Kestävä johtajuus on uusi musta
Ilmastotalkoot velvoittavat paitsi yksilöitä myös organisaatioita. Earth Hour on saanut meidät sammuttamaan valot ja jätteiden lajittelu työpaikoilla alkaa olla itsestään selvyys. Matkustamista korvataan videokokouksilla, kimppakyytejä ja vähäpäästöisä autoja suositaan ja mainoslahjat mietitään vastuullisuusnäkökulmasta. Myös me työntekijät alamme olla valmiita edistämään ilmastoystävällistä työelämää.
Taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää työelämää tutkitaan muun muassa Utrechtin yliopistossa Hollannissa sustainable workforce -termin alla. Sustainable leadership eli kestävä johtajuus on vielä terminä tuntemattomampi. Tämä käsite kattaa ympäristön, yhteisöt ja talouden ja sillä yleensä viitataan tiedon jakamiseen ja erilaisiin taloudellisesti kestäviin ratkaisuihin. Kestävä johtajuus linkittyy vahvasti tuleviin sukupolviin, ympäristöön sekä toisiin lajeihin. Tämä ilmastoystävällisyyttä korostava johtaminen sotii usein taloudellisia intressejä vastaan, jotka pyrkivät ajamaan armotta sen yli.
Kestävä johtajuus tarkoittaa vastuullisia tekoja
Yksiselitteisesti termiä kestävä johtaminen on vaikea määrittää ja kuitenkin se mielestäni on pohja, jolle johtamisen pitäisi perustua. Käytännössä se tarkoittaa vastuullista rekrytointia ja henkilöstöpolitiikkaa, vastuullisten kumppaneiden käyttämistä sekä vastuullista kuluttamista ja hankintoja.
Uusi johtamistapa pitää sisällään sellaista kyseenalaistamista, jota helposti pidetään niuhottamisena, sellaisten asioiden sanomista, mistä tyypillisesti ei tykätä ja sellaisia ratkaisuja, jotka usein ovat kalliimpia kuin aikaisemmin käytetyt. Miten valita kumppani, joka ei käytä kertakäyttöisiä materiaaleja tai ympäristöä tuhoavia ratkaisuja? Voiko johtaja vaatia helppouden ja halpuuden kustannuksella kestäviä hankintoja?
Entä voiko matkustamisen vähentämistä tai korvaamista kestävillä ratkaisuilla edellyttää omalta henkilöstöltä tai kumppaneilta? Miten pitää huolta ilmastoystävällisestä ja kestävän kehityksen mukaisesta tarjoilusta? Miten huomioida ilmastoteot palkitsemisessa ja palkita ilmastoystävällisesti? Tässä meillä riittää tekemistä.
Ilmastoystävällisyys mukaan tuloskorteille
Yritykset ovat avanneet ideakilpailuja henkilöstölle, joissa etsitään erilaisia ilmastoystävällisiä tekoja arkeen. Näillä pääsee alkuun, mutta ennen kuin ilmastoystävällinen ratkaisu asetetaan aina päätöksenteossa edelle, touhu tuntuu mielestäni puuhastelulta. Niin kauan kuin luontoa vähemmän kuormittavat ratkaisut eivät ole tuloskorteilla, eikä niille ole asetettu seurattavia mittareita, ei muutosta tapahdu tarpeeksi nopeasti. Niin kauan kuin hyvän johtamisen keskeisenä kriteerinä eivät ole ilmastoteot ja vastuullisuus, eivät yritykset pääse ilmastoystävällisiksi ja kestäviksi toimijoiksi. Mielestäni tarvitaan organisaatiotason linjauksia ja tekoja.
Nykyinen palveleva- tai tilannejohtaminen ei yksin riitä, vaan rinnalle tarvitaan kestävä johtaminen, jossa puuttuminen on toivottavaa ja jossa johdetaan esimerkillä. Mikä yritys haluaa ensimmäisenä olla toimija, jonka kaikki kumppanit valitaan ilmastoystävällisten kriteerien mukaan?
