Henkilö pöydän äärellä, takana luontomaisema. Kuvituskuva.
Blogit

Hyvässä vireessä eläkkeelle – tuoreista eläkeläisistä neljä viidestä olisi jaksanut töissäkin

Useimmilla meistä on kokemusta työkaverin eläköitymisestä. Moni ihmettelee, miten eläkkeelle siirtynyt kollega nuorentuu vuosia. Itsekin olen monta kertaa asiaa epäuskoisena pohtinut. Nuoret eläkeläiset elävät täyttä elämää mökkeillen, matkaillen ja lastenlasten kanssa. Monella tapaa vanhuuseläkkeelle siirtyminen näyttää olevan myönteinen asia hyvinvoinnille. Myös yhteiskunnallisesti asia on tärkeä eläkeiän noustessa. Ilman hyvää työkykyä työelämässä on vaikea jaksaa. Siksi tutkimme Ilmarisessa asiaa kysymällä tuoreilta eläkeläisiltä itseltään, miltä eläkkeelle jääminen tuntuu sekä miten jokainen kokee oman terveytensä ja vireensä.

Tutkimustulokset yllättivät iloisesti: vanhuuseläkkeelle siirtyneet ovat mielestänsä terveitä, pitävät elämänlaatuaan hyvänä ja tuntevat elämänsä merkitykselliseksi. Karkeasti neljä viidestä arvioi terveytensä, hyvinvointinsa ja elämänlaatunsa hyväksi tai erittäin hyväksi. Lähes kolme neljästä puolestaan tunsi paljon tai erittäin paljon, että elämä on merkityksellistä. Lisäksi jopa 84 prosenttia kokee eläkkeelle siirtymisen olevan hyvinvoinnin kannalta myönteinen asia. Meillä jää siis vanhuuseläkkeelle vireitä, terveitä ja aktiivisia henkilöitä, joilla on paljon onnellisia eläkevuosia edessään. Muut tutkimukset kertovat samaa ilosanomaa, että eliniän noustessa juuri ne onnelliset toimintakykyiset vuodet lisääntyvät.

Yllättävintä tuloksissa oli, että jopa neljä viidestä tuoreesta eläkeläisestä olisi jaksanut töissä fyysisen kunnon ja henkisten voimavarojen puolesta. Vertasin tuloksia viisi vuotta sitten tekemäämme vastaavaan tutkimukseen ja kehitys oli myönteistä. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden terveys ja työkyky oli parantunut huomattavasti. Erityisesti työntekijät ja työttömät kokivat mielestänsä fyysisen kuntonsa parantuneen selvästi.

Eläkkeelle siirtyneet eivät jää paikalleen, vaan tekevät myös paljon hyvinvointinsa eteen. Suurin osa esimerkiksi syö terveellisesti, harrastaa liikuntaa ja tapaa ystäviä ja sukulaisia. Sukupuolten välillä oli eroja ja ei ollut kovin yllättävää, että naiset tapaavat ystäviään, harrastavat kulttuuria ja käyvät terveystarkastuksissa miehiä useammin. Tulosten perusteella tuoreet eläkeläiset haluavat panostavan hyvinvointiinsa ja heillä on varaa siihen. Se saa pohtimaan, aikovatko eläkeikäiset kuluttaa lähivuosina entistä enemmän hyvinvointipalveluihin.

Eri ryhmien välillä oli joitain hyvinvointieroja. Kärjistäen korkeasti koulutetut kaupunkilaiset voivat todella hyvin. Maaseudulla asuvat, pääasiassa ruumiillista työtä tehneet, yksinasuvat, työttömät sekä yrittäjät voivat kohtalaisen hyvin, mutta kuitenkin keskimääräistä hitusen heikommin. Syitä hyvinvointieroihin on varmasti erilaisia, esimerkiksi kaupungissa on enemmän virikkeitä kuin maaseudulla ja monen ruumiillista työtä tehneen kropassa on elämän tuomia kulumia. Myönteistä on, että eri ryhmien väliset hyvinvointierot ovat pienentyneet viiden vuoden aikana.

Kaikkein heikoin tilanne on heillä, jotka eivät jaksa vanhuuseläkeikään asti. Yhä liian moni eli noin 24 prosenttia jää työkyvyttömyyseläkkeelle ennen tyypillistä 63 vuoden eläkeikää, vaikka työkyvyttömien osuus on laskenut vuosi vuodelta. Monessa yrityksessä panostetaan henkilöstön työkykyyn eri keinoin, joten uskon saman hyvän suunnan jatkuvan myös tulevaisuudessa.

