• Onnistunut työterveysneuvottelu vaatii luottamusta ja hyvää tahtoa


    Kun työkyky on alentunut terveydellisistä syistä, työn ja työolosuhteiden muokkauksella voidaan oleellisesti vaikuttaa työntekijän mahdollisuuksiin jatkaa työssä. Työterveysneuvottelussa pohditaan näitä muokkausmahdollisuuksia yhdessä kaikkien asianomaisten kesken. Onnistunut työterveysneuvottelu vaatii osallistujilta keskinäistä luottamusta ja hyvää tahtoa ratkaista asiat kaikkia tyydyttävällä tavalla.

    Kysymyksiin työterveysneuvottelusta vastaa Ilmarisen työkykyriskien ennakoinnista ja tutkimuksesta vastaava johtaja, LT, dos., työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Kari-Pekka Martimo.

    Mikä on työterveysneuvottelu?

    – Kun työntekijän työkyky on alentunut, työterveysneuvottelussa on mahdollista sopia eri osapuolten kanssa, millä suunnitelmalla ja keinoilla työssä jatkaminen olisi työntekijälle mahdollista. Työterveysneuvottelusta ei säädetä laissa, joten sitä toteutetaan hyvin vaihtelevilla tavoilla. Työterveyslaitos tarjoaa oppaan työterveysneuvotteluun, jossa onnistumisen elementit tuodaan hyvin esille.                         

    – Työterveysneuvottelun sijaan yhteisestä palaverista voisi mielestäni käyttää kuvaavampaa termiä työkykyneuvottelu, joka suuntaisi osallistujia keskittymään työntekijän terveyden sijaan työkykyyn ja sen tukemiseen työpaikan keinoin.

    Koska työterveysneuvottelu tulisi pitää?

    –Työterveyshuollon ja työnantajan tulisi tukea työntekijää, kun hänen työkykynsä on heikentynyt tai työkyvyttömyys pitkittyy. Sairausloman pitkittyessä työterveyshuollon on arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky ja selvitettävä yhdessä työnantajan ja työntekijän kanssa työhön paluun mahdollisuudet. Kelaan lähetettävä arvio (lääkärinlausunto B) on tehtävä viimeistään silloin, kun työntekijälle on maksettu sairauspäivärahaa 90 päivää. Ilman tätä työntekijä ei saa Kelan sairauspäivärahaa, mikäli työkyvyttömyys jatkuu. Työterveysneuvottelu on hyvä tapa keskustella työnteon edellytyksistä huomioiden myös työpaikan mahdollisuudet ja rajoitukset.

    – Työterveysneuvottelu voidaan hyvin pitää myös ilman pitkittynyttä sairauslomaa, jos neuvottelulle koetaan tarve ja sen kautta halutaan löytää keinoja muokata työtä ja tukea siten työkykyä.

    Ketkä osallistuvat työterveysneuvotteluun?

    – Työterveys- eli työkykyneuvotteluun osallistuvat työntekijän lisäksi työnantaja (yleensä esimies) ja työterveyshuollon edustajat (yleensä työterveyslääkäri). Neuvotteluun voidaan lisätä tarvittaessa muita osallistujia. Työntekijä voi pyytää neuvotteluun tuekseen luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun. Työterveyshuollosta on joskus järkevää ottaa mukaan työterveyshoitaja, sosiaalialan asiantuntija, työterveyspsykologi tai työfysioterapeutti riippuen työntekijän sairauteen liittyvistä toimintakyvyn rajoitteista ja kaavailluista ratkaisuista. Esimiehen lisäksi mukaan voi tulla myös henkilöstöhallinnon edustaja, joka voi esimiestä laajemmin kartoittaa isossa työpaikassa henkilön työkyvylle sopivia tehtäviä.

    Mikä on työterveysneuvottelun ja kuntoutuksen suhde?

    – Jos henkilön sairausloma pitkittyy, työterveyslääkärin edellytetään ottavan kantaa henkilön jäljellä olevaan työkykyyn ja mahdollisuuksiin palata töihin. Jälkimmäiseen tarvitaan myös esimiehen näkemys. Jos todetaan, että hoidettunakin sairaus aiheuttaa työkyvyttömyyseläkkeen riskin, työeläkeyhtiön ammatillinen kuntoutus on yksi vaihtoehto, joka otetaan huomioon työterveysneuvotteluissa. Muokatun työn ohella ammatillinen kuntoutus voi tarjota työkykyä tukevia keinoja, kuten työkokeilu, työhönvalmennus ja ammatillinen uudelleenkoulutus. Mikäli pysyvän työkyvyttömyyden uhkaa ei ole, työterveyslääkäri voi tuoda harkittavaksi osasairauspäivärahan tai omalla päätöksellään työkokeilun, jonka ajalta Kela maksaa kuntoutusrahan. Eikä pidä unohtaa myöskään muita Kelan kuntoutusmahdollisuuksia.

    Hyvän työterveys- eli työkykyneuvottelun perusta on kaikkien osapuolten välinen luottamus ja yhteinen tahto ratkaista työkykyyn vaikuttava ongelmat.

    kari-Pekka Martimo

    Miten työntekijän terveystietoja käsitellään neuvottelussa?

    – Ennen neuvottelua työterveyslääkärin tulee sopia työntekijän kanssa, miten paljon hän haluaa terveystietojaan käsiteltävän. Silti keskustelussa saattaa tulla tilanteita, joissa on vaarana rikkoa ennalta sovittuja rajoja. Vastuullisessa neuvottelussa puheenjohtajan (usein työterveyshuollon edustaja) tehtävä on pitää keskustelu työssä jatkamiseen ja työhön paluuseen liittyvissä teemoissa ja ratkaisuissa. Työntekijän terveydentilaa koskevien tietojen suhteen kaikki työterveysneuvotteluun osallistuvat ovat salassapitovelvollisia.

    Minkälainen on työterveysneuvottelun kulku?

    – Ennen kokousta kannattaa sopia, kuka johtaa puhetta ja kuka kirjaa asiat ylös. Työterveyshuollon edustaja on usein puheenjohtaja. Esimies on hyvä vaihtoehto neuvottelun muistion tekijäksi, koska hänen pitää pystyä sitoutumaan neuvottelussa sovittuihin toimenpiteisiin. Kaikkien neuvotteluun osallistuneiden täytyy kuitenkin muistio hyväksyä. Muistiota voidaan tehdä yhdessä jo kokouksen aikana.

    – Mielestäni neuvottelun aluksi olisi hyvä käydä läpi työntekijän nykyiset tehtävät. Tämän jälkeen yhdessä pohditaan, miten työntekijän olisi mahdollista keskittyä sellaisiin työtehtäviin, joista hän itse kokee voivansa selviytyä. Keskeistä on siis työntekijän työkyky suhteessa työn vaatimuksiin. Tärkeää on myös sopia aikataulu työn muokkauksille, vastuuhenkilöt päätetyille toimenpiteille ja se, miten seuranta järjestetään ja tarvitaanko uusi työkykyneuvottelu jossain vaiheessa. On myös hyvä selkeästi tuoda esille, ovatko muokkaukset väliaikaisia vai onko osa muutoksista tarkoitettu pysyviksi.

    Keneltä tulee aloite työterveysneuvottelusta?

    – Aloite neuvotteluun tulee useimmiten työterveyshuollosta. Aloitteen voi tehdä myös esimies, henkilöstöhallinnon edustaja tai henkilö itse.

    Miten neuvotteluun pitäisi valmistautua?

    – Työntekijän on hyvä keskustella ennen neuvottelua työterveyslääkärin kanssa neuvottelun tavoitteista ja rakenteesta. Esimiehelle tärkein ohje on kuunnella työntekijää ja pohtia ratkaisuja rakentavasti. Esimiehen kannattaa ennen neuvottelua kerrata oman työpaikan ohjeistuksiin kirjatut asiat työkyvyn tuesta ja esimerkiksi varhaisesta välittämisestä. Tarvittaessa hän voi olla yhteydessä henkilöstöhallintoon lisäohjeiden saamiseksi. Työterveyshuollon edustajan tehtävä on muodostaa käsitys työntekijän toimintakyvyn rajoitteista ja sopia työntekijän kanssa, mistä työkykyyn liittyvistä asioista työterveysneuvottelussa voidaan puhua.

    – Mielestäni on erityisen tärkeää, että neuvottelussa mennään työntekijän ehdoilla, koska hänen työkyvystään ja työntekemisen mahdollisuuksistaan neuvottelussa on kyse. Vastoin kenenkään omaa tahtoa ei työkykyneuvottelua kannata pitää, eikä sellainen ole työterveyshuollon toimintaperiaatteiden mukaista.

    Mikä on työterveysneuvottelun tavoiteltu lopputulos?

    – Työterveysneuvottelun jälkeen työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto pistävät toimeen neuvottelun muistiossa sovitut tehtävät ja toimenpiteet. Lopputulosta ei kannata kuitenkaan kiirehtiä. Kyse on sekä työntekijän kuntoutumista että työntekemistä koskevasta muutosprosessista, joka voi onnistuakseen viedä aikaa ja jossa voi olla erilaisia vaiheita. Tarvittaessa voidaan käydä useampia neuvotteluja ja arvioida, ovatko toimenpiteet riittäviä.

    Onko työterveysneuvottelu uhka vai mahdollisuus?

    – Ehdottomasti mahdollisuus, koska neuvottelussa voidaan yhdessä räätälöidysti ratkaista henkilön työssä jatkamisen ongelmia. Uhka se voi olla, jos neuvottelua käytetään vääriin tarkoituksiin. Työterveysneuvottelua ei näkemykseni mukaan saisi käyttää työsuhdetta koskevien päätösten toimeenpanemiseen tai työyhteisökonfliktien ratkaisuun. Hyvän työterveys- eli työkykyneuvottelun perusta on kaikkien osapuolten välinen luottamus ja yhteinen tahto ratkaista työkykyyn vaikuttava ongelmat.

    Katso lisätietoja