• Pitkästy, lorvaile ja unohda salasanat – kesälomalle koronasta huolimatta


    Vaikka monet suunnitelmat olisivat tältä vuodelta menneet koronaviruksen vuoksi uusiksi, on kesäloma monelle meistä hartaasti odotettu palautumisen, rentoutumisen ja virkistäytymisen mahdollisuus.

    Palautumiseen, eli psyykkisten ja fyysisten stressioireiden poistamiseen, on tarjolla monia hyviä keinoja. Osalle meistä palautuminen tapahtuu läheisten ihmisten kanssa aikaa viettäessä. Joillekin olennaisimpia voivat olla elämykset ja harrastukset, merkityksellisyyden kokeminen, riittävä yöuni ja lepo.

    Irtaantuminen on keskeistä palautumiselle

    Palautumisen kannalta tärkeitä psykologisia mekanismeja ovat rentoutumisen lisäksi psykologinen irtaantuminen eli ajatusten siirtäminen irti työstä ja työasioista, aikaansaaminen ja onnistumiset sekä hallinnan ja autonomian tunne.

    Tutkimusten mukaan nimenomaan työstä ja työajatuksista irtaantuminen on yksittäinen oleellisin tekijä työkuormituksen ja stressioireiden välillä. Ilman sitä rentoilu, elämykset tai vapaa-ajan aktiviteetit eivät palauta. Siitä on siis hyvä aloittaa kokeilemalla jotakin seuraavista: 

    • Valitse, mitkä työt teet valmiiksi ennen lomalle lähtöä.
    • Päätä 1–2 asiaa, joihin tartut heti palattuasi. Näin tekemättömät työt eivät rasita lomalla. Jätä lista työpöydälle odottamaan ja unohda sen sisältö lomasi ajaksi.
    • Hyväksy se, että aina ei ole mahdollista saada kaikkea valmiiksi. Työt jatkuvat loman jälkeenkin.
    • Vaihda loman aluksi ympäristöä ja tekemisen kontekstia: ajattelua vaativasta työstä fyysiseen tekemiseen ja toisinpäin.
    • Koska kuitenkin olet ajatellut lomaa työaikana, voit huoletta antaa välillä ajatusten harhailla myös työasioihin. Kirjoita ne ylös, niin pääset niistä eroon.

    Jos ja kun aika käy pitkäksi lomasi aikana, olet onnistunut irtaantumaan. Hyvä merkki riittävästä palautumisesta on esimerkiksi työpaikan tietojärjestelmien salasanojen unohtuminen loman aikana.

    Ruoki onnistumisia ja hallinnan tunnetta, uskalla olla jouten

    Onnistumisen tunne tekee meidät onnellisiksi. Paras tapa tavoitella tätä tunnetta on asettaa omat tavoitteet ja suunnitelmat realistisesti ja jättää niihin sopivaa joustavuutta mukaan. Eli kannattaa pedata tilanne niin, että ainakin jossain suunnittelemassaan asiassa onnistuu varmasti.

    Lomaa on hyvä suunnitella, muttei liian tiukasti. Voit esimerkiksi miettiä viisi asiaa, jotka haluat tehdä lomalla ja ottaa tavoitteeksi tehdä niistä mitkä tahansa kolme sen mukaan, mikä lomalla tuntuu hyvältä. Jos lomailet yhdessä muiden kanssa, keskustelkaa näistä yhdessä. Ottakaa vaikka tavoitteeksi, että jokaisen toiveista toteutetaan yksi.

    Älä kuitenkaan aikatauluta kaikkea. Uskalla olla hyvällä omallatunnolla myös jouten. Mikäli omatunto alkaa kolkuttaa joutilaana olemisesta, olet todennäköisesti oikeilla jäljillä. Jatka siitä vielä hieman eteenpäin.

    Se, mitä teet lomien välillä, on tärkeämpää kuin se, mitä teet niiden aikana

    Tutkimusten mukaan työntekijän hyvinvointi paranee keskimäärin kahdeksan päivän ajan loman alettua. Lyhyestäkin lomasta on siis hyötyä hyvinvoinnille. Toisaalta loman vaikutusten on todettu haihtuvan noin 1–2 viikon aikana loman päättymisestä. Joskus omasta valinnasta ja toisinaan olosuhteista johtuva loman pilkkominen muutamaan jaksoon voi olla hyvin toimiva idea.

    Erityisesti kannattaa huomioida, että onnistunutta lomaa tärkeämpää on kiinnittää riittävästi huomiota palautumiseen lomien ulkopuolella. Irtaantuminen, hallinnan tunne ja onnistumiset ovat erityisen tärkeitä työpäivän aikaisissa tauoissa, vapaa-ajalla ja viikonloppuisin. Älä jätä kaikkea vain lomakortin varaan!

    Aurinkoista kesää!

    Simo Levanto
    asiantuntijapsykologi
    Ilmarinen
    @shlevanto


    2 kommenttia

    Esko Silén, työterveyspsykologi

    Tämä oli hyvä kirjoitus Simo. Koronakevään kokemusten myötä palauttavalle lomalle on erityinen tarve.

    Jargonitutka

    "Hyvä merkki riittävästä palautumisesta on esimerkiksi työpaikan tietojärjestelmien salasanojen unohtuminen loman aikana." Ei ole. Ei perustu mihinkään tutkimukseen.

    Lisää kommentti