Ilmarisen eläkeläisten terveyttä ja virettä kartoittavaan kyselytutkimukseen vastasi 776 henkilöä, jotka olivat siirtyneet vanhuuseläkkeelle vuoden 2017 elo–lokakuussa. Vastaajien keski-ikä oli 63,5 vuotta ja vastausprosentti oli 55 prosenttia. Tulokset julkistettiin eläkeläisten terveyttä ja virettä käsittelevässä iAreena-seminaarissa 2.2.2018.

Jouni Vatanen
tutkija, Ilmarinen
@JouniVatanen

Lue lisää vanhuuseläkkeestä.

Kun töissä viettää lähes puolet aikuiselämästään, olisi kai reilua, että siitä edes vähän tykkäisi. Millainen on sinun lupauksesi paremman työelämän rakentamiseksi? Katso video ja ota osaa haasteeseen: ilmarinen.fi/lupaus.

  • Pena 5.2.2018 klo 22.00
    Aika ajattelematon otsikko. Ei kai aina ole kyse jaksamisesta, vaan jokaisella tulee joskus olla oikeus nauttia vapaudesta elämänsä aikana.
    Vastaa kommenttiin
    • Jukka Aakula 7.2.2018 klo 22.00
      Juurikin näin. Ottamatta nyt kantaa kuinka paljon ihmisellä pitää olla vapaata. Ehkä jokaisella olisi kohtuullista olla yhtä monta prosenttia koko elinajastaan vapaata. Nyt miehet elävät paljon lyhyemmän elämän mutta pääsevät samaan aikaan eläkkeelle kuin naiset. Tämä ei oikein kuullosta oikeudenmukaiselta.
      Vastaa kommenttiin
      • Merja 9.2.2018 klo 22.00
        Niin, onhan se tietenkin väärin ja epäoikeudenmukaista, että naiset huolehtivat paremmin hyvinvoinnistaan kuin miehet!
        Vastaa kommenttiin
      • Henri Toivonen 11.2.2018 klo 22.00
        Naiset juovat ilmeisesti enemmän actimelia, se estää myös parran kasvun…Fysiologisestihan eroa ei ole tietää Merja. Hän on ottanut selvää myös urheilijoiden epäterveellisistä elämän tavoista.
        Vastaa kommenttiin
    • Merja 9.2.2018 klo 22.00
      Niin, onhan se tietenkin väärin ja epäoikeudenmukaista, että naiset huolehtivat paremmin hyvinvoinnistaan kuin miehet!
      Vastaa kommenttiin
    • Henri Toivonen 11.2.2018 klo 22.00
      Naiset juovat ilmeisesti enemmän actimelia, se estää myös parran kasvun…Fysiologisestihan eroa ei ole tietää Merja. Hän on ottanut selvää myös urheilijoiden epäterveellisistä elämän tavoista.
      Vastaa kommenttiin
    • elle 12.2.2018 klo 22.00
      Olipa omituista ja se kertoo etä työelämässä on jotain Suomessa pahasti pielessä ja se on se asenne joka on, painostetaan, kiusataan ja muutenkin ilkeillään ja kuppikunnat jne..kaikki mitä näin ole länsimaisissa demokratioissa. Pohjoismaat ovat mukamas hyvinvointiyhteiskuntia mutta ihmiset on pahoinvoivia. Suomessa eniten. Ihmisiä pitää kohdella kunnioittaen ja hyvin ja aidosti kannustavasti. Kaikki syyllisten hakeminen ja piiloviestien etsiminen, nöyryyttäminen, ikärasismi jne pitää loppua.
      Vastaa kommenttiin
  • Irja Lehti 6.2.2018 klo 22.00
    Mä olisin mielelläni jatkanut duunia. Olin melkein 66 , kun jäin eläkkeelle😍
    Vastaa kommenttiin
  • sirpa kaajas 6.2.2018 klo 22.00
    Minulle hyvä ratkaisu on ollut osittainen työssä käynti edelleen. S.1948
    Vastaa kommenttiin
    • Pirre 7.2.2018 klo 22.00
      Harmi vain, että eläkeuudistuksessa osa-aikaeläkkeelle jäämisen mahdollisuus poistettiin. Se olisi ollut monelle ikääntyneelle työntekijälle suuri apu jaksamisessa eläkeikään saakka. Tietyille ikäluokille ovat päättäjät pedanneet runsaat "bonukset": suuret eläkekertymäprosentit, mahdollisuus työskennellä usean viimeisen työvuoden aikana osa-aikaisesti (ja saada samalla eläkettä) sekä alempi eläkeikä. Nythän suuret prosentit on poistettu ja eläkeikä nousee asteittain syntymäajan mukaan ihmisen työkykyyn katsomatta. Samoin "armahdettiin" taannoin eläkkeelle 4000 pitkäaikaistyötöntä, jotka olivat täyttäneet 57 vuotta. Jatkuuko tämä käytäntö myös seuraaville ikäluokille?
      Vastaa kommenttiin
      • Paavo Hammar 8.2.2018 klo 22.00
