. – Hallituksissa ja yritysten ylimmässä johdossa pitäisi puhua osaamisesta, motivaatiosta, sitoutumisesta ja johtamisesta. Ne ovat kilpailukyvyn kannalta avainasioita, ja niitä pitäisi myös pystyä mittaamaan säännöllisesti, Otala sanoi.

Osaava esimies työhyvinvoinnin rakentajana

Työpajassa avattiin myös työhyvinvointi-käsitettä ja mietittiin sille vaihtoehtoja. Keskusteluissa nousivat esille muun muassa työn ilo, työn merkityksellisyys, tehokkuus ja oikeudenmukaisuus. Hyvästä johtamisesta puhuttiin myös paljon ja todettiin, että lähiesimiehen rooli on työhyvinvoinnin kannalta hyvin keskeinen. 

Palvelupäällikkö Johanna Alasuutari Ilmarisesta toteaa, että juuri johtaminen on yksi työhyvinvoinnin keskeisimmistä osa-alueista. – Esimiestyö ja johtaminen ovat tyypillisesti niitä teemoja, joihin asiakasyrityksissämme kiinnitetään huomiota, kun teemme yhteistyötä heidän kanssaan työhyvinvoinnin kehittämiseksi, Alasuutari kertoo.

– Organisaatioiden tehtävänä on tarjota esimiehille ajanmukaisia ja toimivia työkaluja esimiestyön tueksi. Tällaisia ovat esimerkiksi kehityskeskustelukäytännöt, palaverikäytännöt ja varhaisen välittämisen malli, Alasuutari kuvailee keinoja, joilla esimiestyötä voidaan tukea ja kehittää. – Ja toisaalta esimiehille pitää antaa myös mahdollisuus kehittyä esimiehinä, sillä esimiehiksi ei synnytä, vaan siihen harjaannutaan, Alasuutari huomauttaa.

Alasuutari korostaa johtamisen merkitystä työhyvinvoinnin rakentajana, mutta toteaa, ettei se kuitenkaan ole ainoa työhyvinvoinnin osa-alue. – Johtamisen lisäksi Ilmarinen pitää kiinteänä osana työhyvinvoinninkokokonaisuutta myös osaamiseen, työyhteisöön sekä terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä teemoja, hän toteaa.

Eläkeyhtiönä Ilmarinen haluaa edistää työhyvinvointia suomalaisilla työpaikoilla, jotta ihmiset jatkaisivat nykyistä pidempään töissä ja eläkekustannusten nousulta vältyttäisiin tulevaisuudessa. Ilmarinen tarjoaa asiakkailleen monipuolisia työhyvinvointipalveluja käytännön työkaluiksi, joiden avulla asiakasyritykset voivat kehittää työhyvinvointia pitkäjänteisesti ja systemaattisesti.