Katja Atsar
Johtava valmentaja, Ilmarinen
@kmatsar
Kirjoittaja tekee työtä johtamisen parissa, innostuu helposti ja löytää keinot esteiden ylitykseen.
Vastuullisuus on yksi Ilmarisen arvoista ja erottamaton osa toimintaa. Lue lisää Ilmarisen vastuullisuudesta yritysvastuuraportista.
-
Näkökulma 5.5.2019 klo 21.00
Näkisin, että juurikin nuo taloudelliset intressit toimivat suurimpana esteenä. Yritysten hankinnoista vastaavien päätöstentekijöiden ajatusmaailmaa täytyisi saada muutettua. Koska useinhan se halvin vaihtoehto ei ole se kestävin. Esimerkiksi jos toimistoon hankitaan uudet työtuolit, jotka ovat keinonahkaa. Ne menevät viimeistään puolen vuoden kuluttua rikki ja ovat epäsiistin näköiset ja näin on edessä taas uusi hankinta. Toisin kuin vähän kalliimpi hankinta eli nahkaiset tuolit, jotka voivat kestää siistin näköisinä vuosi kymmeniä. Kestävässä johtamisessa esimiehen on näytettävä omalla toiminnallaan esimerkkiä alaisilleen. Eli ei siis voi vaatia alaisiltaan sellaista mihin ei itse ole valmis. Kestävän johtamisen kulmakivi onkin onnistunut rekrytointi. Kun jo rekrytointi tilanteessa työntekijä saadaan sitoutumaan ilmastoystävällisyyteen, työntekijä tietää mitä häneltä odotetaan.Vastaa kommenttiin
- Katja Atsar 5.5.2019 klo 21.00
Hei, Kiitos kommentista! Pidän erityisesti ajatuksesta, että kestävän kehityksen kulmakivi on onnistunut rekrytointi!!!Vastaa kommenttiin
- Katja Atsar 5.5.2019 klo 21.00
Lisää aiheesta
Mistä puhutaan, kun keskustellaan eläkkeiden uudistamisesta ja leikkaamisesta?
Meiltä on viime aikoina kyselty, mitä hallituksen leikkauspuheet tarkoittavat. Lisäksi moni pohtii omalta kohdaltaan, pieneneekö oma eläke, pääseekö vielä osittaiselle vanhuuseläkkeelle tai tuleeko ensi vuonna indeksikorotusta. Kaikesta voi päätellä, että julkinen keskustelu on herättänyt huolta niin työelämässä yhä olevissa kuin eläkeläisissä.
Miten muokataan työtä konkarille sopivaksi?
Työuraa ei voi ainakaan koko matkalta painella maaliin asti täydellä vauhdilla ja itseään jatkuvasti ylittäen. Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää, että sovitamme ja muokkaamme työtä elämäntilanteeseen sopivaksi. Sekä työssä olevasta että työelämään tulevasta työvoimasta täytyy pitää hyvää huolta. Miten voisimme entistä paremmin huomioida työn vaatimusten lisäksi työntekijöiden perustarpeet, elämäntilanteen ja terveydentilan?
Monipuoliset mielenterveyspalvelut ehkäisevät ennenaikaista eläköitymistä
Käsittelemme Ilmarisessa viikoittain valtavan määrän ihmisten eläkehakemuksia ja olemme näin mukana ihmisten elämien dramaattisissakin käänteissä. Työkyvyttömyyseläkkeelle päätyminen on niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta murheellinen tapahtuma. Yleisimpiä syitä työkyvyttömyyseläkkeelle ovat mielenterveyden häiriöt. Tuoreen väitöstutkimuksen perusteella mielenterveyspalveluiden kehittäminen monimuotoisemmiksi voisi estää ennenaikaista eläköitymistä.