        Kansalaiset ovat lain ja oikeuksien edessä perustuslain mukaan tasa-arvoisia, joten tietenkin samat edut ja kusetukset tulee saada vastakin. Näin kävi kansaneläkkeenkin kun minä pääsin työeläkkeelle. Siihen asti oli luvattu, että "kaikki saavat", mutta kun tuli maksun aika niin eipä saanutkaan. Lisäksi muutettiin ideksin laskua nii, että nykyään eläke on vain n. 20% työstäni nykyään maksettavasta palkasta vaikka silloin se oli lähes 60 % niinkuin oli määräkin olla. Verot vielä syövät aina vain entistä enemmän.
        Vastaa kommenttiin
    • Paavo Hammar 8.2.2018 klo 22.00
      Kansalaiset ovat lain ja oikeuksien edessä perustuslain mukaan tasa-arvoisia, joten tietenkin samat edut ja kusetukset tulee saada vastakin. Näin kävi kansaneläkkeenkin kun minä pääsin työeläkkeelle. Siihen asti oli luvattu, että "kaikki saavat", mutta kun tuli maksun aika niin eipä saanutkaan. Lisäksi muutettiin ideksin laskua nii, että nykyään eläke on vain n. 20% työstäni nykyään maksettavasta palkasta vaikka silloin se oli lähes 60 % niinkuin oli määräkin olla. Verot vielä syövät aina vain entistä enemmän.
      Vastaa kommenttiin
    • Ville Kumulainen 10.2.2018 klo 22.00
      Niin ja nuoret olkoon aktivointitoimenpiteiden piirissä. Työttömiäkään ei voi muutenkaan palkata, koska ei niistä ole mihinkään. Asiaa ratkotaan tuomalla maahan kouluttamatonta jouteneläjää kehitysmaista. Tän maan asoiden hoito on täysin järjetöntä.
      Vastaa kommenttiin
  • Teresa 6.2.2018 klo 22.00
    Jäin eläkkeelle samana vuonna kun täytin 65 vuotta. Työskentelin viimeiset 27 vuotta valtionhallinnossa suorittavassa portaassa ja olisin kyllä voinut jatkaa pitempäänkin, mutta jatkuva veivaaminen organisaatioiden ja uusien tietokoneohjelmien kanssa sekä joutavanpäiväiset palaverit, jota veivät liikaa aikaa varsinaiselta työnteolta, saivat kypsymään ja jäämään pois heti kun siihen oli mahdollisuus täydellä eläkkeellä. Tilanne on entisten työkavereiden kertoman mukaan mennyt työpaikalla entistä hullummaksi ja olen onnellinen, että pääsin siitä oravanpyörästä pois. Nyt voin vielä nauttia lastenlasten kanssa olemisesta, matkustamisesta ja elämästä yleensä, kun olen toistaiseksi pysynyt terveenä ja hyväkuntoisena, vaikka olen jo eläkkeelläkin ollut kuusi vuotta.
    Vastaa kommenttiin
  • Pertti Väyrynen 6.2.2018 klo 22.00
    Minkä hemmetin takia pitää pyrkiä tekemään tappiin asti töitä.Eikö nuorten pitäs päästä töihin ja opiskelemaan työntekoa.On idioottimaista hehkuttaa työnsankaruutta,jokainen on eläkkeensä ja sen ajan mikä jäljellä on,ansainnut.Ja kannattaa muistaa että viimeisessä paidassa ei ole taskuja.
    Vastaa kommenttiin
  • Hjhjhj 6.2.2018 klo 22.00
    No, nyt saa Sipilä ja Orpo hyvän syyn aloittaa seuraavan eläkereformin.
    Vastaa kommenttiin
  • Pirjo 6.2.2018 klo 22.00
    Moni iäkäs työntekijä sinnittelee jaksamisensa äärirajoilla. Tämän kyselytutkimuksen vastausprosentti oli 55 prosenttia. On mahdollista, että juuri ne aktiiviset ja hyvinvoivat ovat pääasiallisesti vastanneet.
    Vastaa kommenttiin
  • Isän nimeen 7.2.2018 klo 22.00
    Pääsen pian 57 vuotiaana eläkkeelle. Eläke pyörii jossain 2 tonnin paremmalla puolella. Töitä en ole koskaan tehnyt liikaa, vaan ainoastaan sopivasti. Ja eläkkeellä pääsee taas jatkamaan siitä mikä loppui kun meni kouluun aivopestäväksi.
    Vastaa kommenttiin
  • Toni 8.2.2018 klo 22.00
    Vähän riippuu mitä töitä tekee. Kaikki ei ole konttorihommissa.
    Vastaa kommenttiin
  • Irja Lehti 8.2.2018 klo 22.00
    Minäkin olin asiantuntija duunissa, johon tarvittiin yliopistokoulutus
    Vastaa kommenttiin
  • Merja 9.2.2018 klo 22.00
    Aloitin työt v 1973 puolustusvoimissa ja tuolloin siviilivirassa olevien lakisääteinen eläkeikä oli 60 vuotta. Vuosien saatossa eläkeikä alkoi kohota ja eläkkeen laskentavuodet muuttuivat neljästä viimeisestä vuodesta 10 vuoteen, mutta koska kuuluin vanhan eläkejärjestelmän piirin, eläkeikäni säilyi 60 vuodessa ja "jouduin" siis jäämään eläkkeelle sen kuukauden viimeinen päivä, jolloin täytin 60 vuotta. Olen toki nauttinut eläkkeellä olosta suunnattomasti, mutta mikäli olisi ollut mahdollista, olisin mielelläni ollut työssä vielä muutaman vuoden, sillä todella pidin työstäni ja työyhteisöstäni, osasin hommani hyvin, muistini pelasi ja olin muutoinkin terve. Se nyt ei vain käynyt päinsä ja sillä mennään. Ainakaan en ole ollut työelämässä nuorempien tientukkeena, mutta aion kyllä ihan pahuuttani sinnitellä elämässä kiinni niin pitkään kuin mahdollista. 100-vuotisjuhlat tulevat olemaan merkkitapaus!
    Vastaa kommenttiin
  • Veijo Mustonen 9.2.2018 klo 22.00
    Niin,puuttuvat tilastot ennen työeläkeikää kuolleista. Niillä rahoilla voisi korvata elinikä indeksin vähennyksen.Pieni tuloisen ei kannattaisi tehdä Päivääkään töitä,sillä saman eläkkeen saa luuseri, joka ei ole ollut työelämässä ollenkaan.Kun ei omista mitään saa kaiken ilmaiseksi.
    Vastaa kommenttiin
  • HeikkiLehtonen 9.2.2018 klo 22.00
    Kannattaa tehdä töitä,mahdollisimman pitkään, ja antaa Valtion yhtiöiden herrojen,pokata 60 vuotiaana , valtavat eläketulot.
    Vastaa kommenttiin
  • Reima Fräķi 10.2.2018 klo 22.00
    Ei työ ole tarkeää enää nykyään vaan turvattu toimeentulo.
    Vastaa kommenttiin
  • Pertti 10.2.2018 klo 22.00
    Rakennusalan töitä yli 30v,ikää 54,nyt jo kulumien takia särkylääkkeitten kanssa työn tekoa,kyllä on pitkä kymmenen vuotta työelämää edessä ennen eläkeikää.Tuttavapiirissä työkyvyttömiä kavereita mutta työkyvyttömyyseläkkeelle vaikea päästä.Mielummin nuoria kavereita töihin ja raihnasesta päästä eläkkeelle,pääsis nuoretkin elämää rakentamaan.
    Vastaa kommenttiin
  • Rami 10.2.2018 klo 22.00
    Minun mielestä ihmisten pitäisi jäädä eläkkeelle silloin kun lakisääteinen ikä tulee täytteen. Sillä antaa mahdollisuuden muille päästä töihin, eikä vie paikkaa sellaiselta joka tarvii töitä.
    Vastaa kommenttiin
  • Matti Loukonen 10.2.2018 klo 22.00
    Mielenkiintoinen juttu toi "eläkeikä". Kun nykyinen työeläkelaki tuli voimaan 60-luvun puolivälin paikkeilla, oli suomalaisen naisen elinajanodote 71 vuotta ja miehen 66 vuotta. Eläkkeelle pääsyn ikäraja oli tuolloin 65 vuotta. Kun Matti Vanhasen hallitus 2005 muutti lakia niin, että tuli mahdolliseksi jäädä eläkkeelle 63-vuotiaana, olivat elinajanodotteet 82 vuotta ja 76 vuotta. Kun Matti Vanhanen Lapin keväthangilla 2009 (neljä vuotta eläkeiän alentamisen jälkeen) sai loistavan oivalluksen "eläkeikäähän pitää nostaa", oli elinajanodotteet 83 vuotta ja 76,5 vuotta. Ei kellekään aiemmin näiden vuosikymmenien aikana tullut mieleen, että "eläkeikää pitää nostaa"?
    Vastaa kommenttiin
  • Matti Loukonen 10.2.2018 klo 22.00
    Mielenkiintoinen juttu toi "eläkeikä". Kun nykyinen työeläkelaki tuli voimaan 60-luvun puolivälin paikkeilla, oli suomalaisen naisen elinajanodote 71 vuotta ja miehen 66 vuotta. Eläkkeelle pääsyn ikäraja oli tuolloin 65 vuotta. Kun Matti Vanhasen hallitus 2005 muutti lakia niin, että tuli mahdolliseksi jäädä eläkkeelle 63-vuotiaana, olivat elinajanodotteet 82 vuotta ja 76 vuotta. Kun Matti Vanhanen Lapin keväthangilla 2009 (neljä vuotta eläkeiän alentamisen jälkeen) sai loistavan oivalluksen "eläkeikäähän pitää nostaa", oli elinajanodotteet 83 vuotta ja 76,5 vuotta. Ei kellekään aiemmin näiden vuosikymmenien aikana tullut mieleen, että "eläkeikää pitää nostaa"? 2016 elinajanodotteet olivat 84 ja 78,5.
    Vastaa kommenttiin
  • Hannu Lehmus 10.2.2018 klo 22.00
