Työpaikallasi on varhaisen tuen käytännöt sinua varten

Kaikilla työpaikoilla tulee olla sovittuna työkyvyn varhaisen tuen käytännöt. Se tarkoittaa, että jos työkykysi huolestuttaa esihenkilöäsi, hän ottaa asian kanssasi puheeksi. Sopikaa yhdessä, miten työpaikallasi voidaan tukea työkykysi säilymistä. Varhaisen tuen keskustelu on hyvä tapa tähän.

Mitä on varhaisen tuen toiminta?

Kaikki sairastuvat aika ajoin, ja silloin on oikeus olla tarpeen mukaan pois työstä. Meidän kaikkien työkyky myös vaihtelee työuran aikana. Se on ihan normaalia. Varhaisen tuen toiminnan tavoitteena on tukea työkykyäsi ja ehkäistä määräaikaista tai pysyvää työkyvyttömyyttäsi. Se tukee samalla toimeentuloasi, kun voit palata poissaololta töihin sujuvasti ja jatkaa työssäsi mahdollisimman pitkään, toivottavasti vanhuuseläkeikään asti. Tähän on olemassa useita keinoja. Varhaisen tuen toiminta kuvataan työpaikan varhaisen tuen mallissa. Sitä voidaan kutsua eri yrityksissä eri nimillä.

Havainnoi itsessäsi hiljaisia signaaleja

Voit havaita itsessäsi niin sanottuja hiljaisia signaaleja siitä, että kaikki ei ole ihan hyvin. Ne ovat pieniä merkkejä, jotka alkavat näkyä huomattavasti aikaisemmin kuin varsinaiset oireet tai ongelmat. Näitä samoja pieniä merkkejä voivat sinussa huomata myös läheisesi, esihenkilösi, työkaverisi tai asiakkaasi. Myös sinä voit havaita hiljaisia signaaleja työkaverisi käytöksessä. Voit silloin ottaa asian puheeksi työkaverisi kanssa ja kysyä, onko kaikki hyvin.

Sinä itse, läheisesi, esihenkilösi tai työkaverisi voivat huomata, että sinulla on 

  • keskittymisvaikeuksia ja enemmän huolimattomuusvirheitä 
  • hankaluuksia vuorovaikutuksessa 
  • vaikeutta oppiauusia asioita 
  • vaikeutta muistaa tai hahmottaa asioita  
  • haasteita saada työt tehtyä normaalissa työajassa  
  • haasteita pitää aikataulujasi ja lupauksiasi 
  • heikentynyt työmotivaatio   
  • epätavallista väsymystä työpäivän jälkeen 
  • haluttomuutta pitää itsestäsi huolta  

Yhteistyöllä ratkaisuja työssä jaksamiseen

Esihenkilösi voi ehdottaa sinulle varhaisen tuen keskustelua, jos hän on huomannut muutoksia käyttäytymisessäsi ja tavassasi tehdä työtä. Tilanne voi huolestuttaa sinua itseäsi. Voit silloin itsekin ottaa asian puheeksi esihenkilösi kanssa. Varhaisen tuen keskustelun tavoitteena on, että löydätte yhdessä ratkaisuja tilanteesi helpottamiseksi jo varhaisessa vaiheessa. Mitä aikaisemmin otat huolesi puheeksi yhteisissä keskusteluissanne, sitä paremmin estät sen muuttumista ongelmaksi, joka haittaa työtäsi, toimeentuloasi ja muuta elämääsi.

Haluatko oppia lisää varhaisesta tuesta?

Mikä ihmeen varhainen tuki -kurssilla opit miten toimitte, jos työkykysi huolestuttaa sinua itseäsi, esihenkilöäsi tai työkavereitasi. Opit myös mm. huomaamaan varhaisia signaaleja itsessäsi ja muissa. Oppimisympäristöä voi käyttää Ilmarisen asiakkaana.

