• Pienemmät riskit, paremmat tuotot ja puhtaampi maailma – vastuullinen sijoittaja voi saada tämän kaiken


    Täytyykö valita puhdas ilmasto vai paremmat tuotot? Sijoittamalla vastuullisesti voi saada molemmat, sanovat vastuullisen sijoittamisen asiantuntijat Tiina Landau ja Hanna Silvola. Esimerkiksi eläkevarojen vastuullinen sijoittaminen voi tukea hyvinvointivaltion ylläpitämistä.

    – Jos mietin eläkevaroja tulevana eläkeläisenä, mietin, mihin ne on sijoitettu. Maksan eläkemaksujen lisäksi myös veroja, joilla rahoitetaan hyvinvointivaltiota. Kysymys on osittain siitä, miten nämä maksut suhteutuvat toisiinsa, sanoo Hankenin apulaisprofessori Hanna Silvola.

    Silvola on vastannut kysymykseen, miksi eläkevaroja kannattaisi sijoittaa vastuullisesti. Hän havainnollistaa ajatustaan yksinkertaisella esimerkillä tupakasta. Tupakkaan sijoittaminen on ollut tuottoisaa. Tupakan kielteiset terveysvaikutukset kuitenkin nostavat kansanterveyden hoitamisen kustannuksia.

    Silvolan käyttämä esimerkki tupakan poissulkemisesta on tyypillinen esimerkki eettisestä sijoittamisesta.

    Eettisestä sijoittamisesta on puhuttu vuosikymmeniä. Useimmiten termillä viitataan uskonnollisiin arvoihin tai muuten ideologisesti motivoituneeseen sijoittamiseen. Siinä suljetaan sijoitussalkusta pois syntiosakkeiksi kutsuttuja yrityksiä kuten tupakan ja aseiden valmistajat. Yhä useammin poissulkemista tehdään myös ympäristöideologisten syiden vuoksi.

    Eettisellä sijoittamisella ei ole tutkimuksissa havaittu olevan laajemmin myönteistä vaikutusta sijoitusten tuottoihin. Siksi Silvola ei halua puhua vain eettisestä sijoittamisesta ja poissulkemisesta. Hän on kirjoittanut yhdessä vastuulliseen sijoittamiseen työssään perehtyneen Tiina Landaun kanssa teoksen Vastuullisuudesta ylituottoa sijoituksiin (Alma Talent, 2019). Siinä Silvola ja Landau esittävät, että vastuullisuus voi kasvattaa sijoittajan tuottoja.

    – Vastuullisten salkkujen riskitasot ovat muita salkkuja pienempiä. Vastuullisuudella voi nostaa tuottotasoa tai madaltaa riskitasoa, Silvola kiteyttää.

    Matalampi riskitaso johtuu siitä, että vastuullisuusanalyysissa sijoituskohteen vastuullisuusriskit analysoidaan tavanomaista sijoitusten riskianalyysia laajemmin. Sijoittajat kutsuvat tätä ESG-riskien analysoimiseksi. ESG on sijoittajien käyttämä lyhenne sanoista environmental, social ja governance. Näiden kolmen näkökulman kautta kuvataan, miten sijoituskohde vaikuttaa ympäristöön, mitkä ovat sen sosiaaliset vaikutukset ja miten se huomioi hyvän hallinnon periaatteet. Jos yrityksellä on matalat riskit ESG-kysymyksissä, se saa sijoitusanalyysissa korkean ESG-tason. Vastaavasti korkean ESG-riskin yritykset saavat heikomman ESG-luokituksen.

    Lisäksi korkeiden vastuullisuusluokituksen yritysten markkina-arvon volatiliteetti on pienempi. Toisin sanoen niiden arvo sijoituskohteina heilahtelee vähemmän ja kehitys on tasaisempaa. Riskienhallinta onkin monen vastuullisen sijoittajan tärkein motiivi.