    Voi voi olisin niin mielelläni jatkanut työssä mutta Autoliikkeen nuori johtaja piti entisen pätevän johtajan työntekijät roskaväkenä joista piti päästä eroon .
    Vastaa kommenttiin
  • Raisme 10.2.2018 klo 22.00
    Olen vähän yli 64 -vuotias, työuraa takana 49 vuotta. Köyhän perheen lapsena vanhemmillani ei ollut varaa kouluttaa, joten tienaamaan piti lähteä jo rippikouluikäisenä. Myöhemmin kyllä olen opiskellut työn ohessa korkeakoulututkintoon asti. Osaamista, myös tietotekniikan saralta on matkan varrelta kertynyt, mutta nykytyöelämää vaivaa asennevamma ikääntyviä työntekijöitä kohtaan, nuoremmat työntekijät eivät aina kohtele ikääntyneitä työtovereitaan tasa-arvoisesti. Niinpä päätin siirtyä tieltä pois ja alkaa nauttimaan hyvin ansaittuja eläkepäiviä, vielä kun se terveyden puolesta on mahdollista.
    Vastaa kommenttiin
  • Henri Toivonen 11.2.2018 klo 22.00
    Joskus tulee vielä päivä kun eläkeikä poistetaan. Voit jäädä eläkkeelle kun tahdot, mutta ansiot ovat tarkoitettu vain elämiseen. Rahoittaaksesi matkailusi, säästämiset lapsillesi ym. joudut tai saat tehdä töitä sen lisäksi haluamallasi määrällä.
    Vastaa kommenttiin
  • Jouni Vatanen 11.2.2018 klo 22.00
    Kommenttien määrästä huomaa, että eläkkeelle siirtyminen on merkittävä askel ihmiselämässä ja herättää monenmoisia tuntoja. Olen täysin samaa mieltä monen kommentoijan kanssa, että jokaisen tulee voida jäädä hyvillä mielin eläkkeelle lakisääteisen eläkeiän tullessa täyteen. Jokainen on eläkkeensä ansainnut ja harva ajattelee, että eläke on useimpien merkittävin varallisuus ja jopa suurempi kuin oma asunto. Kommenteissa on jäänyt vähemmälle huomiolle se, että tuoreista eläkeläisistä suurin osa on terve ja voi hyvin. Siten useimmilla on paljon hyviä ja aktiivisia eläkevuosia edessään. Siitä tulisi iloita. Lisäksi eläkkeelle siirtyminen vaikuttaa monen hyvinvointiin myönteisesti. Toki samaan aikaan tulee muistaa, että osa jää ennenaikaisesti työkyvyttömyyseläkkeelle ja osa jää vanhuuseläkkeelle puolikuntoisena. Oma isänikään ei ehtinyt montaa vuotta nauttia ansaitsemastaan eläkkeestä, mutta suurella osalla menee silti hyvin.
    Vastaa kommenttiin
  • Jorma Heikkinen 12.2.2018 klo 22.00
    Kun on eläkeiässä, päätöksen työssä jatkamisesta tai eläköitymisestä voi kukin hyvin perustaa omaan analyysiin tulevasta elämänpolustaan. Kriteerit voi laatia oman kykynsä mukaan jokainen. Jos olet terve, eikä sen suhteen ole sukurasitteitakaan, olet elämänmyönteinen, työssä on kivaa ja olet valmis kehittymään, otat digitalisaation, työn rakennemuutoksen, robotit jne positiivisesti vastaan ja hallintaan ja jos arvioit saavuttavasi todennäköisesti yli 80 vuoden iän, niin miksi et jatkaisi esim pari vuotta työssäsi, joka on sinulle merkityksellistä.Mikäli em kriteerisi osoittavat kuitenkin punaista, niin voit todennäköisesti luottaa siihen, että eläköityminen parantaa hyvinvointiasi, kun työn rasitteet jäävät ja siirryt ansaitulle eläkkeellesi. Eläkkeesi tällöin jää br euroina pienemmäksi, mutta niin luultavasti myös eläkeaikasi esim alle 80 vuoden, jonka itse arvioit. Ennen eläköitymistä kannattaakin arvioida myös se, tuleeko eläkkeellä joka on etukäteen tiedossa, kohtuullisesti eläen toimeen. Veroprosentti ei keskituloisella juuri alene kun siirrytään huomattavasti alempaan eläketuloon. Palkkatulon efektiivinen veroprosentti on monista vähennyksistä johtuen esim. 15 %, vaikka kunnanvero olisi 19 %. Eläke on siis korkean verotuksen kohteena kun kaikki työtulovähennykset jäävät pois. Jos katsot, että eläkkeesi jää verojen jälkeen liian pieneksi, mikset jatkaisi työssäsi pari vuotta ja huolehdi osaamisesi kehittymisestä ja itsestäsi hyvin.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 15.4.2024