Kirjaudu oppimisympäristöön

Mitä varhaisen tuen keskustelussa tapahtuu?

Esihenkilösi voi olla sinuun yhteydessä tai sovitte yhdessä varhaisen tuen keskustelun tarpeesta, ajankohdasta ja aiheesta. Esihenkilö varaa teille rauhallisen tilan. Keskustelu käydään aina kahden kesken. 

Kun aloitatte keskustelun, esihenkilösi käy vielä läpi sen, mistä nyt aiotte keskustella ja mikä on keskustelun tavoite. Tavoitteenanne on asioiden sujuminen jatkossa. Kerro oma näkemysesi tilanteesta ja ratkaisuvaihtoehdoista.

Sopikaa yhdessä  

  • mitä toimia työpaikalla tehdään  
  • miten kerrotte tilanteestasi ja työjärjestelyistä työyhteisössä  
  • mitä teette keskustelun jälkeen ja miten seuraatte sopimaanne.  

Esihenkilösi tehtävänä on tukea sinua työpaikalla tehtävissä muutoksissa. Hän voi tarvittaessa tehdä päätöksiä, esimerkiksi työhön paluuta tukevista työn muokkauksen toimenpiteistä, työaikaratkaisuista tai työkierrosta. Esihenkilösi kirjaa keskustelun keskeiset seikat ja erityisesti yhdessä sopimanne ratkaisut, toimintatavat ja seurannan.  

Aina yksi keskustelu ei riitä. Silloin on tärkeää, että jatkatte keskustelua ja sovitte uuden tapaamisen. Tässä tapaamisessa voitte jo päästä miettimään ratkaisuja. 

Tilanteesi voi myös olla sellainen, että haasteesi ovat muualla kuin työssäsi, mutta vaikuttavat työhön. Silloin teidän on hyvä miettiä, miten työssäsi voisi ottaa huomioon tilanteesi siten, että selviät hankalimman vaiheen yli. Joskus sinua voi auttaa sekin, että vain keskustelet esihenkilösi kanssa. Kun sinulla on luottamuksellinen suhde esihenkilöösi, sinulle voi olla tärkeää, että esihenkilösi tietää tilanteestasi ja voitte tarvittaessa sopia joustoista tai muista toimista.

Jos sairastut

Aina sairastumisesi ei merkitse sitä, että sinun tarvitsisi olla poissa töistä. Sinun voi olla mahdollista tai jopa toipumisesi kannalta hyödyllistä jatkaa työssäsi. Tutkimustulokset osoittavat, että joissakin sairauksissa työssä jatkaminen omien voimavarojen mukaan tukee toipumista. Myös silloin esihenkilösi voi tehdä työpaikalla yhdessä sopimianne toimia, jotka tukevat työskentelymahdollisuuksiasi. Ne voivat olla esimerkiksi mahdollisuus työaikajoustoihin, etätyöhön tai työn apuvälineen hankkimiseen. Näin voitte edistää toipumistasi ja työssä jatkamistasi.

Työnantajasi on lain mukaan velvollinen ilmoittamaan työterveyshuoltoon, kun olet ollut poissa työstä sairauden vuoksi yhteensä 30 päivää vuoden sisällä. Ilmoitusvelvoitteen tarkoituksena on varmistaa, että työkykysi tukemiseksi tehdään kaikki tarvittava. Lue lisää lain edellyttämästä reagoinnista sairauspoissaoloihin.

Tutustu alta tarkemmin eri vaihtoehtoihin työkykysi tukemiseen.

Jos sairastut siten, että joudut jäämään sairauslomalle pidemmäksi aikaa, esihenkilösi voi pitää sinuun yhteyttä. Hän sopii kanssasi heti sairauspoissaolosi alussa, miten kuinka usein pidätte yhteyttä. Hän haluaa kuulla kuulumisiasi ja kertoa puolestaan sinulle työpaikan kuulumisia. Tämä merkitsee sitä, että esihenkilösi arvostaa sinua sekä työpanostasi ja haluaa tukea työhön paluutasi. 

Myös työterveyden edustaja, tavallisimmin työterveyshoitaja, voi olla yhteydessä sinuun. Tämä on järkevää varsinkin pitkän sairauspoissaolon alussa tai jos olet uupunut tai masentunut.  Esihenkilösi voi sopia työterveyden osallistumisesta yhteydenpitoon heti, kun jäät sairauslomalle. Näin saat parhaan mahdollisen tuen.

Kun keskustelet säännöllisesti esihenkilösi tai työterveyden edustajan kanssa, teidän on luontevaa keskustella myös työhön paluustasi. Ota se puheeksi hyvissä ajoin ennen kuin sairauspoissaolosi päättyy. Suunnitelkaa yhdessä, miten työtäsi on tarpeen muokata ja mitä muita tukitoimia mahdollisesti tarvitset.

Esihenkilösi voi pitää hyödyllisenä pyytää työterveydestä arvion työkyvystäsi, jos työkykysi on heikentynyt terveydentilasi vuoksi. Työkykyarviota pyydätte yhdessä kirjallisesti erillisellä lomakkeella, jonka saatte työpaikaltasi tai työterveyshuollostanne.  Kirjatkaa lomakkeeseen yhdessä esihenkilösi kanssa  

  1. tilanne tai tapahtumat, jotka ovat huolen aiheena 
  2. asiat, joista olet keskustelleet  
  3. sinun näkemyksesi tilanteesta.   

Jos sairauspoissaolosi kestää pitkään, Kela lähettää sinulle kirjeen ja pyytää sinua toimittamaan työterveyslääkärin lausunnon työkyvystäsi viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivärahapäivältä. 

Työterveyslääkärinne tekee kokonaisvaltaisen arvion työkyvystäsi ja siihen vaikuttavasta terveydentilastasi. Joskus arviointi sujuu muutamassa viikossa, mutta toisinaan tarvitaan erikoislääkäreiden ja muiden ammattilaisten näkemystä, jolloin arviointi voi kestää pidempään.   

Esihenkilösi saa työterveyshuollosta tietoa terveydentilastasi vain, jos olet antanut siihen luvan. Työkykyarvion esihenkilösi saa joka tapauksessa. Työterveyden toimintaan kuuluu, että työkykyarvion tuloksista keskustellaan yhdessä työkyky- eli työterveysneuvottelussa, jossa läsnä ovat sinun lisäksesi ainakin esihenkilösi ja työterveyden edustaja.  

Työkyky- eli työterveysneuvottelussa keskustelet esihenkilösi ja työterveyden edustajan kanssa työ- ja toimintakyvystäsi suhteessa työsi vaatimuksiin. Voit ottaa keskusteluun mukaan tukihenkilöksi esimerkiksi luottamushenkilön tai työsuojeluvaltuutetun.

Keskustelu voi sujua helpommin, jos käytössänne on työkykyarvio. Arvio auttaa teitä ymmärtämään tilannettasi ja miettimään vaihtoehtoja, jotka sopivat työkykyysi ja terveydentilaasi parhaiten. Voitte toki järjestää työkykyneuvottelun myös ilman työkykyarviota.  

Esihenkilösi valmistautuu työkykyneuvotteluun miettimällä, miten työtäsi on mahdollista muokata ja mitä muita tukitoimia voi työpaikalla tehdä, jotta voit selvitä työssäsi. Arvioikaa niitä yhdessä ja ideoikaa uusia.  

