Toimintakertomusja

tilinpäätös 2025

Ilmarinen • Porkkalankatu 1, Helsinki • FI-00018 ILMARINEN • Porkalagatan1, Helsingfors

Puh / Tfn / Tel+358 10 284 11 • www.ilmarinen.fi • Y-tunnus0107638-1

Sisällys

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

3

Toimintakertomus

Ilmarisen vuosi lyhyesti

Ilmarisen sijoitustuotto oli 8,1 prosenttia eli

5,1

miljardia euroa. Vakavaraisuus vahvistui

edelleen, ja kustannustehokkuus on hyvällä

tasolla.

Kansainväliseen politiikkaan ja maailmankaup-

paan liittyvät epävarmuudet heikensivät talous-

kasvua etenkin alkuvuodesta. Maailmantalouden

kasvuvauhti säilyi kuitenkin 3,3 prosentissa. In-

flaation hidastuminen on jatkunut globaalisti, ja

keskuspankit jatkoivat ohjauskorkojen laskua.

Pääomamarkkinoiden kehitys oli valtaosin posi-

tiivista. Listattujen osakesijoitusten tuotto oli eri-

tyisen hyvä. Yrityslainat tuottivat hyvin, ja sa-

moin absoluuttisen tuoton sijoituksista saatiin

erinomainen tuotto. Euro vahvistui selvästi suh-

teessa päävaluuttoihin.

Ilmarisen sijoitustuotto oli 8,1 (8,6) prosenttia

eli 5,1 (5,0) miljardia euroa.Tuottoa kasvattivat

erityisesti osakesijoitukset 10,4 (14,1) prosentin

tuotolla sekä korko- ja luottoriskisijoitukset 6,3

(4,4) prosentin tuotolla. Vakavaraisuuspääoma

vahvistui 15,5 (13,9)miljardiin euroon ja vakava-

raisuusaste 129,2 (127,5) prosenttiin. Sijoitusten

pitkän aikavälin tuotto

vuodesta 1997 alkaen on

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

4

5,9 prosenttia, mikä vastaa 4,0 prosentin reaali-

tuottoa.

Vakuutusmaksutulo nousi 2,9 prosenttia 7,2

(7,0) miljardiin euroon. Kasvun taustalla on Ilma-

risen asiakkaiden TyEL-palkkasumman 2,6 pro-

sentin kasvu, YEL-työtulon 0,9 prosentin lasku ja

TyEL-maksuprosentin lievä nousu.

Maksutulon kasvuun vaikutti myös positiivinen

nettoasiakashankinta. Nettoasiakashankinta si-

sältää työntekijän TyEL-ja yrittäjän YEL-vakuu-

tusten uusmyynnin ja nettosiirrot. Maksutulolla

mitattuna nettoasiakashankinta oli 107 (179) mil-

joonaa euroa. Asiakaspysyvyys oli 95,8 (96,7)

prosenttia. Ilmarinen maksoi eläkkeitä 8,0 (7,6)

miljardia euroa eli 790 miljoonaa euroa enem-

män kuin vakuutusmaksutuloa kertyi.

Sähköisten palveluiden käyttö pysyi korkealla

tasolla. Henkilöasiakkaiden verkkopalvelussa

käytiin 1 748 000 (1 811 000) kertaa vuoden ai-

kana. Vanhuuseläkehakemuksista 82 (77) pro-

senttia tehtiin sähköisesti.

Vuonna 2025 operatiiviseen toimintaan käyte-

tyt hoitokulut laskivat 92,0 (92,2) miljoonaan eu-

roon. Ne olivat 0,32 (0,33)prosenttia TyEL-palk-

kasummasta ja YEL-työtulosta. Työeläkevakuu-

tusmaksuun sisältyvä hoitokustannusosa muut-

tui vuoden 2023 alusta työeläkeyhtiökohtaiseksi,

ja asiakkaamme hyötyvät kustannustehokkuu-

destamme suoraan matalampina vakuutusmak-

suina. Parantuneen tehokkuuden seurauksena

TyEL-maksun hoitokustannusosaa laskettiin 10

prosentilla vuodelle 2025. Vuonna 2026 TyEL-

maksun hoitokustannusosa pysyy vuoden 2025

tasolla ja osalla asiakkaista se laskee edelleen.

Vahvistuneen vakavaraisuuden ansiosta siir-

rämme asiakashyvityksiin 6 prosenttia edellis-

vuotta enemmän. Näin siitä huolimatta, että

asiakashyvityksiä saa jakaa 0,95 prosenttia va-

kavaraisuuspääomasta aiemman 1 prosentin si-

jaan (vuoteen 2024 saakka).

Tavoitteenammeon alan paras asiakaskoke-

mus, ja tässä onnistuimme erinomaisesti. Asiak-

kaidemme suositteluhalukkuus NPS oli yli tavoi-

tetason, ja EPSI Ratingin tutkimuksessa saimme

alan parhaat arviot kaikista osa-alueista. Ilmari-

sen yritysasiakkaat ovat tutkitusti työeläkealan

tyytyväisimmät. EPSI Ratingin tutkimuksessa

mitattiin ensimmäistä kertaa työeläkealan asia-

kastyytyväisyyttä.

Henkilöstön suositteluaste ja työvire olivat

erinomaisella tasolla. Henkilöstön suositteluaste

eNPS oli 50 (44) ja työvire 4,3 (4,2).

Vuoden 2025 kestävyystiedot raportoimme

European Sustainability Reporting Standard

(ESRS) -standardien mukaisessa kestävyysra-

portissa toimintakertomuksen osana. Ilmarisen

strategian ytimessä on sijoittaa tuottavasti, tur-

vaavasti ja vastuullisesti, olla yksi Suomen par-

haista työpaikoista, tehdä eläketurvaa tunnetuksi

henkilöasiakkaille sekä hoitaa hallinto hyvin.

Tavoitteemmeon myös hallita sijoitustemme il-

mastoriskiä. Olemme ylittäneet merkittävän osan

asettamistamme ilmastotavoitteista. Suorien lis-

tattujen osake- ja yritysten joukkovelkakirjalaina-

sijoitusten hiili-intensiteetti on laskenut 68 pro-

senttia (tavoite 30 prosentin lasku vuoteen 2025

mennessä). Myös sijoitukset ilmastoratkaisuihin

ovat lisääntyneet 57 prosenttia suorassa lista-

tussa osakesalkussa ja 171 prosenttia suorassa

yritysten joukkovelkakirjalainasalkussa vuoden

2020 tasoon verrattuna (tavoite 50 prosentin

kasvu vuoteen 2025 mennessä). Päivitimme il-

mastotavoitteitamme vuonna 2025 tavoitekau-

delle 2026–2030.

Työeläkejärjestelmän kehitys

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt saavuttivat

tammikuussa 2025 neuvottelutuloksen seuraa-

vasta eläkeuudistuksesta. Tämän jälkeen sosi-

aali- ja terveysministeriö asetti kolmikantaisen

työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella neu-

vottelutuloksen mukaiset työeläkelainsäädännön

muutokset hallituksen esitykseksi. Valmistelu on

nyt viimeistelyvaiheessa, ja hallituksen esitys

edennee pian eduskunnan käsittelyyn.

Eläkeuudistus pohjautuu pääministeri Orpon

hallitusohjelman tavoitteeseen. Sen tarkoituk-

sena on turvata työeläkejärjestelmän kestävyys

ja etuuksien riittävä taso. Sopimuksen mukaan

TyEL-maksutaso vakautetaan 24,4 prosenttiin

vuosiksi 2026–2030, rahastointia vahvistetaan ja

sijoitustuottoja pyritään kasvattamaan lisäämällä

riskinottoa, jotta työeläkkeiden rahoitus voidaan

varmistaa pitkällä aikavälillä.

Eläkeuudistuksen keskeinen osa koskee sijoi-

tustoiminnan sääntelyn muuttamista. Riskinotto-

mahdollisuuksia lisätään lieventämällä vakava-

raisuussäännöksiä ja mahdollistamalla korke-

ampi osakepaino kasvattamalla vastuuvelan

osaketuottosidonnaista osuutta 20 prosentista

30 prosenttiin.

Lisäksi työeläkevakuuttajien mah-

dollisuuksia käyttää velkavipua kiinteistösijoituk-

sissa laajennetaan ja työnantajan takaisinlainan

enimmäismäärä rajoitetaan 10 miljoonaan eu-

roon.

Sopimukseen sisältyy vuodesta 2030 alkaen

käyttöön otettava inflaatiovakauttaja. Se rajaa

maksussa olevien eläkkeiden vuosittaiset indek-

sikorotukset palkkakertoimen kehitykseen kah-

den vuoden tarkastelujaksolla. Uudistus ei si-

sällä muita muutoksia eläke-etuuksiin tai eläke-

ikärajoihin.

Uudistuksen on määrä tulla voimaan vaiheit-

tain vuosina 2026–2030. Tarkat aikataulut voivat

vielä täsmentyä lainsäädäntöprosessin ede-

tessä. Vakuutuksenottajakohtaisen takaisinlai-

nausoikeuden rajaaminen enintään 10 miljoo-

naan euroon tuli voimaan 1.1.2026. Myös sijoi-

tussääntelyä koskevien muutosten ensimmäisen

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

5

vaiheen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2026

aikana.

Eläketurvakeskuksen tuoreimman Eläkebaro-

metrin mukaan useimmat suomalaiset pitävät

eläkeuudistusta kokonaisuudessaan vähintään

melko hyvänä. Noin puolet vastanneista luottaa

eläkejärjestelmään.

Vuoden 2026 TyEL-maksu on keskimäärin

24,4 prosenttia maksun perusteena olevasta

palkasta, eli sama kuin vuonna 2025 perittävä

varsinainen maksu. Vuoden 2025 maksu sisälsi

varsinaisen maksun lisäksi vuonna 2020 käy-

tössä olleen tilapäisen työnantajamaksun alen-

nuksen viimeisen takaisinmaksuerän (0,45 pro-

senttiyksikköä). Vuodesta 2026 alkaen työnteki-

jän maksuprosentti, joka on aiemmin vaihdellut

ikäryhmittäin, yhtenäistyy ja on 7,30 prosenttia

palkasta. Yrittäjien YEL-maksu säilyy keskimää-

rin samalla tasolla kuin vuonna 2025.

Työeläkeindeksi nousi vuodenvaihteessa 0,9

prosenttia ja palkkakerroin 2,3 prosenttia

.

Työ-

eläkeindeksillä korotetaan maksussa olevia

eläkkeitä. Palkkakertoimella korotetaan eläk-

keelle siirtyvien henkilöiden työuran aikaiset an-

siot eläkkeen alkamisvuoden tasolle.

Sosiaali-ja terveysministeriön teettämä selvi-

tys yrittäjien eläkejärjestelmän kehittämistar-

peista valmistui loppuvuodesta 2025. Tavoit-

teena oli selvittää vaihtoehtoisia menetelmiä yrit-

täjän työtulon määrittämiseksi sekä rahastoinnin

käynnistämiseksi. Selvityksen pohjalta hallitus

käynnisti yrittäjien kanssa laajan vuoropuhelun.

Tavoitteena

on

saada aikaan konkreettinen uu-

distus tällä hallituskaudella.

Vuonna 2025 yrittäjien vuotuiset työtulotarkis-

tukset kohdistuivat niihin yrittäjiin, joiden työtu-

loja ei ole tarkistettu kolmeen vuoteen ja joiden

työtuloissa ei ole tapahtunut muutoksia tänä ai-

kana. Käytännössä tarkistukset kohdistuivat

enimmäkseen yli 25 000 euron vuotuisiin työtu-

loihin, sillä edellisinä vuosina tarkistettiin tätä

pienemmät työtulot. Työtuloa voidaan nostaa

työeläkevakuuttajan aloitteesta enintään 4 000

euroa, jolloin yrittäjän kuukausittaisen vakuutus-

maksun korotus on enintään 85 euroa. Vuoden

2026 alusta alkaen lainmuutos laajensi tämän 4

000 euron maksimikorotuksen koskemaan myös

yrittäjiä, jotka ovat aloittaneet yritystoiminnan

1.1.2023–31.12.2025 välisenä aikana.

Suomalaiset työskentelevät entistä pidem-

pään työuran loppupäässä. Vuodelle 2025 ase-

tettu eläkkeellesiirtymisiän odotteen nousuta-

voite, 62,4 vuotta, ylitettiin 0,7 vuodella jo

vuonna 2024. Eläketurvakeskuksen tilaston mu-

kaan eläkkeelle siirryttiin vuonna 2024 keski-

määrin 63,1-vuotiaana, ja odote nousi 0,3 vuotta

edellisvuodesta.

Suomalaisten keskimääräinen kuukausieläke

jatkoi kasvuaan vuonna 2024 ja oli 2 100 euroa.

Miesten keskieläke oli 2 349 euroa ja naisten

1 893 euroa kuukaudessa. Noin joka kolmas

eläkkeensaaja sai alle 1 500 euron ja 15 pro-

senttia yli 3 000 euron kuukausieläkettä. Kol-

mannes Suomen 16 vuotta täyttäneestä väes-

töstä, yhteensä 1,6 miljoonaa henkilöä, sai elä-

kettä vuo

nna

2024.

Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen

suosio on kasvanut viime vuosina, ja jopa 40

prosenttia ikäluokasta on ottanut sen ennen elä-

keikää.

V

uonna 1964 syntyneillä alaikäraja nousi

62 vuoteen, kun aiemmilla ikäluokilla se oli 61

vuotta. Tämän vuoksi vuonna 2025 osittaisten

vanhuuseläkkeiden määrä laski, sillä kukaan

vuonna 1964 syntyneistä ei vielä saavuttanut

uutta, korkeampaa alaikärajaa.

Suomen eläkejärjestelmä sijoittui kahdeksan-

neksi kansainvälisessä Mercer CFA Institute

Global Pension Index -vertailussa 2025. Suo-

men sijoitus heikkeni yhden sijan edellisvuo-

desta. Eläkejärjestelmän hallinnon luotettavuu-

dessa Suomi arvioidaan edelleen maailman par-

haimmaksi. Mukana vertailussa oli 52 maata.

Taloudellinen toimintaympäristö ja

sijoitusmarkkinat

Kansainväliseen politiikkaan ja maailmankaup-

paan liittyvät epävarmuudet heikensivät talous-

kasvua ja talouden ennustettavuutta etenkin al-

kuvuodesta. Maailmantalouden kasvuvauhti säi-

lyi kuitenkin 3,3 prosentissa, mikä kertoo

talouden kyvystä sopeutua toimintaympäristön

muutoksiin. Matalan mutta resilientin kasvuym-

päristön ennakoidaan jatkuvan lähivuosina. Yh-

dysvaltain talous oli edelleen kehittyneiden ta-

louksien kasvuajuri. Kauppa-ja tullipolitiikkaan

liittyvän epävarmuuden vastapainona voimakas

investointisuhdanne tekoälyklusterissa vahvisti

talouskasvua. Euroopan toteutunut talouskasvu

oli odotuksia parempaa, 1,4 prosenttia. Kehitty-

villä markkinoilla talouskasvu oli voimakkainta

Intiassa. Kiinan talous on kasvanut vahvan vien-

nin tukemana hieman odotettua nopeammin.

Suomen Pankin arvion mukaan Suomen ta-

lous kasvoi kituliaasti 0,2 prosenttia vuonna

2025. Taloustilanne kohenee hitaasti vuodesta

2026 alkaen.Ennustetun kasvun ajureina ovat

kuluttajien parantuva ostovoima reaaliansioiden

kasvaessa ja luottamuksen asteittainen palautu-

minen sekä tuotannollisten investointien kasvu.

Ulkomaanvienti piristyy hitaasti, mutta kasvua

rajoittaa kansainväliseen kauppapolitiikkaan liit-

tyvä epävarmuus. Inflaatio on hidastunut 0,2

prosentin tasolle ja inflaationäkymät ovat vakaat.

Suomen julkinen talous on pahasti alijäämäinen

(julkisen talouden alijäämä 3,7 prosenttia suh-

teessa BKT:hen)ja velkaantuminen jatkuu (julki-

sen velan taso suhteessa BKT:hen nousee yli

90 prosenttiin).

Euroalueen inflaatio on palautunut keskus-

pankin (EKP) hintavakaustavoitteen mukaiselle

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

6

kahden prosentin tasolle. Kuluttajahintojen vuo-

simuutos oli joulukuussa euroalueella 1,9

pro-

senttia ja ruoan ja energian vaikutuksista puh-

distettu pohjainflaatio 2,3

prosenttia. Yhdysval-

loissa kuluttajainflaation hidastuminen on ollut

selvästi jäykempää johtuen muun muassa tulli-

maksuihin liittyvästä epävarmuudesta. Kuluttaja-

hintojen vuosimuutos oli joulukuussa 2,7 pro-

senttia ja pohjainflaatio 2,6

prosenttia.

Inflaation hidastuminen on mahdollistanut

EKP:lle ohjauskoron kaikkiaan yhden prosent-

tiyksikön laskun vuoden aikana. EKP:n talletus-

korko oli vuoden lopussa 2 prosenttia. Yhdysval-

tojen keskuspankki Federal Reserve (Fed) laski

ohjauskorkoa vuoden aikana kolmesti, kaikkiaan

0,75 prosenttiyksiköllä.

Poliittinen epävarmuus on ollut korostetusti

esillä vuoden aikana. Yhdysvaltain uuden hallin-

non linjaukset ovat monin tavoin poikenneet

aiemmasta ja aiheuttaneet epävarmuutta muun

muassa kauppapolitiikan, maahanmuuton ja ul-

kopolitiikan suhteen. Euroopassa Saksan alku-

vuodesta valittu hallitus investoi voimakkaasti

puolustukseen ja infrastruktuurin parantamiseen

höllentämällä velkaantumista rajoittavaa lainsää-

däntöä. Ranskassa poliittisesti vahvan hallituk-

sen muodostaminen on osoittautunut nykytilan-

teessa vaikeaksi. Venäjän hyökkäyssota Ukrai-

nassa varjostaa edelleen kasvu- ja inflaationäky-

miä ja lisää yleistä epävarmuutta.

Osakemarkkinat kehittyivät vuoden aikana

erinomaisesti lukuun ottamatta maalis–huhti-

kuun vaihdetta, jolloin kauppa-ja valtapolitiik-

kaan liittyvä epävarmuus maailmantaloudessa

oli korkeimmillaan. Epävarmuuden laskiessa

osakekurssit kehittyivät positiivisesti tekoälyklus-

teriin liittyvän investointikysynnän jatkuessa voi-

makkaana. Osakemarkkinoiden tuotot olivat

vuonna 2025 maailmanlaajuisesti pääsääntöi-

sesti selvästi positiivisia ja paikoin poikkeukselli-

sen korkeita. Tuottojen välillä oli kuitenkin suuria

alueellisia ja sektorikohtaisia eroja. Yhdysvaltain

osakemarkkinat (S&P 500 -indeksi) tuottivat

tammi–joulukuussa paikallisvaluutassa 18 pro-

senttia ja eurosijoittajan näkökulmasta 4 pro-

senttia. Teknologiayritysten tuloskehitys jatkui

edelleen vahvana, mikä vahvisti optimismia te-

koälyn ympärillä. Euroopan osakemarkkinat

tuottivat erinomaisesti. STOXX 600 -indeksin

tammi–joulukuun tuotto oli noin 20 prosenttia.

Myös Helsingin pörssissä oli erinomainen tuotto-

vuosi.

Markkinahinnoittelun perusteella EKP:ltä ei

odoteta korkomuutoksia lähiaikoina. Seuraava

hinnoiteltu korkomuutos ajoittuu vuodelle 2027.

Yhdysvaltain Fedin odotetaan jatkavan ohjaus-

korkojen laskua 50 korkopisteellä vuoden 2026

aikana. Fedin itsenäisyyteen ja riippumattomuu-

teen liittyvä epävarmuus vaikeuttaa korkopolun

arviointia.

Ohjauskorkojen laskusta huolimatta pitkien

valtionlainojen korot nousivat maltillisesti vuoden

2025 aikana. Korkorakenteen tuottokäyrä on siis

jyrkentynyt. Saksan valtion 10 vuoden korko oli

joulukuun lopussa noin 2,85 prosenttia. Nousua

vuoden alusta oli noin 0,5 prosenttiyksikköä.

Saksassa pidempien korkojen nousu selittyy pit-

kälti aiempaa elvyttävämmän finanssipolitiikan

linjalla. Euroalueella Ranskan ja Saksan 10 vuo-

den korkoero pysytteli edelleen 70–80 korkopis-

teessä Ranskan poliittisten riskien seurauksena.

Yhdysvaltain 10 vuoden korko oli joulukuun lo-

pussa noin 4,2 prosenttia eli 0,6 prosenttiyksik-

köä vuoden alkua matalammalla.

Sijoittajakysyntä yritysten liikkeeseen laske-

mille luottoriskillisille arvopapereille pysyi vah-

vana läpi vuoden. Yrityslainojen tarjoama luotto-

riskipreemio pysyi kevään turbulenssia lukuun

ottamatta vakaana ja historiallisesti matalalla ta-

solla.

Euro vahvistui suhteessa Yhdysvaltain dolla-

riin noin 12 prosenttia vuoden aikana. Finanssi-

kriisin jälkeen USA:n dollarimääräistenosakesi-

joitusten osuus on noussut globaalien sijoittajien

salkuissa. Tämä on pitkälti seurausta USA:n ta-

louden tuottavuudesta ja erinomaisesta tuottoke-

hityksestä. Lisäksi USA:n dollarilla on ollut taipu-

mus vahvistua epävarmoina aikoina. Vuoden

2025 keväällä poliittisen epävarmuuden nousu

sai sijoittajat nostamaan USA:n

dollarimääräisten sijoitusten lähtökohtaisesti ma-

talia suojausasteita. USA:n dollari heikentyikin

selvästi kevään aikana. Sen jälkeen vaihtokurssi

on pysytellyt kapeahkossa vaihteluvälissä.

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

7

Siltalaskelma, milj. €20252024

Tilikauden voitto tuloslaskelmalla

1211

Osittamattoman lisävakuutusvastuun muutos

929-1 061

Siirto asiakashyvityksiin

149140

Poistoeron muutos

-22

Arvostuseron muutos

6772 712

Tulos käyvin arvoin

1 7661 804

Ilmarisen tulos ja vakavaraisuus

Ilmarisen kokonaistulos käyvin arvoin vuodelta

2025 oli 1 765,9 (1 804,3) miljoonaa euroa. Tu-

los muodostuu sijoitustoiminnan tuloksesta, va-

kuutusliikkeen tuloksesta ja hoitokustannustulok-

sesta. Yhtiön sijoitusten tuotto käyvin arvoin oli

8,1 (8,6) prosenttia eli 5 106,8 (5 043,9) miljoo-

naa euroa. Käyvin arvoin laskettu sijoitustoimin-

nan tulos oli 1 806,9 (1 796,6) miljoonaa euroa,

kun vastuuvelalle hyvitettiin korkoa 1 964,2

(1 832,5)miljoonaa euroa ja osaketuottosidon-

nainen tuottovaade oli 1 335,7 (1 414,9) miljoo-

naa euroa.

Yhtiön omalla vastuulla olevan vakuutusliik-

keen tulos oli -39,0 (5,6) miljoonaa euroa. Va-

kuutusliikkeen tulos on yhtiön omalla vastuulla

olevien eläkkeiden kattamiseen tarkoitettujen va-

kuutusmaksun osien ja eläkemenojen sekä mui-

den vastaavien kulujen erotus. Tuloksen piene-

nemiseen vaikutti erityisesti TyEL-vakuutusmak-

sun työkyvyttömyysosan aleneminen.

Hoitokustannustulos oli 5,8 (alijäämä 0,6) mil-

joonaa euroa alijäämäinen.Hoitokustannustulos

on määrä, joka saadaan, kun hoitokustannus-

tuotoilla katettavat liikekulut vähennetään vakuu-

tusmaksuista kerätyistä hoitokustannusosista ja

muista vastaavista tuotoista. Tehostuneen

toiminnan ansioista hoitokulut laskivat 92,0

(92,2) miljoonaan euroon. Hoitokustannustuotot

laskivat 86,2 (91,6)miljoonaan euroon, mikä joh-

tuu pääosin siitä, että TyEL-maksun hoitokus-

tannusosaa laskettiin 10 prosentilla vuodelle

2025, kun aiempien vuosien ylijäämää käytettiin

hoitokustannusosan alentamiseen. Vuodelle

2026 TyEL-maksun hoitokustannusosa pysyy

vuoden 2025 tasolla ja osalla asiakkaista se las-

kee edelleen.

Vakavaraisuuspääoma eli yhtiön käypiin ar-

voihin arvostettujen varojen ja vastuiden erotus

oli 15 519,1 (13 894,6) miljoonaa euroa. Vaka-

varaisuuspääoma on tarkoitettu vakuutus-ja si-

joitustoiminnan riskien kantamiseen. Vakavarai-

suuspääoma oli tilikauden päättyessä 1,5 (1,5)-

kertainen verrattuna yhtiön riskijakauman

edellyttämään vakavaraisuusrajaan. Vakavarai-

suusaste eli eläkevarat suhteessa vastuuvel-

kaan oli vuoden 2025 päättyessä 129,2 (127,5)

prosenttia.

Asiakashyvityksiin siirretään käytettäväksi

vuodelta 2025 0,95 prosenttia vakavaraisuus-

pääomasta eli 148,8 (140,3) miljoonaa euroa.

Siirto on 0,5 (0,5) prosenttia vakuutetusta palk-

kasummasta, mikä alentaa TyEL-vakuutusmak-

sua vuonna 2026.

Edellä esitetyt tulosta ja vakavaraisuutta kos-

kevat tiedot perustuvat tilinpäätöksen liitetie-

doissa esitettyihin, käyvin arvoin laskettuihin tun-

nuslukuihin. Ne kuvaavat yhtiön taloudellisen tu-

loksen ja tilan paremmin kuin tuloslaskelma ja

tase. Sijoitusten arvostus kirjanpidossa perustuu

hankintamenoon tai sitä alempaan käypään

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

8

arvoon, ja tuloslaskelmassa näytettävän voiton

määrää sosiaali-ja terveysministeriön etukäteen

vahvistama laskuperuste. Kirjanpidollisen koko-

naistuloksen ja tuloslaskelman voiton erotus kir-

jataan poistoeron muutosta lukuun ottamatta

vastuuvelkaan. Vuonna 2025 tuloslaskelman

mukainen voitto oli 12,0 (10,6) miljoonaa euroa.

Edellisellä sivulla olevan taulukon siltalas-

kelma kuvaa tuloslaskelman tuloksen yhteyttä

käypien arvojen mukaiseen kokonaistulokseen.

Vakuutuskanta ja vakuutusmaksutulo

Ilmarisen vakuutusmaksutulo nousi 2,9 prosen-

tilla 7 160,3 (6 956,2) miljoonaan euroon. TyEL-

vakuutusten vakuutusmaksuja kertyi 6 740,3

(6 533,1)miljoonaa euroa, ja TyEL-maksuun

alennuksina annetut asiakashyvitykset olivat yh-

teensä 140,3 (123,5) miljoonaa euroa. YEL-va-

kuutusten maksutulo oli 420,0 (423,1) miljoonaa

euroa. YEL-vakuutusten työtulosumma laski 0,9

prosenttia 1 800,0 (1 816,5) miljoonaan euroon.

YEL-työtulotarkistuksia tehtiin vuoden aikana yh-

teensä

20 080 (12 129)

kappaletta.

TyEL-vakuutuksia oli vuoden 2025 lopussa

voimassa 46 932 (51 346), ja vakuutussopimuk-

sen tehneiden työnantajien lisäksi 7 850 (8 580)

tilapäistä työnantajaa tilitti Ilmariseen TyEL-va-

kuutusmaksuja. Ilmarisessa vakuutettu TyEL-

palkkasumma oli 27 228,9 (26 537,2) miljoonaa

euroa eli 2,6 prosenttia korkeampi kuin edellis-

vuonna. TyEL-vakuutusten piirissä oli vuoden

päättyessä 593 321 (595 659) vakuutettua. YEL-

vakuutuksia oli vuoden lopussa 69 026 (70 455).

Tilikaudella 2025 Ilmarinen luovutti yhden

työnantajakohtaisen vakuutuskannan eläkekas-

saan, mikä ei vaikuttanut merkittävästi Ilmarisen

vastuuvelkaan.

Maksutulolla mitattuna nettoasiakashankinta

oli 107 (179) miljoonaa euroa. Siirtoliikkeessä

yhtiön maksutulo pysyi nettomääräisesti edelli-

sen vuoden tasolla, ja asiakaspysyvyys oli 95,8

(96,7) prosenttia.

Luottotappiot saamatta jääneistä TyEL-vakuu-

tusmaksuista olivat 15,4 (17,1) miljoonaa euroa.

Luku sisältää sekä toteutuneet luottotappiot että

luottotappiovarauksen muutoksen.Luottotappioi-

den osuus TyEL-maksutulosta oli 0,3 (0,3) pro-

senttia. Luottotappiot saamatta jääneistä YEL-

vakuutusmaksuista olivat 4,0 (3,6) miljoonaa eu-

roa. YEL-luottotappioista ei kuitenkaan jää tap-

piota yhtiölle, sillä YEL-eläkkeiden rahoitusjär-

jestelmässä valtion osuus korvaa vakuutuksen-

ottajilta saamatta jäävän vakuutusmaksun, ja

maksamattomat vakuutusmaksut leikkaavat yrit-

täjän tulevaa eläkkeen määrää.

Vakuutusmaksutaso

Vuoden 2025 keskimääräinen TyEL-maksu oli

24,85 (24,81) prosenttia palkoista ja siihen sisäl-

tyi vuoden 2020 tilapäisen maksunalennuksen

viimeinen takaisinmaksuerä 0,45 prosenttiapal-

koista. TyEL-maksua alennettiin koronapande-

mian vuoksi 2,6 prosenttiyksiköllä touko-joulu-

kuussa 2020, ja alennus kohdistui työnantajan

osuuteen maksusta. Alennuksesta maksukerty-

mään syntynyt vaje katettiin korottamalla työn-

antajan maksua vuosina 2022–2025.

Työntekijöiden maksuosuudet pysyivät

vuonna 2025 edellisvuoden tasolla. Alle 53-vuo-

tiaiden ja 63 vuotta täyttäneiden työntekijöiden

maksu vuonna 2025 oli 7,15 prosenttia ja 53–

62-vuotiaiden työntekijöiden maksu 8,65 pro-

senttia palkoista. Työnantajien maksu vuonna

2025 oli keskimäärin 17,38

(17,34) prosenttia

palkoista. Työnantajan maksu vaihtelee vakuu-

tuskohtaisesti ja riippuu myös työeläkeyhtiökoh-

taisesta hoitokustannusosasta ja asiakashyvityk-

sistä. Vuoden 2025 maksutasoa määrättäessä

keskimääräiseksi asiakashyvitykseksi arvioitiin

0,5 prosenttia työnantajan palkkasummasta.

Taulukossaon esitetty Ilmarisen vuonna 2025

maksamien asiakashyvitysten määrä (yhteensä

140,3 miljoonaa euroa) suhteessa

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

9

palkkasummaan asiakassegmenteittäin. Seg-

mentit ovat sosiaali-ja terveysministeriön ohjeis-

tuksen mukaisia,eläkeyhtiöiden yhteisessä ra-

portoinnissa käytettäviä segmenttejä.

Vuodelle 2026 vahvistettu keskimääräinen

TyEL-maksu on 24,4

prosenttia palkoista.Vuo-

den 2026 keskimääräinen TyEL-maksu on

alempi kuin vuoden 2025 maksu, koska vuonna

2020 koronapandemian vuoksi myönnetyn työn-

antajien tilapäisen maksunalennuksen takaisin-

maksu päättyi vuonna 2025.

Vuoden 2017 eläkeuudistuksen siirtymäkausi

päättyi vuoteen 2025 ja sen myötä 53–62-vuoti-

aiden työntekijöiden korotettu työeläkemaksu ja

korotettu työeläkekarttuma poistuvat. Työnteki-

jöiden maksu on vuonna 2026 kaikenikäisille

työntekijöille sama 7,30 prosenttia palkasta.

Työnantajan keskimääräinen maksu on 17,10

prosenttia palkoista.

Vuonna 2026 maksettavien asiakashyvitysten

määrä on 148,8 miljoonaa euroa, mikä on 0,5

(0,5) prosenttia palkkasummasta. Työeläkeyhtiöt

voivat jakaa asiakashyvityksinäenintään 0,95

prosenttia vakavaraisuuspääomasta vuodelta

2025.

Yrittäjäeläkkeen maksuprosentti oli vuonna

2025 alle 53-vuotiailla ja yli 62-vuotiailla 24,10

prosenttia ja muilla 25,60 prosenttia vahviste-

tusta työtulosta. Vuonna 2026 53–62-vuotiaiden

yrittäjien korotettu eläkemaksu poistuu ja

yrittäjäeläkkeen maksuprosentti on kaikilla 24,4

prosenttia vahvistetusta työtulosta.

Liikekulut

Ilmarisen kokonaisliikekulut olivat 150,3 (143,5)

miljoonaa euroa. Tästä hoitokustannustuotoilla

katettavia liikekuluja oli 92,0 (92,2) miljoonaa eu-

roa.

Hoitokustannustuotot olivat 86,2 (91,6) miljoo-

naa euroa, ja yhtiön hoitokustannustulos oli 5,8

(alijäämä 0,6) miljoonaa euroa alijäämäinen.

Kustannustehokkuutta mittaava hoitokulujen

suhde palkkasummaan ja työtuloon oli 0,32

(0,33) prosenttia.

TyEL-toiminnan hoitokustannustuotot olivat

66,5 (71,8) miljoonaa euroa ja kulut 70,8 (71,8)

miljoonaa euroa. TyEL:n hoitokustannustuotot

laskivat pääosin siksi, että Ilmarinen jatkoi asiak-

kaidensa hoitokustannusmaksujen alentamista

edelleen aiemmilta vuosilta kertyneen hoitokus-

tannustuloksen purkamiseksi. Vakuutusmaksun

hoitokustannusosaa laskettiin 10 prosenttia vuo-

delle 2025. TyEL:n hoitokustannustulos oli 4,3

(0,0) miljoonaa euroa alijäämäinen.YEL-toimin-

nan tuotot olivat 19,7 (19,8) miljoonaa euroa ja

YEL-kulut 21,2 (20,4) miljoonaa euroa. YEL-hoi-

tokustannustulos oli 1,5 (alijäämä 0,6) miljoonaa

euroa alijäämäinen.

Lakisääteiset maksut olivat 13,4 (12,2) miljoo-

naa euroa. Ne rahoitetaan erillisellä

vakuutusmaksuun sisältyvällä lakisääteisten

maksujen osalla. Nämä maksut ovat Eläketurva-

keskuksen kustannusosuus, Finanssivalvonnan

valvontamaksu ja oikeushallintomaksu.

Sijoitustoiminnan liikekulut olivat 35,1 (31,0) mil-

joonaa euroa eli 0,05 (0,05) prosenttia sijoitus-

ten käyvistä arvoista. Ne rahoitetaan sijoitustoi-

minnan tuotoilla. Työkyvyn ylläpitotoiminnan

Segmenttirajat, milj. € (2024 tasossa)

Hyvitykset / palkat

0–0,5

0,4 %

0,5–2,4

0,4 %

2,4–11,6

0,5 %

11,6–39,3

0,5 %

39,3–

0,6 %

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

10

kustannukset olivat 9,8 (8,1) miljoonaa euroa.

Ne rahoitetaan TyEL-vakuutusmaksuun sisälty-

vällä työkyvyttömyysriskin hallintaosalla.

Sijoitustoiminta

Ilmarinen sijoittaa eläkevarat tuottavasti, turvaa-

vasti ja vastuullisesti. Tämän vuoksi eläkevaro-

jen sijoittamisessa korostuu pitkäjänteisyys. Il-

marisen sijoitustoiminnan tavoitteena on sijoitus-

ten mahdollisimman korkea tuotto pitkällä aika-

välillä. Sijoitusten keskimääräinen riski ei kuiten-

kaan saa olla liian suuri suhteessa yhtiön riskin-

kantokykyyn.

Pääomamarkkinoiden kehitys oli valtaosin po-

sitiivista vuoden 2025 aikana. Listattujen osake-

sijoitusten tuotto oli erityisen hyvä. Yrityslainat

tuottivat hyvin, ja samoin absoluuttisen tuoton si-

joituksista saatiin erinomainen tuotto. Euro vah-

vistui selvästi suhteessa päävaluuttoihin.

Sijoitusten tuotto käyville arvoille laskettuna oli

8,1 (8,6) prosenttia eli 5 106,8 (5 043,9) miljoo-

naa euroa. Sijoitusomaisuuden käypä arvo oli

vuoden 2025 päättyessä yhteensä 67 537,1

(63 313,2)miljoonaa euroa.

Kymmenen viimeisimmän vuoden sijoitus-

tuotot olivat yhteensä 30,2 miljardia euroa, ja

vuotuinen keskituotto käyville arvoille oli 5,9 pro-

senttia, mikä vastaa keskimäärin 3,8 prosentin

vuotuista reaalituottoa. Vuodesta 1997 lasket-

tuna yhtiön sijoitusten kokonaistuotto käyville ar-

voille oli keskimäärin 5,9 prosenttia vuotta koh-

den. Tämä vastaa 4,0 prosentin vuotuista reaali-

tuottoa.

Kuvassa on eritelty yhtiön sijoitusomaisuuden

käypä arvo omaisuusluokittain. Tilinpäätöksen

liitetietoihin sisältyvät tämän perusjakauman li-

säksi sijoitusten riskijakauma sekä taulukko sijoi-

tustuottojen jakautumisesta eri sijoituslajeihin.

Oheisissa kuvissa on lisäksi esitetty noteerat-

tujen osakkeiden maantieteellinen jakauma, kor-

kosijoitusten jakauma sijoituslajeittain, joukko-

velkakirjalainojen jakauma luottoluokittain sekä

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

11

kiinteistösijoitusten jakauma kiinteistötyypeittäin

ja alueittain.

Noteerattujen ja noteeraamattomien osakesi-

joitusten sekä pääomasijoitusten osuus sijoituk-

sista oli 55,5 (51,6)prosenttia eli 37 458,6

(32 689,5) miljoonaa euroa,ja niiden käyvin ar-

voin laskettu tuotto oli 10,4 (14,1) prosenttia. No-

teerattujen osakesijoitusten määrä oli 26 820,9

(22 240,4)miljoonaa euroa.