Mistä puhutaan, kun keskustellaan eläkkeiden uudistamisesta ja leikkaamisesta?

Meiltä on viime aikoina kyselty, mitä hallituksen leikkauspuheet tarkoittavat. Lisäksi moni pohtii omalta kohdaltaan, pieneneekö oma eläke, pääseekö vielä osittaiselle vanhuuseläkkeelle tai tuleeko ensi vuonna indeksikorotusta. Kaikesta voi päätellä, että julkinen keskustelu on herättänyt huolta niin työelämässä yhä olevissa kuin eläkeläisissä.

Mistä puhutaan, kun keskustellaan eläkkeiden uudistamisesta ja leikkaamisesta?

Blogit 4.4.2024

Miten muokataan työtä konkarille sopivaksi?

Työuraa ei voi ainakaan koko matkalta painella maaliin asti täydellä vauhdilla ja itseään jatkuvasti ylittäen. Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää, että sovitamme ja muokkaamme työtä elämäntilanteeseen sopivaksi. Sekä työssä olevasta että työelämään tulevasta työvoimasta täytyy pitää hyvää huolta. Miten voisimme entistä paremmin huomioida työn vaatimusten lisäksi työntekijöiden perustarpeet, elämäntilanteen ja terveydentilan?

Miten muokataan työtä konkarille sopivaksi?

Blogit 20.3.2024

Monipuoliset mielenterveyspalvelut ehkäisevät ennenaikaista eläköitymistä

Käsittelemme Ilmarisessa viikoittain valtavan määrän ihmisten eläkehakemuksia ja olemme näin mukana ihmisten elämien dramaattisissakin käänteissä. Työkyvyttömyyseläkkeelle päätyminen on niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta murheellinen tapahtuma. Yleisimpiä syitä työkyvyttömyyseläkkeelle ovat mielenterveyden häiriöt. Tuoreen väitöstutkimuksen perusteella mielenterveyspalveluiden kehittäminen monimuotoisemmiksi voisi estää ennenaikaista eläköitymistä.

Monipuoliset mielenterveyspalvelut ehkäisevät ennenaikaista eläköitymistä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita