Älä jää yksin – Sekasin-Chat antaa nuorelle eväitä selviytyä ongelmista

Opinnot ja työelämä ahdistavat, ihmissuhteet tuottavat tuskaa ja ilmastonmuutos luo epätoivoa. Nuorella ei ole aina helppoa, ja tuntuu ettei kukaan kuuntele. Sekasin-chat tarjoaa nuorille tukea matalalla kynnyksellä. Yksilön ja yhteiskunnan kannalta on tärkeää, etteivät nuoret syrjäydy ja katoa työelämästä.

Sekasin-chat on MIELI Suomen Mielenterveysseura ry:n ja SPR:n koordinoima valtakunnallinen keskustelupalvelu. Chatissa ammattilaiset ja vapaaehtoiset kuuntelevat nuoria ja auttavat käsittelemään mieltä painavia ongelmia.

Palvelu avattiin viikon koejaksolle vuonna 2016, kun Ylen Sekasin-sarja ilmestyi. Chatin menestys yllätti kaikki ja sitä päätettiin jatkaa tammikuussa 2017. Joka kuukausi tuhannet nuoret ottavat yhteyttä chatin kautta.

– Nuoret löysivät palvelun nopeasti ja asiakkaita olisi paljon enemmän kuin chattiin mahtuu. Nopeasti tajuttiin, että chat on hyvä väline tavoittaa nuoret. Omista ajatuksista ja tunteista kirjoittaminen on osalle nuorista helpompaa kuin puhuminen. Onneksi Sekasin-chatin jatkolle löydettiin rahoitus, koska kysyntää on valtavasti, sanoo palvelun tiimipäällikkö Miguel Reyes Mieli ry:stä.

Sekasin-chat on suunnattu 12-29-vuotiaille nuorille. Chat on auki vuoden jokaisena päivänä iltamyöhään asti. Keskustelun aloituskynnys on haluttu tehdä mahdollisimman matalaksi. Palvelussa voi keskustella anonyymisti muun muassa koulupaineista, ahdistuksesta, masennuksesta, itsetuhoisuudesta ja parisuhdeongelmista.

Chat-palvelun tarpeesta kertoo sen suosio: alle 20 prosenttia chattiin tulijoista pääsee läpi. Jonotusaika on noin tunti.

– Keskimääräinen jonotusaika vaikuttaa pitkältä, mutta se toki vaihtelee ajankohdan mukaan. Iltaisin ja viikonpäivistä erityisesti sunnuntaisin on kiireisintä. Noin 70 prosenttia yhteydenotoista tulee tytöiltä, koska pojilla yhteydenottokynnys on vielä hiukan korkeampi.

Korona lisäsi yhteydenottoja

Koronan aikana tarve chatille on kasvanut. Maaliskuussa palvelussa oli 4 000 yhteydenottoa enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Huhtikuu oli vielä kiireisempi. Palveluun onkin koulutettu uusia vapaaehtoisia päivystäjiä vastaamaan kasvaneeseen kysyntään.

Korona-aikana yhteydenotot ovat liittyneen tavallisten aiheiden lisäksi ahdistukseen jatkuvasta kotonolemisesta sekä huoleen tulevaisuudesta.

– Osa nuorista on kertonut, että koronavirus ei ole muuttanut mitään heidän elämästään: sama eristäytyminen ja yksinäisyys jatkuu. He ajattelevat, että nyt muutkin saavat tietää mitä heistä tuntuu, Miguel Reys pohtii.

Keskimääräinen yhteydenotto kestää noin 40 minuuttia.

– Siinä ajassa ehditään jo pureutua hyvin nuoren mieltä painaviin asioihin ja tarvittaessa ohjataan ottamaan uudelleen yhteyttä chattiin tai muihin apua tarjoaviin tahoihin. Jos keskustelussa tulee ilmi itsetuhoisuutta, tähän puututaan heti tarjoamalla apua terveydenhuollon kautta. Haastavissa tilanteissa tärkeässä roolissa on myös Sekasin-chatin tiimin tarjoama tuki, koska myös auttaja voi väsyä.

Ilmarisen viestintäpäällikkö Sami Kelhä (vasemmalla), Miguel Reys (oikealla ylhäällä) ja Simo Levanto keskustelussa.

Työelämä voi tuottaa paineita

Ilmarisen asiantuntijapsykologi Simo Levanto pitää Sekasin-chatin toimintaa erittäin tärkeänä.

– Tällaisille matalan kynnyksen palveluille, joissa nuoret pääsevät puhumaan heitä painavista asioista ilman pelkoa mahdollisista seuraamuksista, on aivan selkeä tarve. Yhteydenotto on monelle iso askel, joka tässä on tehty todella helpoksi. Kirjoittaminen voi myös olla monelle nuorelle helpompi tapa sanoittaa mieltä painavia asioita kuin puhuminen. Jo yksi merkityksellinen keskustelu voi antaa nuorelle toivoa asioiden järjestymisestä, Simo Levanto pohtii.          

Osa nuorista kokee koulumaailman ja sitä seuraavan työelämän tuottamat paineet varsin kovina.

– Suorituskeskeisyys ja halu pärjätä voi aiheuttaa nuorille uupumusta ja ahdistusta jo opiskeluiden aikana. Kun nuori astuu työelämään, sama tilanne voi jatkua ja vielä kertautua: työelämässä ei välttämättä saa omasta suorituksesta palkintoa samalla tavalla kuin opinnoissa.

– Nuoren odotukset työelämän ja -yhteisön suhteen voivat olla myös epärealistisia, eikä työpaikoilla ole riittävästi eväitä huomioida ja perehdyttää nuorta. Korona-aikana nuori ei saa samalla lailla myöskään työyhteisön tukea kuin fyysisesti työpaikalla ollessa, Simo Levanto arvioi.

Kaikilla työpaikoilla ei ole riittävästi osaamista ja työkaluja käsitellä tilanteita, joissa ahdistus tai masennus vaikuttaa työsuoritukseen.

– Joillakin nuorista on paremmat valmiudet kohdata näitä työelämän paineita ja haasteita jo oman sosiaalisen taustankin takia. Nuorten parissa tapahtuu jakautumista syrjäytymisvaarassa oleviin ja niihin, joilla on keinoja ja tukiverkkoja selvitä eri tilanteista, Miguel Reyes sanoo.

Nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla usein mielenterveyshäiriöt

Pahimmillaan mielenterveysongelmat johtavat työkyvyttömyyseläkkeelle. Helsingin nuorten hyvinvointikertomuksen (nuortenhyvinvointikertomus.fi) mukaan vuonna 2019 kaupungissa oli 1 430 työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa 16–29-vuotiasta nuorta.

Helsinkiläisten nuorten työkyvyttömyyseläkettä saaneiden määrä on kasvanut noin viidenneksellä vuoteen 2009 verrattuna. Myös koko maassa kehitys on ollut samansuuntaista. Yleisin peruste nuorten työkyvyttömyyseläkkeelle on mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt.

– Nuorten mielenterveydellisten ongelmien johtaminen työkyvyttömyyseläkkeelle asti on traagista niin yksilön kuin yhteiskunnankin tasolla. Mitä varhaisemmassa vaiheessa orastaviin ongelmiin voidaan puuttua, sitä parempi on ennuste tulevaisuudelle, Simo Levanto arvioi.

Minkä neuvon antaisitte ongelmien kanssa tuskailevalle nuorelle?

– Älä jää yksin. Apua löytyy varmasti ja ongelmia on mahdollista ratkaista, Miguel Reyes sanoo.

– Elämässä tapahtuu välillä ikäviä asioita ja niistä pääsee eteenpäin, kun pystyy kohtaamaan ja hyväksymään pahanolon ja hakee itselleen apua, Simo Levanto pohtii.

Ilmarinen on tukenut Sekasin-chatin toimintaa lahjoitusvaroistaan. Ilmarinen tukee lahjoituksilla tutkimusta tai toimintaa, jolla pyritään ennaltaehkäisemään työkyvyttömyyttä ja syrjäytymistä, pidentämään työuria sekä edesauttamaan nuorten työelämään sijoittumista.