Korkosijoitusten osuus yhtiön sijoitusvaralli-

suudesta oli 26,7 (29,7) prosenttia eli 18 001,1

(18 775,2)miljoonaa euroa ja tuotto 6,3 (4,4)

prosenttia. Korkosijoitukset koostuvat joukkovel-

kakirjalainoista, korkorahastoista, muista rahoi-

tusmarkkinavälineistä sekä lainasaamisista.

Korkosijoituksista joukkovelkakirjalainoja oli

16 502,8 (17 651,7) miljoonaa euroa.

Kiinteistösijoitusten osuus sijoituksista oli 8,6

(9,2) prosenttia eli 5 840,4 (5 825,3) miljoonaa

euroa. Yhtiön kiinteistösijoitusten kokonaistuotto

oli 1,1 (-0,9) prosenttia.

Ilmarisen kiinteistösijoituksista 69 (71) pro-

senttia eli 4 038,3 (4 138,3) miljoonaa euroa oli

Suomessa ja 31 (29) prosenttia eli 1 795,0

(1 720,6) miljoonaa euroa ulkomailla. Ilmarisen

kotimaisten kiinteistöjen vuokrausaste laski hie-

man ja oli vuoden lopussa 86,1 (87,2) prosent-

tia.

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

12

Edellä mainittujen omaisuusluokkien lisäksi si-

joitusvarallisuuden markkina-arvosta oli 9,2 (9,5)

prosenttia eli 6 237,0 (6 023,2) miljoonaa euroa

hyödykesijoituksia, sijoituksia absoluuttisen tuo-

ton rahastoihin sekä muita sijoituksia. Näiden si-

joitusten tuotto sitoutuneelle pääomalle oli 8,4

(6,7) prosenttia.

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

13

Eläkkeet

Ilmarisessa tehtiin vuonna 2025 uusia eläkepää-

töksiä 43 436 (41 279) kappaletta, ja eläkkeitä

maksettiin yhteensä 7 950 (7 636) miljoonaa eu-

roa.

Maksetut eläkkeet

Maksetut eläkkeet olivat 8,0 (7,6) miljardia euroa

ja siten noin 790 (680) miljoonaa euroa suurem-

mat kuin vakuutusmaksutulo.

Suurin osa eli 84,7 (84,5) prosenttia makse-

tuista eläkkeistä muodostui vanhuuseläkkeistä.

Työkyvyttömyyseläkkeiden osuus laski 6,6 (6,8)

prosenttiin ja perhe-eläkkeiden osuus oli 6,7

(6,8) prosenttia.

Eläkkeensaajien lukumäärä

Vuoden päättyessä eläkkeensaajia oli 449 273

(454 556). TyEL-eläkettä sai vuoden päättyessä

401 468 (406 943) ja YEL-eläkettä 47 805

(47 613) henkilöä.

Keskimäärin vanhuuseläkkeelle jäätiin 65,2

(65,1) -vuotiaana ja työkyvyttömyyseläkkeelle

52,4 (52,5) -vuotiaana. Keskimääräinen van-

huuseläke oli 1 731 euroa kuukaudessa kaikista

vuonna 2025 maksetuista vanhuuseläkkeistä.

Eläkepäätökset

Vuoden 2025 aikana annettiin yhteensä 72 291

(69 890) eläkepäätöstä.

Uusien työkyvyttömyyseläkepäätösten määrä

oli 9 794 (10 103). Hylkäävän työkyvyttömyys-

eläkepäätöksen saaneiden asiakkaiden osuus

oli 40,7 (40,9) prosenttia. Niistä Ilmarisen

hylkäämistä eläkepäätöksistä, joista valitettiin

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan,

muuttui 9,2 (12,3) prosenttia. Muuttuneiden pää-

tösten osuus oli 0,7 prosenttiyksikköä korkeampi

(vertailuvuonna 1,5 prosenttiyksikköä) kuin

muilla yksityisen sektorin toimijoilla keskimäärin.

Vanhuuseläkepäätöksiä teimme 22 484

(15 079) kappaletta eli 49 prosenttia enemmän

kuin edellisvuonna.Työskentely eläkkeen rin-

nalla on lisääntynyt, ja tästä kertyneitä eläkkeitä

haettiin maksuun aikaisempaa enemmän.Osit-

taisen varhennetun vanhuuseläkkeen

hakemuksia tuli 3 113 (7 803) kappaletta, joka

oli 60 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

Eläkehakemukset käsittelimme nopeasti,ja

asiakkaat olivat käsittelyyn tyytyväisiä. Vanhuus-

eläkkeen hakijoista 96 prosenttia oli sitä mieltä,

että sai päätöksen joko riittävän nopeasti tai no-

peammin kuin odotti. Vajaa 80 prosenttia van-

huuseläkepäätöksistä annettiin alle kahdessa

päivässä. Vanhuuseläkehakemusten käsittely-

aika oli koko vuonna keskimäärin 3 (4) päivää ja

työkyvyttömyyseläkehakemusten 34 (43) päivää.

Maksetut eläkkeet eläkelajeittain 2025, milj. €

TyEL

YEL

Yhteensä

%

Vanhuuseläkkeet

6 348

383

6 731

85

Osittain varhennetut vanhuuseläkkeet

151

9

161

2

Työkyvyttömyyseläkkeet

500

25

525

7

Työuraeläkkeet

2

0

2

0

Perhe-eläkkeet

502

29

531

7

Yhteensä

7 504

446

7 950

100

Eläkkeensaajien lukumäärä 31.12.2025,

perusturvan mukaiset eläkkeet

TyEL

YEL

Yhteensä

%

Vanhuuseläkkeet

299 956

36 305

336 261

75

Osittain varhennetut vanhuuseläkkeet

13 854

2 256

16 110

4

Työkyvyttömyyseläkkeet

28 850

2 321

31 171

7

Työuraeläkkeet

100

9

109

0

Perhe-eläkkeet

58 708

6 914

65 622

15

Yhteensä

401 468

47 805

449 273

100

Uudet eläkepäätökset

2025

2024

Muutos%

Vanhuuseläkkeet

22 484

15 079

49

Osittain varhennetut vanhuuseläkkeet

3 047

7 605

-60

Työkyvyttömyyseläkkeet

9 794

10 103

-3

Työuraeläkkeet

148

115

29

Perhe-eläkkeet

4 841

5 073

-5

Kuntoutuksen päätökset

3 122

3 304

-6

Uudet eläkepäätökset yhteensä*

43 436

41 279

5

Kaikki eläkepäätökset yhteensä

72 291

69 890

3

*Uudet eläkepäätökset sisältävät ainoastaan kullekin henkilölle ensimmäistä kertaa myönnetyt etuudet.

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

14

Sähköisten palveluiden käyttö pysyi korkealla

tasolla. Henkilöasiakkaiden verkkopalvelussa

käytiin 1 748 000 (1 811 000) kertaa vuoden ai-

kana. Lähes puolet Ilmarisen vakuutetuista on

käynyt tarkistamassa työeläketietonsa vuoden

aikana. Vanhuuseläkehakemuksista 82 (77) pro-

senttia tehtiin sähköisesti.

Työkyvyttömyysriskinhallinta ja

kuntoutus

Uusia työkyvyttömyyseläkehakemuksia tuli Ilma-

riseen vuonna 2025 kaikkiaan 10 781 (11 663),

mikä oli 8 prosenttia vähemmän kuin edellis-

vuonna. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 3 383

(3 557) henkilöä.

Vuonna 2025 maksoimme 525 (516) miljoo-

naa euroa työkyvyttömyyseläkkeitä.Uusista työ-

kyvyttömyyseläkkeistä 28 (29) prosenttia myön-

nettiin mielenterveysperusteilla. Tuki-ja liikunta-

elinten sairaudet olivat tärkeimpänä syynä 32

(35) prosentissa ja muut sairaudet 40 (36) pro-

sentissa päätöksistä. Masennus on ollut pitkään

suurin yksittäinen syy eläkkeelle siirtymiseen,

mutta vuonna 2025 nivelrikko nousi yleisem-

mäksi diagnoosiksi. Työkyvyttömyyseläkettä ha-

keneiden tyytyväisyys etuuksien käsittelyajan pi-

tuuteen pysyi edelleen hyvänä.

Vuoden 2025 aikana Ilmariseen tuli 2 510 (2

693) uutta ammatillisen kuntoutuksen hake-

musta, mikä oli 7 prosenttia edellisvuotta vä-

hemmän. Myönteisen kuntoutuspäätöksen sai 1

776 (1 800) henkilöä.Hakijat olivat tyytyväisiä

kuntoutuksen asiakaspalveluun, ja puheluiden

suositteluaste (NPS) oli 77 (80). Kuntoutuksen

toimenpitein autetaan työntekijää siirtymään ter-

veydentilalle sopivaan työhön, kun sairaus ai-

heuttaa työkyvyttömyyseläkkeen uhan. Työssä

jatkaminen ennenaikaiselle eläkkeelle joutumi-

sen sijaan pidentää työuria ja hyödyttää siten

työntekijää, työnantajaa ja koko yhteiskuntaa.

Kuntoutuksen jälkeen työelämässä jatkaneiden

osuus säilyi korkeana 80 (82) prosentissa.

Tunnistamme työkyvyttömyyden riskitekijät ja

tuemme asiakkaita niiden vähentämisessä. Työ-

kyvyttömyysriskin hallintaan käytettävissä oleva

työeläkevakuutusmaksun työkyvyttömyysriskin

hallintaosa oli 8,2 (8,1) miljoonaa euroa vuonna

2025. Työkyvyttömyysriskien hallinnan palvelui-

den tuottamiseen ja kehittämiseen sekä asiakas-

yritysten työkyvyttömyysriskiäalentaviin työkyky-

hankkeisiin käytettiin yhteensä9,8 (8,1) miljoo-

naa euroa. Työeläkevakuutusmaksun hoitokus-

tannusosalla ei katettu työkyvyttömyysriskin hal-

lintaan liittyviä kuluja.

