• Skanska satsaa ammatilliseen kuntoutukseen


    Ammatillinen kuntoutus on työnantajalle oiva keino pitää osaajat talossa, ehkäistä työkyvyttömyyttä ja hallita työkykyriskejä. Lue, miten Skanska hyödyntää kuntoutusta osana työkykyjohtamistaan.

    Skanskan henkilöstöstä Suomessa reilu tuhat on rakennustyöntekijöitä. Työkykyhaasteista suurimmat ovat rakennusalalle tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja tapaturmat.

    – Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmien ennaltaehkäisy on meillä avainasemassa. Työkykyriskejä hallitaan suunnitelmallisella työkykyjohtamisella. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi työn ja työtapojen suunnittelua ja turvallisuuden kehittämistä, jotta fyysistä kuormitusta voidaan keventää ja tapaturmia välttää, Skanskan työhyvinvointipäällikkö Helena Pekkanen kertoo.

    Havaitse työkykyhaasteet varhain

    Ammatillinen kuntoutus on tärkeä osa Skanskan työkykyjohtamista.

    – Olemme vuosien saatossa oppineet hyödyntämään entistä paremmin ammatillista kuntoutusta silloin, kun työkyvyttömyyden riski on olemassa, Pekkanen kertoo.

    Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on tukea työntekijää jatkamaan työssä tai palaamaan sinne silloin, kun työkyky on heikentynyt. Eläkevakuutusyhtiön kuntoutusraha tukee kuntoutumisvaiheen ratkaisuissa sekä työantajaa että työntekijää.

    Skanskassa ammatillisessa kuntoutuksessa on vuosittain noin 40 henkilöä. Uusia päätöksiä kuntoutuksesta tehdään vajaat 30 vuodessa.

    Työterveysneuvottelut avainasemassa

    Kuntoutuspolku alkaa usein työterveysneuvottelusta.

    – Jos tunnistamme työntekijällä terveydellisiä haasteita jatkaa tehtävässään, pidämme työterveysneuvottelun. Taustalla voi olla pitkiä sairauspoissaoloja tai sitten sairauspoissaoloja ei ole lainkaan. Neuvottelussa ovat läsnä työntekijä, esimies ja työterveyshuolto. Olen itse myös mukana näissä keskusteluissa.

    Työkykyhaasteet voivat nousta esiin myös esimiehen ja alaisen välisissä keskusteluissa tai esimiehen havaitessa muutoksia työntekijän jaksamisessa tai työssä selviytymisessä.

    – Olennaista on varhainen havaitseminen ja ripeä liikkeelle lähteminen, Pekkanen painottaa.

    Työterveysneuvottelussa tavoitteena on löytää yhdessä ratkaisu, jotta työntekijä voi jatkaa terveydentilalleen sopivassa työssä.

    – Usein päätös ammatilliseen kuntoutukseen hakemisesta syntyy työterveysneuvottelussa. Pohdimme yhdessä eri vaihtoehtoja ja teemme hakemuksen. Kuntoutussuunnitelma tarkentuu monesti lähikuukausien aikana, Pekkanen kertoo.

    Työkokeilua, työhönvalmennusta ja uudelleenkoulutusta

    Skanskassa ammatillinen kuntoutus on tavallisimmin työkokeilua kevyemmäksi muokatussa työssä.

    – Tyypillisin tilanne on, että työntekijä palaa työkokeilun avulla pitkältä sairauslomalta takaisin työhön – usein omiin tehtäviin, mutta kevennettyyn työhön.

    Jos omassa ammatissa jatkaminen ei ole mahdollista, mietitään muita vaihtoehtoja.

    – Joskus tarvitaan isompaa muutosta työhön. Tällöin ammatillinen kuntoutus on usein työhönvalmennusta, jonka avulla kouluttaudutaan uuteen tehtävään Skanskassa, Pekkanen kuvailee.

    Tärkeä väylä on myös uudelleenkoulutus. Skanskassa rakentajia koulutetaan muuntokoulutuksella työnjohtotehtäviin, joissa fyysinen kuormitus on vähäisempää kuin esimerkiksi kirvesmiehen työssä.

    Ratkaisua etsitään aina ensisijaisesti omalta työpaikalta.

    – Muut vaihtoehdot tulevat mietittäväksi vasta sen jälkeen, jos meiltä ei löydy terveydentilalle sopivaa työtä. Vajaalle viidennekselle kuntoutujistamme ei löydetä uutta vaihtoehtoa Skanskasta. Näissäkin tilanteissa haluamme tukea ja auttaa mahdollisimman pitkälle eteenpäin.

    Taloudelliset hyödyt ovat merkittävät

    Ammatillisen kuntoutuksen hyödyt näkyvät Skanskassa selkeästi.

    – Isoin hyöty on ehdottomasti se, että olemme pystyneet pitämään osaavat ihmiset talossa. Olemme löytäneet ratkaisuja, joilla heidän osaamistaan ja kokemustaan voidaan hyödyntää sekä tietysti ehkäistä työkyvyttömyyttä.

    Kuntoutuksesta koituu vuosittain merkittävät taloudelliset säästöt. Skanska Talonrakennus on onnistunut pudottamaan työkyvyttömyyseläkkeen maksuluokan kolmoseen ja säästänyt sen myötä työeläkevakuutusmaksuissa.

    – Olemme laskeneet, että ennaltaehkäisty työkyvyttömyysriskimme on noin 1,3–1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Nämä ovat isoja taloudellisia onnistumisia. Ilman määrätietoista työtä emme olisi tällaisiin tuloksiin päässeet, Pekkanen painottaa.

    Skanskassa työkyvyttömyyseläkkeitä on ollut noin 5–8 vuodessa ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien keski-ikä 59,5 vuotta. Tapaturmista johtuvia eläkkeitä ei ole viime vuosina ollut ollenkaan.

    "Olemme vuosien saatossa oppineet hyödyntämään entistä paremmin ammatillista kuntoutusta silloin, kun työkyvyttömyyden riski on olemassa. Olennaista on varhainen havaitseminen ja ripeä liikkeelle lähteminen."  

    – Helena Pekkanen, Skanska  

    Tiivistä yhteistyötä

    Pekkanen korostaa hyvän yhteistyön tärkeyttä työkykyriskien hallinnassa.

    – Roolien ja toimintatapojen tulee olla selkeät paitsi talon sisällä esimerkiksi esimiesten ja HR:n kesken, myös yhteistyökumppanien kanssa. Hyvä yhteistyö työterveyshuollon ja eläkeyhtiön kanssa on erittäin tärkeää.

    – Ilmarisesta olemme saaneet tarvittaessa nopeita kuntoutuspäätöksiä ja päässeet näin aloittamaan esimerkiksi työkokeilun ripeälläkin aikataululla, kun sopiva työmaa on löytynyt. Yhteistyö on toimivaa ja mutkatonta, Pekkanen kiittelee.

    – Työkykyhaasteisiin on tärkeä tarttua varhaisessa vaiheessa, jotta voidaan ehkäistä työntekijän ennenaikaista eläköitymistä ja mahdollistaa omassa tai uudessa työtehtävässä jatkaminen. On hienoa, että Skanskassa ammatillisen kuntoutuksen keinoja hyödynnetään aktiivisesti, Ilmarisen kuntoutusasiantuntija Minna Hämäläinen sanoo.

    Asennemuutos työmailla

    Helena Pekkanen kannustaa yrityksiä hyödyntämään ammatillista kuntoutusta; kokeilemaan ja lähtemään rohkeasti liikkeelle.

    – Tekemällä oppii ja kokeilemalla löytyy ratkaisuja. Me olemme esimerkiksi oppineet, että osa-aikainen työ ja osasairauspäiväraha ovat työmailla järjestettävissä, kunhan työn suunnitteluun panostetaan. Aiemmin ajateltiin usein, etteivät tällaiset vaihtoehdot ole työmailla mahdollisia. Tässä on onneksi menty selkeästi eteenpäin.
    Myös asenteet ovat muuttuneet vuosikymmenessä melkoisesti.

    – Alkaa olla jo arkipäivää, että työmaalla on joku, jolla on kevennetty työ tai jotakin terveysongelmaa. Työkykyhaasteista johtuvat työjärjestelyt eivät ole enää samanlainen juttu kuin joskus vuosia sitten, Pekkanen jatkaa.

    Kun ammatillisen kuntoutuksen avulla voidaan välttää työkyvyttömyyseläke, kaikki hyötyvät.

    – Työuran jatkuminen on aina win-win-tilanne, Pekkanen summaa.

    Katso myös video


    FAKTA: AMMATILLINEN KUNTOUTUS

    • Ammatilliseen kuntoutukseen kannattaa hakea silloin, kun työkyky on heikentynyt ja työelämässä jatkamiseen tai työelämään palaamiseen tarvitaan apua.
    • Kuntoutuksen mahdollisuudet arvioidaan aina myös silloin, kun henkilö hakee Ilmarisesta työkyvyttömyyseläkettä.
    • Ilmarinen maksaa toimeentuloksi kuntoutusohjelman ajalta kuntoutusrahaa ja tarjoaa tukea työhönpaluun suunnitteluun.
    • Viime vuonna 74 % Ilmarisen kuntoutujista palasi takaisin työelämään.
    • Kiinnostuitko? Lue lisää ammatillisesta kuntoutuksesta täältä.

    TUTUSTU TARKEMMIN

    Tule ilmarisen asiakkaaksi