Syntyvyys laskee, kuinka käy eläkkeiden?
Vuodesta 2010 jatkunut syntyvyyden lasku on tänä keväänä noussut julkiseksi puheenaiheeksi. Syntyvyyden vuosittainen vaihtelu on normaalia, mutta useita vuosia jatkuva lasku on poikkeuksellista. Useiden vuosikymmenten ajan Suomessa syntyi vuosittain noin 60 000 lasta. Kuolleiden määrä on taas pitkään ollut noin 50 000 vuodessa. Nämä luvut merkitsivät sitä, että niin sanottu luonnollinen väestönkasvu oli noin 10 000 henkeä vuodessa.
Viime vuosina tilanne on muuttunut. Syntyneiden määrä on vähitellen laskenut noin 50 000:en ja viime vuonna se alitti ensimmäisen kerran kuolleiden määrän. Ilman samanaikaista nettomaahanmuuttoa väestön määrä olisi supistunut. Jos syntyvyys ei tästä nouse, tulevaisuuden väestökehitys muuttuu paljon heikommaksi kuin aiemmin on arvioitu.
Syntyvyys laskussa kaikissa teollisuusmaissa
Syntyvyyden laskussa ei ole kyse siitä, että nuorten naisten määrä olisi äkkiä alentunut. Tämä selviää, kun tarkastellaan kokonaishedelmällisyyslukua, joka on toteutuneeseen kehitykseen perustuva arvio perheiden keskimääräisestä lapsiluvusta. Väestön uusiutuminen edellyttäisi, että hedelmällisyysluku eli ns. keskimääräinen lapsiluku olisi 2,1. Tälle tasolle ei kuitenkaan ole missään teollisuusmaassa päästy enää pitkään aikaan. Suomessa keskimääräinen lapsiluku oli kuitenkin pitkään noin 1,8. Luku oli parempi kuin monessa muussa Euroopan maassa. Tällä vuosikymmenellä lapsiluku on kuitenkin alentunut voimakkaasti ja viime vuonna painuttiin 1,5:n tasolle. Suomalaisten syntyvyys on siten pudonnut pohjoismaiselta tasolta keski- tai itäeurooppalaiselle tasolle.
Syntyvyys määrittää sen, kuinka paljon työikäistä väestöä on tulevaisuudessa. Tällä vuosikymmenellä syntyneet tulevat työmarkkinoille 2030-luvulla. Jos vuosittainen syntyneiden luku pysyy nykyisessä alle 50 000:ssa, on työikäisen väestön määrä vuonna 2040 jo 100 000 henkeä nykyistä pienempi. Jos syntyvyyden lasku jää pysyväksi, vaikutukset pitkän aikavälin tuotantopotentiaaliin ja väestörakenteeseen ovat merkittäviä.
Pysyvä syntyvyyden lasku luo korotuspainetta työeläkemaksuille
Työllisyys ja palkkasumma muodostavat rahoituspohjan julkiselle taloudelle ja suurelta osin myös työeläkkeille. Pitkäaikainen tai pysyvä syntyvyyden lasku pienentää tulevaa maksutuloa ja aiheuttaa siten työeläkemaksujen korotuspaineen. Eläketurvakeskus tullee ensi vuonna esittämään omia laskelmiaan syntyvyyden laskun pitkän aikavälin vaikutuksista.
Väestömuutosten vaikutukset tulevat onneksi näkyviin hitaasti ja niihin voidaan reagoida. Tässä vaiheessa olisi syytä ryhtyä analysoimaan tapahtuneen muutoksen syitä. Julkisuudessa on esitetty arvioita, että taustalla voi olla kuluneen vuosikymmenen heikko talouskehitys ja sen myötä lisääntynyt työmarkkinaepävarmuus, joka kohdistuu erityisesti perheenperustamisiässä oleviin nuoriin aikuisiin. Tämän lisäksi on viitattu muuttuneisiin arvoihin ja huoleen ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Luotettavaa tutkimustietoa on kuitenkin verraten vähän ja sitä kaivattaisiin lisää.
Jaakko Kiander
yhteiskuntasuhdejohtaja
Ilmarinen
Miten ja milloin eläkkeelle? Lue lisää verkkosivuiltamme ilmarinen.fi.
Lisää aiheesta
Miksi yhä useampi mielenterveyssyistä kuntoutusta hakenut saa kielteisen päätöksen? – Tässä kolme syytä
Työkyvyttömyyseläkettä haetaan eniten mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Erityisesti nuorten työkyvyttömyyden pitkittyminen on huolestuttavaa, koska heillä olisi paljon työvuosia jäljellä. Miksi kuitenkin yhä useampi mielenterveyssyistä ammatillista kuntoutusta hakenut saa kielteisen päätöksen?
Mistä puhutaan, kun keskustellaan eläkkeiden uudistamisesta ja leikkaamisesta?
Meiltä on viime aikoina kyselty, mitä hallituksen leikkauspuheet tarkoittavat. Lisäksi moni pohtii omalta kohdaltaan, pieneneekö oma eläke, pääseekö vielä osittaiselle vanhuuseläkkeelle tai tuleeko ensi vuonna indeksikorotusta. Kaikesta voi päätellä, että julkinen keskustelu on herättänyt huolta niin työelämässä yhä olevissa kuin eläkeläisissä.
Miten muokataan työtä konkarille sopivaksi?
Työuraa ei voi ainakaan koko matkalta painella maaliin asti täydellä vauhdilla ja itseään jatkuvasti ylittäen. Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää, että sovitamme ja muokkaamme työtä elämäntilanteeseen sopivaksi. Sekä työssä olevasta että työelämään tulevasta työvoimasta täytyy pitää hyvää huolta. Miten voisimme entistä paremmin huomioida työn vaatimusten lisäksi työntekijöiden perustarpeet, elämäntilanteen ja terveydentilan?