Olemme Ilmarisessa jatkaneet aktiivisesti

asiakasyritysten työkyvyttömyysriskien tunnista-

mista ja hallintaa tukevien ratkaisujen kehittä-

mistä sekä asiakkaiden valistusta ja neuvontaa

vuonna 2024 käyttöön otetun Huomisen työkyky

-mallin mukaisesti. Asiakkaat arvioivat

työkykypalveluiden vaikuttavuuden ja hyödyn

erinomaiseksi (4,7/5,0).

Kartoitamme työkyvyttömyysriskin tason

säännöllisin väliajoin koko asiakaskannassa ke-

hittämällämme työkalulla.Se huomioi tutkimuk-

siin nojautuen niin yrityksen rakenteelliset kuin

toiminnallisetkin työkyvyttömyysriskit. Tulosten

pohjalta Ilmarisen asiantuntijat tukevat asiakas-

yrityksiä sekä strategisessa että operatiivisessa

työkykyjohtamisessa. Tässä yhteistyössä hyö-

dynnetään yhä enemmän digitaalisia palveluita

kuten TyökykyAreenaa ja siellä olevia työkaluja

ja oppimisympäristöä.Tarjoammeasiakkail-

lemme uutta tietoa ja hyviäkäytäntöjä myös we-

binaareissa sekä toimiala-tai teemakohtaisissa

verkostotapaamisissa. Julkaisimme Nuorten työ-

kyky -tutkimuksen kesäkuussa.

Ilmarinen voi myöntää taloudellista tukea

hankkeisiin, joilla vähennetään työkyvyttömyys-

riskiä sekä ennaltaehkäistään henkilöstön työky-

vyttömyyttä. Päätös taloudellisesta tuesta perus-

tuu kymmenportaisella työkyvyttömyysriskin en-

nustemallilla tehtyyn riskiarvioon sekä hankkeen

vaikuttavuusarvioon. Asiakasyrityksen omavas-

tuuosuus on vähintään puolet hankkeen kustan-

nuksista.

Vastuuvelka

Vuoden 2025 lopussa Ilmarisen vastuuvelka oli

yhteensä 54 152,3 (50 642,5) miljoonaa euroa.

Vakuutusteknisen vastuuvelan erittely, milj. €

2025

2024

Vakuutusmaksuvastuu

Vastaiset eläkkeet

25 031

24 133

Osittamaton lisävakuutusvastuu

1 025

96

Ositettu lisävakuutusvastuu

149

140

Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu

1 792

1 395

Vakuutusmaksuvastuu yhteensä

27 997

25 765

Korvausvastuu

Alkaneet eläkkeet

26 155

24 878

Korvausvastuu yhteensä

26 155

24 878

Vakuutustekninen vastuuvelka yhteensä

54 152

50 642

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

15

Vastaisten,eli tulevaisuudessa alkavien, sekä

alkaneiden eläkkeiden vastuu oli yhteensä

51 186,3 (49 010,9) miljoonaa euroa ja vakuu-

tus- ja sijoitusriskiä puskuroiva osittamaton lisä-

vakuutusvastuu 1 025,4 (96,3) miljoonaa euroa.

Ositettu lisävakuutusvastuu, jota käytetään va-

kuutuksenottajille annettaviin asiakashyvityksiin,

oli 148,8 (140,3)miljoonaa euroa.

Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu

sitoo 20 prosentin osuuden vastuuvelasta eläke-

laitosten noteerattujen osakesijoitusten keski-

määräiseen tuottoon ja siirtää osakeriskin eläke-

laitosten yhteiselle vastuulle.Sitä käytetään van-

huuseläkerahastoinnin vahvistamiseen tilan-

teissa, joissa osakesijoitusten tuotot ovat olleet

hyvät. Osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvas-

tuun määrä vuoden 2025 päättyessä oli 1 791,8

(1 395,0) miljoonaa euroa.

Vastaisten ja alkaneiden eläkkeiden vastuu

kasvaa vuoden aikana karttuneen eläketurvan

myötä ja purkautuu maksettujen eläkkeiden vai-

kutuksesta. Vastuuvelalle hyvitettävä tuotto

määräytyy laskuperusteiden mukaisesti.Vuonna

2025 vastuuvelalle hyvitettiin tuottoa 6,4 (6,6)

prosenttia, josta osaketuottosidonnaiseen lisäva-

kuutusvastuuseen sitoutunut tuotto oli 2,6 (2,9)

prosenttiyksikköä. Muulle vastuuvelalle hyvitet-

tiin 3,8 (3,7) prosentin mukainen tuotto.

Kehittäminen, IT ja tietoturva

Olemme kehittäneet ja tehostaneet Ilmarisen

operatiivista toimintaa läpivalaisemalla proses-

seja laaja-alaisesti. Prosessien perusteellisella

tuntemisella ja päivittäisellä johtamisella huoleh-

dimme perustehtävämme tehokkaasta hoidosta

ja tuomme strategian arkeen.

Inflaatio, uusien digitaalisten palvelukanavien

käyttöönotto ja digitaalisten palvelujen käytön

kasvu lisäsivät IT-kustannuksia raportointikau-

della. Strategisten kumppanuuksien, IT-palvelui-

den jatkuvan tehostamisen ja tarkan päivittäis-

johtamisen sekäkohdennettujen kehitysinves-

tointien avulla pystyimme hidastamaan tätä kas-

vua.

Ilmarisen data- ja tekoälymatka jatkui vuonna

2025, kun veimme loppuun merkittävät strategi-

set investoinnit moderneilla teknologioilla raken-

nettuihin data-alustoihin. Tämä parantaa enti-

sestään datan laadukasta, oikea-aikaista ja tie-

toturvallista hyödynnettävyyttä. Samalla olemme

kehittäneet laajasti tietopalveluita ja parantaneet

tiedon hallinnan rakenteita. Ilmarinen on edennyt

systemaattisesti tekoälymatkallaan panostaen

tekoälyn vastuullisen käytön periaatteisiin ja laa-

jaan osaamisen kasvattamiseen. Lisäksi inves-

toimme merkittävästi liiketoimintaprosessien pa-

rantamiseen tekoälyn keinoin. Olemme kehittä-

neet edelleen verkkopalveluitamme ja helpotta-

neet näin asiakkaiden asiointia.

Tietoturvassa merkittävimmät kehitystoimet

ovat kohdentuneet kasvaneeseen tarpeeseen

kalasteluviesteiltä suojautumiseen, teknisen tie-

toturvavalvonnan-ja haavoittuvuuksien hallinta-

prosessin parantamiseen sekä hallinnollisen tie-

toturvakyvykkyyden kasvattamiseen.

Riskienhallinta

Ilmarisen riskienhallinnan tavoitteena on estää

yhtiön toimintaa uhkaavien riskien toteutuminen,

minimoida ennakoimattomien riskien aiheutta-

mat taloudelliset ja muut vahingot, turvata toi-

minnan jatkuvuus ja ylläpitää riskejä tiedostavaa

toimintakulttuuria. Olennaisinta on yhtiön laki-

sääteisen toiminnan sekä vakuutettujen, eläk-

keensaajien ja vakuutuksenottajien oikeuksien

turvaaminen kaikissa tilanteissa.

Ilmarisen riskienhallintaa ohjaavat hallituksen

vuosittain hyväksymät koko toiminnan kattavat

riskienhallintajärjestelmän toimintaperiaatteet.

Riskienhallintatoiminnot, jotka sisältävät sijoitus-

riskien valvonnan ja raportoinnin, on organisoitu

erilleen riskiä ottavista toiminnoista.

Hallitus arvioi yhtiön riskienhallintatoiminnan

asianmukaisuutta ja laatii yhdessä toimivan joh-

don kanssa vähintään vuosittain riski- ja vakava-

raisuusarvion. Riski-ja vakavaraisuusarviossa

arvioidaan oleellisten riskien vaikutusta yhtiön

toimintaan sekä toimenpiteitä riskien hallitse-

miseksi. Yhtiön riskitilanteesta raportoidaan

säännöllisesti johtoryhmälle, hallitukselle sekä

hallituksen tarkastus- ja riskienhallintavaliokun-

nalle, jotta riskienhallintaa voidaan seurata, arvi-

oida ja kehittää yhtiötasolla.

Yhtiön merkittävin riski liittyy vakavaraisuuden

hallintaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Vakavaraisuuden hallinnan suurin yksittäinen

riskitekijä liittyy sijoitustuottojen kehitykseen. Si-

joitustoiminnan riskinottoa ohjaa hallituksen vah-

vistama sijoitussuunnitelma. Sijoitussuunnitel-

massa määritellään perusallokaation lisäksi

muun muassa vertailuindeksit, sijoitustoiminnan

päätösvaltuudet, sijoitusriskien rajoittamiseksi

määritetyt enimmäisrajat, toimintatavat vakava-

raisuusrajoitetussa ympäristössä sekä likviditee-

tille asetetut tavoitteet. Sijoitustoiminnan riskita-

soa seurataan jatkuvasti muun muassa valvo-

malla asetettuja sijoitusrajoituksia sekä seuraa-

malla yhtiön riskinkantokykyä skenaarioanalyy-

sien ja stressitestien kautta. Yhtiön vakavarai-

suusaste vahvistui 1,7 prosenttiyksikköä 129,2

prosenttiin (127,5) sijoitustuottojen ylittäessä

vastuuvelan tuottovaateen.

Ilmarisen riskienhallinnan sisältöä ja proses-

seja kuvataan tarkemmin tilinpäätöksen liitetie-

doissa.