Esihenkilösi voi tukea työkykyäsi

  • muokkaamalla työtäsi ja työympäristöäsi tilapäisesti tai pysyvästi terveydentilaasi sopivaksi 
  • hankkimalla työn tekemiseen apuvälineitä tai sopivat työvälineet  
  • järjestämällä sinulle työaikajoustoja   
  • edistämällä työkokeilua   
  • arvioimallasinun ja työterveyden kanssa osasairauspäivärahan ja korvaavan työn mahdollisuutta  
  • arvioimalla sinun ja työterveyden kanssa ammatillisen ja muun kuntoutuksen vaihtoehdot 

Tukitoimista huolimatta kaikki eivät aina pysty palaamaan entisiin työtehtäviinsä. Jos näin tapahtuu sinulle, mieti silloin avoimin mielin, oletko valmis tekemään työtä työnantajallasi uudessa tiimissä tai uudella osastolla vai onko alanvaihto sinulle sopivin vaihtoehto. Mieti tilannettasi laajasti ja pohdi, mitä seurauksia sillä on sinulle ja toimeentulollesi, jos et pysty jatkamaan työpaikallasi etkä työelämässä. 

Työn muokkaus tarkoittaa niitä työpaikan toimia, joilla työ saadaan vastaamaan muuttunutta työ- ja toimintakykyäsi. Muokkaaminen on yksi tärkeimmistä toimista, joilla työnantajasi tukee sitä, että pystyt jatkamaan työssäsi tai palaamaan siihen pitkältä sairauspoissaololta.  

Esihenkilösi voi muokata työtäsi ensin tilapäisesti. Tilapäinen muokkaaminen on järkevää, kun olet palaamassa töihin toipilaana tai kun sinä ja hän ette ole vielä varmoja, miten selviydyt työssäsi. Näin edistätte sitä, että pystyt toipumaan työsi ohessa. Jos sinulla on pysyvä vamma tai haitta, esihenkilösi muokkaa työtäsi pysyvästi alusta alkaen. Miettikää yhdessä, mitkä tehtävät onnistuvat ja mitkä eivät ja miten voitte muokata niitä sopiviksi.

Esihenkilösi voi muokata työtäsi esimerkiksi   

  • rajaamalla työtehtäviäsi niin, että sinun on mahdollista keskittyä vain tiettyyn tai tiettyihin työtehtäviin
  • pilkkomalla työtehtäväsi pienempiin osiin  
  • muokkaamalla tavoitteitasi tai aikatauluttamalla työtäsi vähemmän kuormittaviksi 
  • nimeämällä sinulle työparin tai tukihenkilön 
  • rauhoittamalla työympäristösi niin, että sinun on mahdollista keskittyä työhön ilman jatkuvia keskeytyksiä  
  • järjestämällä työaikaasi: säännöllinen tai lyhennetty työaika, ylitöiden välttäminen, siirtyminen ilta- tai yövuorotyöstä päivätyöhön   
  • edistämällä joustoja eli antamalla sinulle mahdollisuus etätyöhön ja lomapäivien jaksottamiseen   
  • edistämällä osaamisesi kehittämistä 
  • varmistamalla, että työympäristösi on esteetön  
  • etsimällä vaihtoehtoja työmatkan tekemiseen  
  • hankkimalla sinulle apuvälineitä tai sopivia työvälineitä työn tekemiseen.

Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa arvioitte osasairauspäivärahan tai työterveyshuollon työkokeilun tarvetta työhön paluusi tukemiseksi.

Osasairauspäiväraha on yleisimmin hyödynnetty työhön paluun tukikeino. Osa-aikainen työhön paluu on sinulle ja myös työnantajallesi aina vapaaehtoista.

Voit saada osasairauspäivärahaa, kun  

  1. olet vielä työkyvytön sairautesi vuoksi, mutta lääkäri on arvioinut, että voit palata töihin osa-aikaisesti ilman että toipumisesi vaarantuu  
  2. työaikasi vähenee 40–60 prosenttiin aiemmasta  
  3. osa-aikatyösi kestää yhtäjaksoisesti vähintään 12 ja enintään 150 arkipäivää.  

