Syntyvyyden lasku vaikuttaa eläkejärjestelmän pitkän aikavälin rahoitusnäkymiin
Eläketurvakeskus julkaisee muutaman vuoden välein skenaariolaskelman työeläkejärjestelmän pitkän aikavälin kehitysnäkymistä. Laskelma perustuu väestöennusteeseen ja oletuksiin talouden kehityksestä ja sijoitusten tuotoista. Pitkä aikaväli tarkoittaa tässä yhteydessä yli 60 vuotta eteenpäin. Käytännössä kyse on siitä, että tarkastellaan eläkejärjestelmän rahoitusnäkymiä lähes tämän vuosisadan lopulle.
On selvää, että tällaiset laskelmat samoin kuin valtiovarainministeriön samantyyppinen kestävyysvajearvio ovat hyvin epävarmoja. Emme tietenkään voi tietää, miten monet eri tekijät kehittyvät pitkän ajan kuluessa. Toisaalta on kuitenkin hyvä yrittää arvioida, miltä tulevat näkymät näyttävät tämän hetken tiedon valossa ja miten eri tekijät vaikuttavat rahoitustasapainoon.
Taustalla uusi väestöennuste
Eläketurvakeskuksen 19.3.2019 julkaiseman uusimman laskelman lähtökohtana on Tilastokeskuksen viime syksynä julkaisema uusin väestöennuste. Se antaa kuvan siitä, miten eri ikäryhmien lukumäärät kehittyvät pitkällä aikavälillä. Kaikkein luotettavimmin se ennakoi eläkeikäisen väestön kehitystä, koska tulevat eläkeläiset ovat jo syntyneet. Suurin epävarmuus sen sijaan liittyy nuorten ja työikäisten lukumäärän kehitykseen.
Syntyvyys on Suomessa – samoin kuin monissa muissakin teollisuusmaissa – alentunut jo usean vuoden ajan. Muutos on merkittävä. Nyt näyttää siltä, että perheiden keskimääräinen lapsiluku olisi jatkossa vähemmän kuin 1,5 eli 20 prosenttia vähemmän kuin aiemmin oletettiin. Syntyneiden luku on alentunut 60 tuhannesta noin 50 tuhanteen. Jos muutos on pysyvä, se johtaa siihen, että muutaman vuosikymmenen päästä työikäisiä on Suomessa satoja tuhansia vähemmän kuin aiempien väestöennusteiden perusteella oletettiin. Tämä merkitsee sitä, että niin sanottu vanhushuoltosuhde (eli eläkeikäisten suhde työikäisiin) nousee jyrkästi. Muutos vaikeuttaa eläkkeiden pitkän aikavälin rahoitusta.
Syntyvyyden lasku muuttaa laskelmia
Syntyvyyden lasku on merkittävän tekijä, joka muuttaa Eläketurvakeskuksen laskelmaa verrattuna aiempaan. Samansuuntainen eli maksupainetta kasvattava vaikutus on myös sijoitustuotto-olettaman muutoksella. Uusimmassa laskelmassa arvioidaan, että seuraavan 10 vuoden aikana eläkevaroille saadaan 2,5 prosentin vuotuinen reaalituotto, mikä on puoli prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisessä laskelmassa. Tuottoaleneman taustalla on odotettua pitkäaikaisemmaksi muodostunut matalien korkojen kausi. Heikomman kymmenvuotiskauden jälkeen sijoitusten reaalituottojen oletetaan kuitenkin normalisoituvan 3,5 prosenttiin eli lähelle pitkän ajan keskiarvoa.
Sijoitustuottoihin vaikuttavat markkinoiden heilahtelut ja niiden ennakointi on vaikeaa. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna eläkevarat ovat tuottaneet hyvin. Esimerkiksi Ilmarisen sijoitusten reaalituotto on vuodesta 1997 lähtien ollut keskimäärin 4,0 prosenttia ja viimeisen kymmenen vuoden aikana 4,9 prosenttia vuodessa.
Oletusten muutokset vaikuttavat arvioon siitä, mikä olisi työeläkemaksujen kestävä taso. Vuoden 2017 eläkeuudistuksesta sovittaessa pitkän ajan laskelma arvioi, että nykyinen 24,4 prosentin keskimääräinen maksutaso olisi hyvin lähellä kestävää tasoa. Arvion taustalla oli nykyistä optimistisempi väestöennuste. Uuden laskelman mukaan tilanne on muuttunut selvästi heikommaksi ja kestäväksi maksutasoksi arvioidaan nyt noin 29 prosenttia. Luku on niin korkea, että se käynnistää väistämättä pohdinnat siitä, miten tulevaa rahoitusnäkymää voitaisiin parantaa. Monenlaisia keinoja tarvitaan, koska eläkemaksujen korottaminen viidellä prosenttiyksiköllä ei vaikuta realistiselta vaihtoehdolta.
Ei aihetta paniikkiin
Eläketurvakeskuksen uusi laskelman on aiempaa pessimistisempi, mutta sen ei ole syytä antaa aihetta paniikkiin tai tappiomielialaan. Eläkkeiden rahoitus on toistaiseksi turvattu hyvin eikä tarvetta pikaiseen maksujen korottamiseen ole. Pidemmällä aikavälillä eläkkeiden rahoitukseen joudutaan kuitenkin rakentamaan uusia sopeutusmekanismeja, ellei väestökehitystä saada kääntymään parempaan suuntaan. Olisikin tärkeää, että seuraava hallitus selvittäisi syntyvyyden laskun syitä ja yrittäisi löytää keinoja, joilla väestökehitykseen voitaisiin vaikuttaa.
Eläkkeiden rahoitusnäkymät ovat lähivuosikymmeninä vakaat. Työeläkemaksu (TyEL) voidaan pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti. Pitkällä aikavälillä syntyvyyden lasku aiheuttaa maksuun voimakkaan korotuspaineen, johon on syytä varautua hyvissä ajoin.
Jaakko Kiander
yhteiskuntasuhdejohtaja
Ilmarinen
@KianderJaakko
-
Joni Rikkola 19.3.2019 klo 22.00
Palkkoja vaan korottaa niin kertyy eläkemaksujakin. Ei voi laskuttaa palkansaaja kun on iljardien rahastot ja kälysiä eläkkeitä ei näe kukaan duunareista. Köyhimpien elinikä on jo kääntynyt laskuun. Köyhät eivät SOTEjen jölkensaa edesterveydenhuoltoa. Palkat ovat niin matalat, että menee jo puolimiljardia kattamaan työssäkäyvien toimeentulo. Joten miten joku luulee, että ne pärjäävä eläkkeellä? Totuus on, että se ja sama saako sitä, koska raha tulee lopulta tomeentulotukena kumminkin ja elät sillä minimillä. Työnteko ei enää kannata Suomessa. Makselet vastikkeettomia veroja ja hyödyttömiä eläkkeitä, jotka käytetään siten elititieläkkeisiin, joista se eläkepommikin kooostuu. Eläkekatto ja alhaisimmat eläkkeet ylös. Muuten työväestön ei kannata enää.Vastaa kommenttiin
-
Josa Jäntti 20.3.2019 klo 22.00
Katsopa Tialstokeskuksen käyrää, joka kertoo, että kuolleisuus kasvaa pitkällä aikavälillä. v. 2045 kuolleisuus on huipussaan - ero melkoinen syntyneihin nähden. Tosin sanoen eläkemaksut vähenevät ja lapsiin ja nuoriin kohdistuvat monet kustannuserät vähenenevät. Päiväkodit, neuvolta, koulut, opintotuet jne io määrä kustannuksia. Muistuttaa ETK:n ennustetta, kun suuret ikäluokat ( 1945 -50 synt. ) siirtyvät eläkkeelle , niin rahatot loppuvat. V. 1995 ne olivat 38 miljardia ja nyt yli 200 miljardia !Vastaa kommenttiin
-
Josa Jäntti 20.3.2019 klo 22.00
Katsopa Tilastokeskuksen käyrää, joka kertoo, että kuolleisuus kasvaa pitkällä aikavälillä. v. 2045 kuolleisuus on huipussaan - ero melkoinen syntyneihin nähden. Tosin sanoen eläkemaksut vähenevät ja lapsiin ja nuoriin kohdistuvat monet kustannuserät vähenenevät. Päiväkodit, neuvolta, koulut, opintotuet jne io määrä kustannuksia. Muistuttaa ETK:n ennustetta, kun suuret ikäluokat ( 1945 -50 synt. ) siirtyvät eläkkeelle , niin rahatot loppuvat. V. 1995 ne olivat 38 miljardia ja nyt yli 200 miljardia ! En ole edes vastannut aikaisemmin, joten uskaltakaa julkaista, vaikka en ole samaa mieltä johtajanne kanssa !Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Miksi yhä useampi mielenterveyssyistä kuntoutusta hakenut saa kielteisen päätöksen? – Tässä kolme syytä
Työkyvyttömyyseläkettä haetaan eniten mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Erityisesti nuorten työkyvyttömyyden pitkittyminen on huolestuttavaa, koska heillä olisi paljon työvuosia jäljellä. Miksi kuitenkin yhä useampi mielenterveyssyistä ammatillista kuntoutusta hakenut saa kielteisen päätöksen?
Mistä puhutaan, kun keskustellaan eläkkeiden uudistamisesta ja leikkaamisesta?
Meiltä on viime aikoina kyselty, mitä hallituksen leikkauspuheet tarkoittavat. Lisäksi moni pohtii omalta kohdaltaan, pieneneekö oma eläke, pääseekö vielä osittaiselle vanhuuseläkkeelle tai tuleeko ensi vuonna indeksikorotusta. Kaikesta voi päätellä, että julkinen keskustelu on herättänyt huolta niin työelämässä yhä olevissa kuin eläkeläisissä.
Miten muokataan työtä konkarille sopivaksi?
Työuraa ei voi ainakaan koko matkalta painella maaliin asti täydellä vauhdilla ja itseään jatkuvasti ylittäen. Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää, että sovitamme ja muokkaamme työtä elämäntilanteeseen sopivaksi. Sekä työssä olevasta että työelämään tulevasta työvoimasta täytyy pitää hyvää huolta. Miten voisimme entistä paremmin huomioida työn vaatimusten lisäksi työntekijöiden perustarpeet, elämäntilanteen ja terveydentilan?