• Mittaa ja kehitä – mutta älä petä työyhteisön luottamusta


    Nopeasti muuttuvassa maailmassa yksittäisten ihmisten osaaminen ei enää riitä, vaan uudenlaisten näkemyksien löytäminen yhdessä muodostaa perustan kilpailukyvyn säilyttämiselle. Hyvin toimiva työyhteisö on siis tänä päivänä suoranainen liiketoiminnallinen välttämättömyys.

    Hyvä työyhteisö luo tekemisen meininkiä

    Hyvään työyhteisöön on aamulla kiva tulla. Se tukee ja pitää kaverista huolta – ja on myös organisaation uudistumisen alusta. Hyvä työyhteisö sitoutuu tavoitteisiin ja pelisääntöihin – yksittäisen työntekijän vastuunotto yhteisestä tekemisestä syntyy kuin luonnostaan. Hyvä työyhteisö on myös vetovoimatekijä, joka auttaa menestymään kilpailussa parhaista osaajista.

    Siinä missä tavoitteiden päättäminen on keskeinen johdon tehtävä, hyvin toimiva työyhteisö osallistuu aktiivisesti niiden määrittämiseen. Jos johto ei koe voivansa luottaa porukkaan, ei työyhteisö löydä yhteistä suuntaa.

    Miten luoda hyvä työyhteisö?

    Miten hyvä työyhteisö luodaan? Suomessa suoranaiseen klassikon asemaan on noussut Pekka Järvisen jäsennys toimivan työyhteisön peruspilareista, joita ovat:

    • perustehtävän kirkastaminen
    • tavoitteita tukevan organisaation rakentaminen
    • palveleva johtaminen
    • selkeät roolit
    • yhteiset pelisäännöt
    • avoin vuorovaikutus
    • toiminnan jatkuva arviointi.

    Nämä pilarit muodostavat kokonaisuuden, jonka pohjalle on hyvä rakentaa toimiva ja hyvinvoiva työyhteisö.

    Mittaaminen ja kehittäminen kulkevat käsi kädessä

    Järvisen pilareista viimeisen eli mittaamisen merkitystä ei voi liiaksi korostaa. General Electricin legendaarisen toimitusjohtajan Jack Welchin suuhun on laitettu johtamisen lentävä lause: ”Sitä saat, mitä mittaat”. Jos et tiedä nykytilaa, voit kyllä rakentaa hahmotelmia siitä, mitä tulevaisuuden pitäisi olla. Käytännön toimenpiteiden määrittäminen on kuitenkin vaikeaa. Vasta selkeä käsitys nykytilanteesta nostaa esiin työyhteisön vahvuudet ja keskeisimmät kehittämiskohteet.

    Mittaamiseen saadaan kummasti lisää potkua, kun tuloksia katsotaan rinnakkain talouden lukujen kanssa. Olemme yhdessä Ossi Auran, Guy Ahosen ja Juhani Ilmarisen kanssa tutkineet tätä yhteyttä paljon. Varsin usein olemme törmänneet siihen, että taloudellisen menestyksen ja henkilöstön tilan välillä on merkittävä positiivinen yhteys. Henkilöstön tilaan vaikuttaa luonnollisesti myös se, miten hyvin työyhteisö toimii.

    Welchin lausetta olisi myös syytä jatkaa toteamuksella: ”Jos et aio tehdä mitään, niin älä nyt hyvänen aika ainakaan mittaa mitään.” Työyhteisön tilan mittaamiseen liittyy samalla lupaus siitä, että asiaan kiinnitetään huomiota ja muutoksen eteen aiotaan myös tehdä asioita. Jos mittaamisen jälkeen ei tapahdu mitään, aiheuttaa se henkilöstön keskuudessa lähinnä turhautuneisuutta.

    Haasteisiin vastataan hyvillä työkaluilla

    Osana Ilmarisen työkykyjohtamisen palveluita käytössäsi ovat ajantasaiset ja tehokkaat työkalut työyhteisön tilan kartoittamiseen: tiivis pulssimainen Työvire-kysely sekä laajempi Työyhteisövire-tutkimus. Pulssikyselyn kaikki kysymykset sisältyvät laajempaan kyselyyn, joten tuloksia voi hyödyntää rinnakkain. Laajempi kysely esimerkiksi kerran vuodessa muodostaa kehittämisen perustan. Pulssikyselyllä voi puolestaan seurata tilanteen kehittymistä vaikka kvartaaleittain.

    Toimivasta työyhteisöstä on puhuttu kauan, mutta nopeasti muuttuvassa maailmassa sen merkitys on suurempi kuin koskaan. Yhteisöllisyys on voima, joka kokoaa parhaat osaajat kehittämään liiketoimintaa. Uskallatko jäädä sivustakatsojaksi?


    Tomi Hussi
    johtava asiantuntija
    Ilmarinen
    @TomiHussi


    Lue lisää ja ota käyttöösi


    0 kommenttia

    Lisää kommentti