Johda sydämellä ja auta muita menestymään
Kaiken digitalisaatio- ja globalisaatiopuheen keskellä on edelleen joukko tekemisiä ja asioita, jotka eivät muutu. Aito ihmisten kohtaaminen sekä oikeudenmukainen ja hyvä johtaminen ovat kullanarvoisia taitoja myös tänään.
Esimiestyö ja johtaminen ovat palvelutehtäviä
Esimies- ja johtamistehtävään ryhtyvän perusmotiivina tulisi olla vahva halu palvella ja auttaa toisia menestymään. Hyvä johtaja keskittyy huolehtimaan kokonaisuudesta ja varmistaa oman porukkansa onnistumisen. Pomolta vaaditan myös nöyryyttä seisoa tarvittaessa taka-alalla ja päästää omat ihmiset parrasvaloihin.
Yksi tämän päivän johtajan pätevyysvaatimuksista tulisi olla itsensä johtamisen taito. Esimiehen tulee tuntea vahvuutensa ja heikkoutensa ja pystyä johtamaan omaa ajankäyttöään. Johtajan on huolehdittava myös omasta työkyvystään ja työstä palautumisestaan pystyäkseen tukemaan muita.
Johtajuus on muutoksessa
Johtajuus on muutoksessa eikä yhtä oikeaa johtamismallia ole. Entinen kollegani, Työterveyslaitoksen professori Jari Hakanen, on jo pitkään tutkinut palvelevaa johtamista.
Palvelevan johtamisen perusajatuksena on luoda työyhteisö, jossa voimaannuttaminen, empaattisuus sekä työntekijöiden arvostus ovat esimiestyön ja johtamisen ydintä. Työntekijää tuetaan ja rohkaistaan, jotta hän voi kukoistaa, kasvaa työssään, toimia itsenäisesti ja saavuttaa hänelle asetetut tavoitteet.
Palveleva johtaminen yhdistää koko työyhteisöä
Vaikka palveleva johtaminen on työelämässä melko uusi termi, on siihen liittyvää tutkimusta tehty Yhdysvalloissa jo 1970-luvun lopulta lähtien. Ensimmäisenä uudenlaista johtamista esitteli Robert Greenleaf.
Tutkimusten mukaan palveleva johtaminen vahvistaa luottamusta, luovuutta, työhön sitoutumista ja oikeudenmukaisuuden kokemusta. On osoitettu, että sillä on myös työuupumukselta suojaava vaikutus. Palvelevan johtamisen on todettu parantavan tehokkuutta ja tiimien innovatiivisuutta. Jari Hakasen mukaan palveleva johtaminen on selkeästi yhteydessä myös työn imuun.
Palvelevan johtamisen työkulttuurista voidaan puhua silloin, kun kaikki työyhteisön jäsenet sisäistävät ajatuksen siitä, että kaikki ovat toistensa palvelijoita. Jokainen on valmis auttamaa toista onnistumaan. Työyhteisön jäsenet arvostavat toisiaan, kiittävät ja antavat toisilleen palautetta. Myös esimies saa jatkuvasti palautetta työyhteisöltä omasta toiminnastaan.
Johtaminen on matka, eikä kukaan opi heti hyväksi johtajaksi. Palvelevan johtamisen kulttuurissa on tilaa kehittyä paremmaksi johtajaksi. Tärkeintä on aito halu auttaa muita onnistumaan.
Kristina Halonen
työkykyjohtaja, Ilmarinen
@kristiinahalon1
Kristiina Halonen puhui Työterveyspäivillä 12.9.2018 aiheesta Johtamista sydämellä.
- Tee Ilmarisen testi ja tarkista, kuinka valmis sinä olet tulevaisuuden työelämään! futurescore.ilmarinen.fi
- Tutustu Ilmarisen Parempaa työelämää -palveluihin
- Tutustu ja ilmoittaudu mukaan Ilmarisen Parempaa työelämää -valmennuksiin.
-
Elina Ali-Melkkilä 19.9.2018 klo 21.00
Loistava näkökulma! Kun mielekkään johtamisen malleilla saadaan työtekijäkokemus aidosti erinomaisella tasolle, niin kehittyy myös ensiluokkainen asiakaskokemus. Näin kaikki voittaa!Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Miksi yhä useampi mielenterveyssyistä kuntoutusta hakenut saa kielteisen päätöksen? – Tässä kolme syytä
Työkyvyttömyyseläkettä haetaan eniten mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Erityisesti nuorten työkyvyttömyyden pitkittyminen on huolestuttavaa, koska heillä olisi paljon työvuosia jäljellä. Miksi kuitenkin yhä useampi mielenterveyssyistä ammatillista kuntoutusta hakenut saa kielteisen päätöksen?
Mistä puhutaan, kun keskustellaan eläkkeiden uudistamisesta ja leikkaamisesta?
Meiltä on viime aikoina kyselty, mitä hallituksen leikkauspuheet tarkoittavat. Lisäksi moni pohtii omalta kohdaltaan, pieneneekö oma eläke, pääseekö vielä osittaiselle vanhuuseläkkeelle tai tuleeko ensi vuonna indeksikorotusta. Kaikesta voi päätellä, että julkinen keskustelu on herättänyt huolta niin työelämässä yhä olevissa kuin eläkeläisissä.
Miten muokataan työtä konkarille sopivaksi?
Työuraa ei voi ainakaan koko matkalta painella maaliin asti täydellä vauhdilla ja itseään jatkuvasti ylittäen. Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää, että sovitamme ja muokkaamme työtä elämäntilanteeseen sopivaksi. Sekä työssä olevasta että työelämään tulevasta työvoimasta täytyy pitää hyvää huolta. Miten voisimme entistä paremmin huomioida työn vaatimusten lisäksi työntekijöiden perustarpeet, elämäntilanteen ja terveydentilan?