    Vastuullisten salkkujen riskitasot ovat muita salkkuja pienempiä. Vastuullisuudella voi nostaa tuottotasoa tai madaltaa riskitasoa.
    - Hanna Silvola

     

    Vastuullinen sijoittaja ei tingi voitoista

    Silvolan ja Landaun kirjan pääväitteen pitäisi herättää kenen tahansa sijoittamisesta kiinnostuneen huomio. Sijoittajan arvoilla tai etiikalla ei siis oikeastaan ole väliä, kun puhutaan sijoitusten vastuullisuudesta. Riittää, että haluaa sijoittaa varansa tuottavasti.

    Laki määrää esimerkiksi eläkeyhtiöt sijoittamaan tuottavasti ja turvaavasti. Velvollisuus edellyttää työeläkeyhtiötä palvelemaan mahdollisimman hyvin tulevien ja nykyisten eläkeläisten etuja.

    Tulevien ja nykyisten eläkeläisten etuja voi tarkastella esimerkiksi ajattelemalla edunsaajien varallisuutta laajemmin. Tällöin mukaan voidaan laskea puhdas ja käyttökelpoinen ympäristö, jota moni taloustieteilijä pitää merkittävänä ihmiskunnan varallisuuden muotona.

    Jos eläkeyhtiö edistää sijoituksillaan muun varallisuuden tuhoutumista, se toimii periaatteellisella tasolla edunsaajiensa etuja vastaan. Vastaavasti sijoittaminen esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumisen ratkaisuihin voi olla tuottavaa. Nämä sijoituskohteet voivat samalla edistää positiivisia ympäristövaikutuksia.

    Otetaan esimerkiksi sijoitukset kivihiilestä riippuvaisiin yrityksiin. Ne voivat tuottaa lyhyellä aikavälillä hyvin. Pidemmän päälle ne kuitenkin tuhoavat yhteistä varallisuutta eli puhdasta ympäristöä ja voivat sisältää riskejä myös sijoitustuottojen näkökulmasta.

    Vastuullisuudesta kiinnostuakseen ei kuitenkaan tarvitse olla kiinnostunut ympäristönäkökulmasta. Riittää, että on huolissaan sijoitustoimintansa riskienhallinnasta. Kivihiilen energiantuotantoon voi liittyä seuraavina vuosina merkittäviä riskejä esimerkiksi poliittisen sääntelyn puolelta. Skenaariot voivat vaihdella nykytilan säilymisestä aina kivihiilen täyskieltoon asti. Moni lievempikin vaihtoehto voi vaikuttaa kivihiiliriippuvaisten yritysten arvoon.

    – Kirjaa varten tehdyissä haastatteluissa tuli esiin ajatus, että ilmastonmuutosta ei yksinkertaisesti voi sulkea pois sijoitussalkusta. Se vaikuttaa kaikkiin. Yhdelle se tarkoittaa toimintaedellytysten loppumista, toiselle täysin uusien kenttien avautumista, Silvola sanoo.

    Seuraa isoja vastuullisia sijoittajia

    Landaun mukaan Suomessa eläkeyhtiöt ovat olleet tärkeitä vastuullisen sijoittamisen edelläkävijöitä. Ennen siirtymistään vuonna 2019 yritysvastuun asiantuntijatehtäviin Nesteelle Landau työskenteli vuosia Ilmarisessa vastuullisen sijoittamisen tehtävissä.

    Sijoittajien vaikutus tulee rahavirtojen ohjailusta ja aktiivisesta vaikuttamisesta omistajana. Silvola ja Landau painottavatkin, että sijoittajat eivät yksin voi ratkaista mitään kestävään kehitykseen liittyvää ongelmaa. Siihen tarvitaan myös yhteiskunnan instituutioiden ja yksilöiden panosta.

    Vastuullinen sijoittaminen ja yritysten ja kuluttajien lisääntynyt kiinnostunut vastuullisuuteen ovat saman ilmiön kaksi eri puolta. Vastuullisuuspuhe nousi pinnalle Suomessa vuoden 2018 lokakuussa, kun hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi viimeisimmän raporttinsa ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Entistä useampi yritys myös näkee vastuullisuuden tärkeänä kilpailutekijänä.

    Erilaisten vastuullisuuteen liittyvien periaatteiden mukaan sijoitetun varallisuuden määrä on ollut jatkuvassa kasvussa. Silvolan mukaan nyt ollaan jo lähellä pistettä, jossa vastuullisesta sijoittamisesta tulee valtavirtaa.

