Raudoittaja ohjaa nyt nuoria

Savonlinnalainen raudoittaja Jukka Turunen paiski vuosia töitä yrittäjänä ja palkollisena, kunnes tapaturma pakotti hänet kouluttautumaan uuteen ammattiin. Kuntoutustiekään ei ollut mutkaton, mutta sitkeästi yrittämällä sopiva työpaikka löytyi.

Jukka Turunen perusti ensimmäisen yrityksensä 1980-luvulla ja pyöritti sitä vuoteen 1995 saakka. Sen jälkeen hän toimi vuoroon sekä yrittäjänä että työsuhteessa.  2000-luvun lopulla Jukka Turunen oli taas työsuhteessa.

Sitten tapahtui jotakin ikävää. Mies liukastui työpaikkansa pihamaalla, ja jääkiekosta nuorena saatu urheiluvamma ärtyi. Turunen oli pitkällä sairauslomalla.


Jukka Turunen

Rahat olivat tiukassa, sillä tapaturman sattuessa hän ei ollut ehtinyt olla ammattiliiton jäsenenä vaadittavaa kymmentä kuukautta. Sairasloman aikana Kela maksoi 33 euroa päivässä, mistä meni vielä 20 prosenttia veroa. Asumistukea ei myönnetty, kun puoliso oli osa-aikatöissä.

"Tulot tipahtivat alle puoleen entisestä. Eläminen oli yhtä taiteilua. Lähdin työkkäriin kysymään, voisiko minut kouluttaa uudelleen."

Ensimmäinen työkokeilu jäi kokeiluksi... 

Turunen haki työkyvyttömyyseläkettä ja ammatillista kuntoutusta. Määräaikainen työkyvyttömyyseläke alkoi keväällä 2009. Turunen sai ennakkopäätöksen siitä, että hän oli oikeutettu ammatilliseen kuntoutukseen. Sen myötä hän sai pieneksi jääneeseen työkyvyttömyyseläkkeeseensä 33 prosentin korotuksen koulutuksen ajan.

"Se oli hyvä asia, sillä olin mielestäni viisikymppisenä liian nuori eläkkeelle ja eläkkeeni olisi jäänyt reilusti alle tuhanteen euroon. Helpotti, kun ei tarvinnut olla pelkällä Kelan rahalla."

Turunen pääsi samana kesänä ensimmäiseen ammatillisen kuntoutuksen kautta työkokeiluun elementtitehtaalle kolmeksi kuukaudeksi, mutta kokeilu epäonnistui. Syy epäonnistumiseen oli samainen jalkavamma.

Eräänä aamuna Turunen kuitenkin näki, että naapurissa purku-uhan alla olleessa puutalossa alkoi tapahtua. Hän päätti heti kysellä, mitä oli tapahtumassa.

"Savonlinnan Seudun Nuorisotoiminnan Tuki ry aikoi kunnostaa talon. Soitin tutulle yhteyshenkilölle, sovimme työhaastattelun pihaan ja hän kysyi, koska aloitan."

...Toinen toimi! 

Siitä alkoi Turusen toinen työkokeilu työnjohtajana. Nyt elettiin loppuvuotta 2009. Työkokeilu onnistui ja hän jatkoi töissä oppisopimuksella. Samalla mies opiskeli nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi Joensuun ammattiopistossa. Vieläkään jalka ei ollut ihan kunnossa, ja Turunen joutui taas leikkaukseen.

"Loppuvuonna 2010 oli toinen nivelleikkaus. Jouduin olemaan sen takia puoli vuotta pois koulusta, mutta oppisopimuskoulutus jousti."

Tällä kertaa leikkaus onnistui, toipuminen alkoi, kipu hävisi jalasta.

"Oli vaikea uskoa kivun hävinneen ja päästä eroon kipulääkkeistä. En jaksanut kävellä alussa paljoakaan. Hyvä pohjakunto nopeutti kuntoutumista."

Hän sai sairausloman ajan palkan ja jatkoi sitten oppisopimusta. Ilmarinen maksoi työnantajalle kuntoutusrahaa tuhat euroa kuukaudessa. Turunen kävi viisi viikkoa vuodessa Joensuussa kontaktiopetuksessa. Ilmarinen maksoi matka- ja yöpymiskorvauksia.

"Alussa budjetti oli pieni. Oli hienoa, kun Ilmarisella saatoin sopia joustavasti saman yhteyshenkilön kanssa siitä, miten kuntoutuksessa edetään. Koska tarvitsin uudessa työssäni tietokonetta ja olin ollut pitkään työelämästä pois, Ilmarinen maksoi minulle tietokonekurssinkin. Nyt käytän konetta työssä päivittäin."

Työtulo takaa sosiaaliturvan

Jukka Turunen harmittelee, että maksoi aikanaan yrittäjänä toimiessaan yrittäjän eläkevakuutusmaksuja (YEL) yleensä minimin mukaan.

"Paloin vuonna 2000 loppuun ja olin puoli vuotta sairauslomalla. Sairaspäivärahat laskettiin silloin kahta vuotta aiemmalta tasolta, kun maksoin korkeita YEL-maksuja. Mutta toisaalta sairausvuosilta jäi YEL-maksuja myös rästiin. Olen siis nähnyt YEL-vakuutuksen hyvät ja huonot puolet."

Kokemustensa pohjalta hän antaa tiukan neuvon muille pk-yritysten vetäjille.

"Laskettakaa vakuutusyhtiöllä, mikä on realistinen YEL-tasonne, ja maksakaa sen mukaan. Se on parempi kuin luottaa, ettei mitään satu. Itselleni oli helpointa silloin, kun yrittäjäaikanani tilitoimisto hoiti yrityksen raha-asiat ja eläkemaksut."

Fakta on, että jos yrittäjälle sattuu jotain, työt loppuvat yleensä työntekijöiltäkin.

"Maksoin omille työntekijöilleni ryhmähenkivakuutusta, joka kattoi muiden mutta ei omiani tapaturmia. Pidin omaa vakuutusta liian kalliina, mutta olisi pitänyt ottaa se."

Kuntoutuksen ansioksi hän laskee sen, että voi nyt jatkaa töissä helpottunein mielin. Työsuhde työnantajan kanssa sovitaan vuodeksi kerrallaan eteenpäin, ja tulotaso on nousussa.

"Voin edelleen tehdä paljon itsekin käsilläni, vaikka työni on nyt enemmän suunnittelua ja työnjohtoa. Ilman kuntoutusta en olisi tässä."

Turunen on nyt 57-vuotias ja valmistui tänä keväänä nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi. Mies on täynnä virtaa ja nauttii uusista haasteista.

"Kun ennen jouduin käyttämään voimaa, nyt käytän tätä", hän koputtaa otsaansa.

 Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen