• Henkka Hyppönen: Vain sosiaalisesti älykäs tiimi voi ratkaista kovia ongelmia


    Jos haluat menestyä tulevaisuudessa, rakenna sosiaalisesti älykäs ja monimuotoinen tiimi, neuvoo luova johtaja ja yrittäjä Henkka Hyppönen. Kyky johtaa ja ymmärtää ihmisiä voi olla tulevaisuudessa niitä harvoja asioita, joissa kone ei pärjää ihmiselle.

    – Sosiaalinen älykkyys, jos on pakko valita yksi. Se on alue, mihin koneet eivät tule.

    Siinä on luova johtaja ja yrittäjä Henkka Hyppösen vastaus kaikkia tulevaisuuteen katsovia ihmisiä askarruttavaan kysymykseen: mikä on tärkein työelämätaito.

    – Tarkoitan sosiaalisella älykkyydellä kykyä ymmärtää ja johtaa ihmistä. Tämä on Edward Thorndiken määritelmä 1920-luvulta. Siihen kuuluu vahva empatian elementti. Kyky ymmärtää, että ollaan menossa johonkin ja siihen liittyy ihmisiä, Hyppönen täsmentää.

    Hyppöselle sosiaalinen älykkyys on paitsi yksilön, myös tiimin ominaisuus.

    – Jos ryhmä ei ole riittävän älykäs sosiaalisesti, se ei ole riittävän hyvä ratkomaan ongelmia. Mutta se ei yksin riitä. Tarvitaan luovaa ongelmanratkaisukykyä ja kriittistä ajattelua.

    Luetko sinä ilmaa?

    Hyppönen uskoo, että sosiaalinen älykkyys syntyy muun muassa monimuotoisuudesta. Omissa yrityksissään hän pyrkii palkkaamaan ihmisiä, jotka tukevat tätä.

    – Joissain yrityksissä monimuotoisuuden perustaso voi olla, että siellä on miehiä, naisia ja muun sukupuolisia. Se ei olisi huikea hyppy, mutta toisi mahdollisuuden katsoa asioita uudesta näkökulmasta.

    Toinen askel olisi erilainen kulttuuritausta. Hyppönen käyttää esimerkkinä sitä, miten japanilaisten tapa hahmottaa maailmaa on yleensä yhteisökeskeisempi kuin eurooppalaisten.

    – Japanissa on sanonta ”lukea ilmaa”. Sillä tarkoitetaan sosiaalisen tilan lukemista. Japanissa tähän kykenemätöntä pidetään yleisemminkin kyvyttömänä. Suomessa tilanne näyttää olevan päinvastainen. Jos olet matemaattisesti lahjakas, niin ei sillä ole niin väliä, miten hyvin lue sosiaalista tilaa.

    Ammatillisten käsitteiden sekoittuminen kauhistuttaa

    Sukupuolten ja kulttuurien monimuotoisuutta on Hyppösen mukaan kohtalaisen helppo lisätä. Vaikein taso sen sijaan tuntuu olevan kokonaan erilaisten ajattelutapojen sekoittaminen.

    – Minulla on sille oma nimi: domaindiversiteetti. Se tarkoittaa, että laitetaan yhteen ihmisiä eri ammatillisilta alueilta. He tuovat oman syväkäsitteistönsä ongelman ratkaisuun. Mitä laajempi tämä käsitteistö, niin sitä enemmän voi luoda uusia yhdistelmiä. Se ei onnistu sekoittamalla, vaan pitää luoda vielä kolmannen tason yhteiset käsitteet. Tämä vaatii paljon sosiaalista älykkyyttä.

    Hyppösen mukaan domainien eli ammatillisten käsitteiden sekoittumiseen liittyy usein paljon erilaisia pelkoja. Ne syntyvät siitä, etteivät ihmiset ymmärrä toisiaan.  

    Hyppönen kannustaa ihmisiä olemaan rohkeita ja katsomaan omien käsitteiden ohi. Tämä voi välillä tarkoittaa, mestaroimista toisen asiantuntijuuden alueella. Törmäyksistä kuitenkin syntyy usein jotain uutta, kun ihmiset joutuvat tulkkaamaan toisiaan.

    Vaikka törmäyksen pelottavat, niistä syntyy useimmiten hyviä kokemuksia. Hyppönen uskoo, että tulokset ovat parempia kuin, jos ihmiset pysyisivät vain omalla asiantuntijuutensa alueella.

    Pidemmän päälle ammattikuntien omatkin ajattelutavat hyötyvät. Kun ihmiset palaavat omaan domainiinsa, he ravistelevat sitä uusilla ajattelumalleilla. Kieli ja tapa ymmärtää asioita rikastuu.

    –  Kun tein oikein konservatiivisten alojen kanssa työtä, niin siellä kaikki olivat valmistuneet samasta koulusta ja olivat saman näköisiä. Tässä ei ole mitään pahaa. Mutta sanoin aina, että palkatkaa joku gootti teidän firmaan. Heitä aina nauratti. Lopulta ei se goottikaan ole niin erilainen, kun miettii, että olemme kaikki käyneet suomalaisen peruskoulun.

    Ilmarisen työkykypäällikkö Katja Atsarin haastattelussa Hyppönen kertoo myös muun muassa siitä, miten kokeilukulttuuri ymmärretään usein väärin ja kädenlämpöinen keskinkertaisuus on suomalaisten yritysten pahimpia uhkia.

    Kiinnostuitko? Ota yhteyttä

    Katso Henkka Hyppösen haastattelu

    Ilmoittaudu Parempaa työelämää -valmennuksiin