Järjestelyn tavoitteena on, että pystyt sen jälkeen siirtymään kokoaikatyöhön. Kun lääkäri on arvioinut tilanteesi, hän kirjoittaa B-lausunnon. Lisäksi työnantajan ja työntekijän tulee täyttää Ilmoitus osasairauspäivärahasta -lomake (SV 28). Lomakkeen voitte täyttää sähköisesti ja toimittaa Kelaan. Täytä lomake (kela.fi).

Esihenkilösi järjestää työtehtäväsi siten, että ne ovat työkykysi mukaisia ja mielekkäitä. Jos työkykysi sallii, työtehtäväsi voivat olla samoja kuin ennen. Jos ei salli, esihenkilösi muokkaa niitä. Arvioi yhdessä esihenkilösi kanssa realistisesti, mihin pystyt ja mihin et pysty.

Työkokeilussa puolestaan kokeilet oman työsi tekemistä muokattuna tai kokonaan uusia työtehtäviä. Työkokeilu kestää enintään kolme kuukautta. Työterveyden työkokeilua käytetään työkykyongelmiesi varhaisessa vaiheessa silloin, kun sinulla ei ole vielä todettu työkyvyttömyyden uhkaa, mutta ette ole varmoja, pystytkö palaamaan työhösi. Työterveyshuolto neuvottelee työkokeilun järjestämisestä sinun ja työnantajasi kanssa. Työnantajasi päättää työkokeilun järjestämisestä sekä maksaa työkokeilun ajalta sinulle palkan, pakolliset vakuutukset, luontaisetuudet ja osallistuu mahdollisiin muihin kustannuksiin. Kela maksaa työnantajallesi kuntoutusrahan työkokeilun ajalta. 

Kun työkyvyttömyytesi on kestänyt 60 päivää, hoitavan lääkärisi tai työterveyslääkärisi tulee selvittää, voisiko kuntoutuksesta olla sinulle apua. Ajoissa aloitettu kuntoutus on tehokas keino tukea tervehtymistäsi ja työhön paluutasi. Kelan kuntoutuksen ja työeläkeyhtiön ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on aina se, että jatkat työelämässä.

Kelan kuntoutus

Kela järjestää erilaisia kuntoutuskursseja, jotka koskevat fyysistä ja psyykkistä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämistä ja palauttamista sekä työelämässä jatkamista. Lue lisää Kelan kuntoutuksista (kela.fi).

Ammatillinen kuntoutus Ilmarisessa

Jos työhön paluun tukitoimet eivät riitä, voi Ilmarisen ammatillinen kuntoutus olla sinulle sopiva vaihtoehto.  Voihakea sitä Ilmarisesta. Ammatillisesta kuntoutuksesta saat tukea siihen, että voit palata terveydentilaasi sopivaan työhön. Lue lisää Ilmarisen ammatillisesta kuntoutuksesta. 

Jos et löydä työpaikaltanne työtehtäviä, jotka sopivat terveydentilaasi, saatat työllistyä työkokeilun jälkeen uusiin työtehtäviin uudelle työnantajalle. Jos opiskeleammatillisen kuntoutuksen tuella itsellesi uuden ammatin etkä löydä heti valmistumisesi jälkeen työtä, saat apua työnhakuun ja työllistymiseen muun muassa TE-palveluista.   

Seuratkaa työkyvyn tuen vaikutuksia

Keskustele esihenkilösi kanssa siitä, mitä sinulle kuuluu ja miten työpaikalla tehdyt toimet ovat tukeneet työssä selviytymistäsi. Ole aktiivinen ja osallistu keskusteluihin, joissa yleiselläkin tasolla seurataan varhaisen tuen toimien toteutumista ja vaikutuksia työpaikallasi. 

Kun jaatte hyviä käytäntöjä työpaikallanne, siitä on iloa ja hyötyä kaikille. Kerro myös kokemuksesi ja ideasi työpaikallasi esihenkilöllesi tai varhaisen tuen toiminnan vastuuhenkilöille, jotta ne voidaan huomioida toiminnan kehittämisessä koko yrityksessä. 

Tutustu myös muihin teemoihin