    – Sijoittajat päättävät jatkuvasti, mitä toimintaa rahoitetaan ja mitä ei. Jos sijoittajat haluavat rahoittaa vastuullista toimintaa ja olla rahoittamatta vastuutonta, se voi vaikuttaa osaltaan yritysten rahoituskustannuksiin. Siksi yrityksiä kiinnostaa, mitä omistaja ajattelee. Sijoittajilla on vaikutusta osana laajempaa yhteiskunnallista kehitystä, Landau sanoo.

    Yksi Silvolan ja Landaun vinkki vastuullisuutta tavoittelevalle piensijoittajalle on tarkistaa sijoituskohteen suurimmat omistajat. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää suurimpien omistajien periaatteisiin: pyrkivätkö ne ohjaamaan sijoituskohteidensa toimintaa vastuullisempaan suuntaan? Jos pyrkivät, kannattaa tarkastella esimerkiksi sijoittajien julkaisemia omistajaohjauksen periaatteita.

    – Eläkeyhtiöt hoitavat isoja varallisuuksia ja ovat monessa suomalaisyrityksessä isoja omistajia. Siksi eläkeyhtiöiden sijoituskohteilleen asettamilla odotuksilla on vaikutuksia yrityksiin, Landau sanoo.

    Se, mikä riitti tekemään yrityksestä alan vastuullisimman kymmenen vuotta sitten, ei enää riitä. Vaikka yritys olisi matalapäästöinen, mutta ei kehity, se ei ole samassa asemassa viiden vuoden päästä.
    - Tiina Landau

     

    Työkalut auttavat vastuullisuuden arvioinnissa  

    Tiina Landaun mukaan yksi suurimmista esteistä vastuullisen sijoittamisen edistymiselle on sijoittajien käytössä olevan informaation epäyhtenäisyys. Esimerkiksi päästöihin liittyvissä tiedoissa on vaihtelua runsaasti. Tiedot ovat huonosti vertailtavissa eri vuosien ja yritysten välillä.

    – Kaikista työkaluista ja palveluntarjoajien tiedoista pitää ymmärtää, mikä niissä on arvioinnin keskiössä. Tärkeää on se, mistä luku muodostuu. Yritysten luokitukset perustuvat aina keskiarvoihin, Landau sanoo.

    Landau painottaa, että taaksepäin katsominen ei riitä. Sijoituskohteita analysoivien pitää pystyä arvioimaan myös yrityksen tulevaa kehitystä.

    – Se, mikä riitti tekemään yrityksestä alan vastuullisimman kymmenen vuotta sitten, ei enää riitä. Vaikka yritys olisi matalapäästöinen, mutta ei kehity, se ei ole samassa asemassa viiden vuoden päästä, Landau sanoo.

    Esimerkiksi käy yhdysvaltalainen Johnson & Johnson. Perinteikäs terveydenhuollon tarvikkeiden ja hygieniatuotteiden valmistaja oli vuosikausia vastuullisuutta käsittelevien kirjojen esimerkki pitkäjänteisesti vastuullisesta yrityksestä. Viime vuosina yritys on kärsinyt lukuisista oikeudenkäynneistä tuoteturvallisuuteen liittyen. Yritys on ollut myös pohjoismaisten eläkeyhtiöiden Nordic Engagement Cooperation -vaikuttamistyön kohteena vastuullisuusongelmiensa vuoksi.

    – Kannattaa pohtia, onko yritys osa ongelmaa vai ratkaisua, Silvola täydentää.

    Silvola ja Landau kehottavat tarkkailemaan myös dataa, joka vaikuttaa välillisesti yritysten toimintaan. Tasa-arvokysymykset voivat olla maineriski tai vaikuttaa rekrytointiin.

    – Työntekijäriippuvaisella alalla on tärkeää, saako yritys pidettyä parhaat työntekijät. Tämä ei yleensä näy ensimmäisenä sijoitusanalyysissa ja sitä on vaikea nähdä raporteista, Landau sanoo.

    Lue myös

    Parempaa elämää -blogista

    Tutustu Ilmarisen sijoittamisen periaatteisiin