Aineettomat voimavarat

Ilmarisen keskeiset aineettomat voimavarat ovat

osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö,

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

16

Lahjoitukset, €

Pelastakaa Lapset ry:n joulukeräys26 000,00

Nyyti ry20 000,00

SPR:n Ketjureaktio-kampanja3 145,28

Yhteensä49 145,28

vuosikymmenten aikana rakennettu maine ja

näistä juontuva asiakkaiden ja suomalaisen yh-

teiskunnan osoittama luottamus. Ne ovat Ilmari-

sen liiketoimintamallin perusta. Asiakaskoke-

muksen ja markkinaosuuden tasainen kasvu pit-

källä aikavälillä kertoo, ettäIlmariseen luotetaan:

asiakkaaksemme halutaan tulla ja asiak-

kaanamme halutaan pysyä.

Henkilöstö

Ilmarisen henkilöstömäärä kasvoi hie-

man edellisvuodesta

Vuoden lopussa emoyhtiö Ilmarisen ja Ilmari-

nen-konsernin henkilöstömäärä oli 642 (640)

henkilöä, joista vakituisia oli 612 (603). Keski-

määrin emoyhtiössä ja Ilmarinen-konsernissa

työskenteli 639 (638) henkilöä. Ilmarisessa

työssä olevia oli henkilötyövuosina mitattuna

vuoden aikana keskimäärin 596 (593). Luvussa

on mukana 39 (33) osa-aikaista työntekijää, joi-

den työpanos on keskimääriä laskettaessa oi-

kaistu kokoaikaisten henkilöiden työaikaa

vastaavaksi. Ilmarisesta jäi vuonna 2025 eläk-

keelle 8 (9) henkilöä. Keskimääräinen eläkkeel-

lejäämisikä oli 65,7 vuotta (64,7).

Kesäkaudella 2025 Ilmarinen työllisti ennätyk-

selliset 62 kesätyöntekijää. Kyselyn perusteella

kesätyöntekijät viihtyivät Ilmarisessa poikkeuk-

sellisen hyvin ja tunsivat itsensä aidosti tervetul-

leiksi. Erityistä kiitosta saivat lämmin työilmapiiri,

kannustava työyhteisö ja huolellinen perehdytys.

Sairauspoissaoloja oli vähän

Sairauspoissaoloja oli vähän sekä absoluutti-

sesti että suhteessa toimialaan, 1,7 (1,7) pro-

senttia. Sairauspoissaoloja ei ollut lainkaan 53

(52) prosentilla henkilöstöstä.

Henkilöstökokemus korkealla

Seurasimme henkilöstökokemusta Työvire-kyse-

lyillä joka toinen kuukausi. Henkilöstön suositte-

luasteen keskiarvo oli 50 (44). Yleisesti eNPS-

mittauksessa tulokset voivat vaihdella välillä -

100–100. Henkilöstön työvire säilyi erinomaisella

tasolla 4,3 (4,2). Tämän osalta asteikko on 1–5

ja tulos erinomainen.

Ilmarisessa kesäkuussa järjestettävä lapsi-

parkki tarjosi jo kymmenettä kertaa helpotusta

henkilöstön kesäajan lastenhoitotarpeisiin.

Ilmarisella on tutkitusti alan paras maine

ja alan tyytyväisimmät asiakkaat

Ilmarinen säilytti asemansa tunnetuimpana ja

maineikkaimpana työeläkeyhtiönä T-Median

Luottamus&Maine -tutkimuksessa. Yritysasiak-

kaiden tyytyväisyys oli alan paras EPSI Ratingin

tutkimuksessa (71,2/100), ja Ilmarinen sai par-

haat arvosanat kaikista osa-alueista.

Työnantajakuvatutkimuksissa Ilmarisen hou-

kuttelevuus nousi sekä opiskelijoiden että am-

mattilaisten keskuudessa saavuttaen historian

parhaat sijoitukset.

Ilmarinen on hyvän mielen työpaikka

Ilmarinen sai Hyvän Mielen työpaikka -merkin

myös vuodelle 2025. MIELI Suomen Mielenter-

veys ry on myöntänyt merkin hakemuksesta Il-

mariselle jo vuodesta 2022. Merkki osoittaa si-

toutumisemme mielenterveyden edistämiseen.

Muutoksia Ilmarisen johdossa

Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen siirtyi

pois Ilmarisesta elokuun lopussa 2025 toimittu-

aan tehtävässä seitsemän vuoden ajan. KTM

Mikko Mursula aloitti Ilmarisen toimitusjohtajana

1.9.2025. Mursula työskenteli Ilmarisen sijoitus-

johtajana vuodesta 2015 sekä yhtiön varatoimi-

tusjohtajana vuodesta 2021.

KTM Annika Ekmanin aloitti Ilmarisen sijoitus-

johtajana ja johtoryhmän jäsenenä syyskuun

alussa. Ekman on toiminut Ilmarisen osakejohta-

jana vuodesta 2015 lähtien.

Lahjoitukset

Ilmarinen lahjoittaa vuosittain varoja yleishyödyl-

lisiin tutkimuksiin ja tarkoituksiin enintään yhtiö-

kokouksen päättämän summan verran. Vuoden

2025 yhtiökokouksessa lahjoituksiin varattiin

enintään 50 000 euroa. Ilmarisen hallituksen lin-

jauksen mukaisesti lahjoituksilla tuetaan pää-

sääntöisesti tutkimusta tai toimintaa, jolla pyri-

tään ennaltaehkäisemään työkyvyttömyyttä ja

syrjäytymistä, pidentämään työuria sekä edes-

auttamaan nuorten työelämään sijoittumista.

Lahjoitukset ovat vastikkeettomia.

Hallinto

Ilmarisen varsinainen yhtiökokous pidettiin

26.3.2025. Yhtiökokouksessa muun muassa

vahvistettiin tilinpäätös ja konsernitilinpäätös, hy-

väksyttiin hallituksen ehdotus voiton käyttämi-

sestä, myönnettiin vastuuvapaus hallintoneuvos-

tolle, hallitukselle ja toimitusjohtajalle sekä

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

17

valittiin tilintarkastaja,kestävyysraportoinnin var-

mentaja ja hallintoneuvoston jäsenet.

Hallintoneuvostossa on yhtiöjärjestyksen mu-

kaan enintään 30 jäsentä, joista vähintään kol-

masosa valitaan palkansaajia ja vähintään kuu-

desosa työnantajia edustavien keskeisten kes-

kusjärjestöjen ehdotuksesta. Jäsenten toimikau-

den pituus on kolme vuotta, ja jäsenistä enin-

tään kolmasosa on vuosittain erovuorossa.

Yhtiökokous päätti hallintoneuvoston jäsen-

määräksi 30 ja valitsi hallintoneuvoston jäsenet

erovuoroisten ja eronneiden jäsenten tilalle. Hal-

lintoneuvoston puheenjohtajana toimi Metsä

Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä. Ensimmäi-

senä varapuheenjohtajana ja puheenjohtajan

ensisijaisena varahenkilönä toimi Akava ry:n en-

tinen hallituksen jäsen Salla Luomanmäki vuo-

den 2025 varsinaisen yhtiökokouksen 26.3.2025

päättymiseen saakka ja sen jälkeen ensimmäi-

senä varapuheenjohtajana toimi Tekniikan Aka-

teemiset ry:n (Akava) toiminnanjohtaja Jari Joki-

nen. Toisenavarapuheenjohtajana toimi SOL

Palvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Juha-

pekka Joronen.

Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2025

kolme kertaa. Hallintoneuvoston kokoonpano

kokonaisuudessaan on luettavissa Ilmarisen

verkkosivuilta (ilmarinen.fi).

Yhtiökokous valitsi tilintarkastajaksi tilintarkas-

tusyhteisö Ernst & Young Oy:n, jonka

ilmoituksen mukaisesti päävastuullisena tilintar-

kastajana toimii KHT Antti Suominen.

Yhtiökokous päätti, että kestävyysraportoinnin

varmentajana toimii yhtiön tilintarkastaja, jonka

ilmoituksen mukaisesti päävastuullisena kestä-

vyysraportointitarkastajana toimi KRT Antti Suo-

minen.

Hallintoneuvosto valitsee hallituksen. Hallituk-

sessa on yhtiöjärjestyksen mukaan enintään 14

jäsentä. Vähintään kolmasosa hallituksen jäse-

nistä valitaan palkansaajia ja vähintään kuudes-

osa työnantajia edustavien keskeisten keskus-

järjestöjen ehdotuksesta. Hallituksen jäsenen

toimikauden pituus on kolme vuotta. Toimikausi

alkaa valintaa seuraavan ensimmäisen varsinai-

sen yhtiökokouksen päättyessä ja päättyy valin-

taa seuraavan neljännen varsinaisen yhtiöko-

kouksen päättyessä. Hallituksen jäsenistä enin-

tään kolmasosa on vuosittain erovuorossa. Ilma-

risen hallituksessa oli 12 jäsentä vuonna 2025.

Hallituksen puheenjohtajana toimi 26.3.2025

varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti

Valmet Oyj:n entinen toimitusjohtaja Pasi Laine

ja sen jälkeen Kesko Oyj:n pääjohtaja Jorma

Rauhala. Varapuheenjohtajina toimivat SAK:n

puheenjohtaja Jarkko Eloranta (puheenjohtajan

ensisijainen varahenkilö) ja Elinkeinoelämän

keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

Hallitus kokoontui

11

kertaa vuonna 2025.

Hallituksen kokoonpano 1.1.–31.12.2025:

Puheenjohtaja:

Pasi Laine, ent. toimitusjohtaja, Valmet Oy,

26.3.2025 saakka

Jorma Rauhala, pääjohtaja, Kesko Oyj,

26.3.2025 alkaen

Varapuheenjohtajat:

Jarkko Eloranta, puheenjohtaja, Suomen Am-

mattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

Jyri Häkämies, toimitusjohtaja, Elinkeinoelämän

keskusliitto EK

Jäsenet:

Minna Ahtiainen, johtaja, edunvalvonta, STTK ry

Katri Hokkanen, talousjohtaja, Valmet Oyj,

26.3.2025 alkaen

TomiHyryläinen, talousjohtaja, Tietoevry Oyj

Antti Jääskeläinen, toimitusjohtaja, Posti Group

Oyj, 26.3.2025 alkaen

Pia Kalsta, toimitusjohtaja, Sanoma Media Fin-

land Oy

TeroKiviniemi, toimitusjohtaja, Destia Oy,

26.3.2025 saakka

Leena Laitinen, toimitusjohtaja, Alko Oy

Hannakaisa Länsisalmi, henkilöstöjohtaja, OP

Ryhmä

Jyrki Ojanen, varapuheenjohtaja, Rakennusliitto

ry

Seppo Parvi, ent. talousjohtaja, Stora Enso Oyj,

26.3.2025 saakka

Samu Salo, puheenjohtaja, Insinööriliitto IL ry

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjoh-

tajana toimi vuonna 2025 Pasi Laine 26.3.2025

saakka. Jorma Rauhala toimi nimitys- ja palkit-

semisvaliokunnan puheenjohtajana 26.3.2025

alkaen. Valiokunnan jäseninä toimivat Jarkko

Eloranta ja Jyri Häkämies. Nimitys-ja palkitse-

misvaliokunta kokoontui 8 kertaa vuonna 2025.

Tarkastus-ja riskienhallintavaliokunnan pu-

heenjohtajana toimi Seppo Parvi 26.3.2025

saakka. TomiHyryläinen toimi tarkastus-ja ris-

kienhallintovaliokunnan puheenjohtajana

26.3.2025 alkaen. Valiokunnan jäseninä toimivat

yhtiökokoukseen 26.3.2025saakka TomiHyry-

läinen, Pia Kalsta ja Jyrki Ojanen, minkä jälkeen

jäseninä toimivat Katri Hokkanen, Pia Kalsta ja

Jyrki Ojanen. Tarkastus-ja riskienhallintavalio-

kunta kokoontui 5 kertaa vuonna 2025.

Hallintoneuvosto valitsee vaalivaliokunnan,

jonka jäsenten tulee olla yhtiön hallintoneuvos-

ton tai hallituksen jäseniä. Vaalivaliokunnan pu-

heenjohtajana toimi Metsä Groupin pääjohtaja

Ilkka Hämälä. Varapuheenjohtajana toimi Teolli-

suusliitto ry:n varapuheenjohtaja Turja Lehto-

nen. Jäsenet olivat Minna Ahtiainen STTK ry:n

johtaja, edunvalvonta, Markus Ainasoja Raken-

nusliitto ry:n henkilöstöpäällikkö (26.3.2025

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

18

saakka), Juhapekka Joronen SOL Palvelut Oy:n

hallituksen puheenjohtaja, Pasi Laine Valmet

Oyj:n entinen toimitusjohtaja (26.3.2025

saakka), Leena Laitinen Alko Oy:n toimitusjoh-

taja, Jorma Rauhala Kesko Oyj:n pääjohtaja,

Samu Salo Insinööriliitto IL ry:n puheenjohtaja ja

Pirjo Väänänen SAK:n sosiaaliasioiden pääl-

likkö, 26.3.2025 alkaen. Vaalivaliokunta kokoon-

tui 3 kertaa vuonna 2025.

Ilmarisen selvitys hallinto-ja ohjausjärjestel-

mästä on luettavissa Ilmarisen verkkosivuilta (il-

marinen.fi). Hallituksen ja hallintoneuvoston jä-

senten osallistuminen kokouksiin vuonna 2025

on ilmoitettu selvityksessä.

Konserni

Ilmarisen konserniin kuului vuoden 2025 lopussa

124 (132) tytäryhtiötä ja 60 (59) omistusyhteys-

yritystä, joista 29 (28) on yhdistelty konserniin

osakkuusyhtiöinä. Tytäryhtiöt ovat kiinteistöyhti-

öitä kahta yhtiötä lukuun ottamatta. Myös osak-

kuusyhtiöistä pääosa on kiinteistöyhtiöitä tai kiin-

teistöhallintayhteisöjä. Tiedot tytäryrityksistä ja

omistusyhteysyrityksistä ovat tilinpäätöksen liite-

tiedoissa.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Eläkeuudistusta koskeva hallituksen esitysluon-

nos on ollut joulukuusta 2025 lähtien lausunto-

kierroksella. Tavoitteena on antaa lopullinen

hallituksen esitys eduskunnalle maaliskuun 2026

loppuun mennessä. Ilmarinen seuraa aktiivisesti

lainsäädännön valmistelun etenemistä, arvioi

sen vaikutuksia sekä valmistelee tarvittavat toi-

menpiteet hyvissä ajoin.

Sopeutamme toimintaamme vastaamaan

asiakastyön tarvetta. Aloitimme tammikuussa

2026 muutosneuvottelut, joiden piirissäon noin

250 henkilöä. Alustavan arvion mukaan yh-

teensä enintään 33 vakituista työsuhdetta saat-

taisi päättyä.

Tulevaisuuden näkymät

Geopoliittiset jännitteet varjostavat maailmanta-

louden kasvunäkymiä. Globaalin talouskasvun

odotetaan olevan noin 3,3 prosenttia vuonna

2026. Suomen taloustilanteen odotetaan paran-

tuvan hitaasti tulevina vuosina.

Ilmarisen maksutulon odotetaan kasvavan

hieman palkkasumman kasvua hitaammin, sillä

TyEL-maksuprosentti laskee vuodelle 2026.

Maksuprosentin lasku johtuu siitä, että ko-

ronapandemian vuoksi annetun työnantajien tila-

päisen maksunalennuksen takaisinmaksu päät-

tyi vuonna 2025.

Poliittinen epävarmuus, mukaan lukien geopo-

liittiset ja kauppapolitiikkaan liittyvät riskit, on

keskeinen epävarmuustekijä.

Keskeiset Ilmarisen toimintaan ja työeläkejär-

jestelmään vaikuttavat riskit liittyvät työllisyyden

ja palkkasumman kehitykseen, työkyvyttömyys-

eläkealkavuuden muutoksiin, sijoitusmarkkinoi-

den epävarmuuteen sekä väestörakenteen kehi-

tykseen ja syntyvyyteen. Syntyvyys on viime

vuosina ollut poikkeuksellisen alhainen.

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

19

Kestävyysraportti

2025

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

20

Sisällys

Tiivistelmä

Yleiset tiedot

ESRS 2 Yleiset tiedot

Ympäristötiedot

EU-taksonomia

E1 Ilmastonmuutos

E4 Biologinen monimuotoisuus ja

ekosysteemit

Yhteiskunnalliset tiedot

S1 Oma työvoima

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Hallintotapatiedot

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

21

Kestävyysraportin

tiivistelmä

Julkaisemme nyt toista kertaa Euroopan Unionin kestä-

vyysraportointilainsäädännön (CSRD) mukaisen kestä-

vyysraportin osana vuoden 2025 tilinpäätöstä ja toiminta-

kertomusta. Raportoinnin tavoitteena on kertoa tunnista-

mistamme olennaisista kestävyysvaikutuksista, -riskeistä ja

-mahdollisuuksista sekä siitä, miten huomioimme ne liike-

toiminnassamme nyt ja tulevaisuudessa.

Raportoinnin taustalla on keväällä 2025 päivittämämme

kaksinkertainen olennaisuusanalyysi. Siinä meille olennai-

siksi kestävyysaiheiksi tunnistettiin:

●

ilmastonmuutos (E1)

●

biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (E4)

●

oma työvoima (S1)

●

kuluttajat ja loppukäyttäjät (S4)

●

liiketoiminnan harjoittaminen (G1).

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

22

Ympäristö

Ilmarisen ympäristövastuun painopiste on laa-

jasti hajautetun sijoitussalkkumme hallinnassa.

Linjaukset toimintatavoistamme tehdään Ilmari-

sen vastuullisen sijoittamisen periaatteissa ja

niitä täydentävissä omaisuusluokkatason ilmas-

totiekartoissa sekä luonnon monimuotoisuuden

suunnitelmissa. Ilmasto- ja luontovaikutuk-

siemme arviointi on kiinteä osa salkun kestä-

vyysriskinhallintaa. Toisaalta olemme tunnista-

neet merkittäväksi taloudelliseksi mahdollisuu-

deksi sijoitukset uusiutuvaan energiaan ja mui-

hin ilmastoratkaisuihin.

Toimenpiteemmeosake-ja korkosijoituksis-

samme ovat pääoman allokointiin liittyviä pää-

töksiä sekä omistamiimme yrityksiin vaikutta-

mista omistajaohjauksen keinoin. Kotimaisissa

suorissa kiinteistöomistuksissa vähennämme

sekä käyttövaiheen että rakennuttamisen aikai-

sia päästöjä esimerkiksi energiatehokkuutta pa-

rantamalla, uusiutuvan energian osuttaa lisää-

mällä sekä kiertotalousratkaisuihin panosta-

malla. Lisäämme EU-taksonomian mukaisten

kiinteistöjen määrää aktiivisesti, ja kiinteistöliike-

toiminnan pääomamenosta 69 prosenttia täyttää

ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävän edistä-

misen

kriteerit. Kansainvälistä kiinteistöomaisuutta hal-

linnoimme ennen kaikkea salkunhoitajavalin-

noilla.

Suorissa kiinteistöomistuksissamme pys-

tymme tekemään konkreettisia toimenpiteitä

luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi:

olemme kartoittaneet vaikuttavimpia toimia kiin-

teistötasolla ja siirrymme seuraavaksi toteutta-

maan niitä systemaattisesti.

Laskemme vuosittain koko organisaation toi-

minnan kattavaa hiilijalanjälkeä sekä seu-

raamme toimiemme vaikuttavuutta sijoitussalkun

omaisuusluokille soveltuvilla muilla mittareilla.

Sijoitusomaisuutemme aiheuttaa 98 prosenttia

hiilijalanjäljestämme (scope 1–3), missä seuraa-

vaksi merkittävin päästölähde on Ilmarisen han-

kinnat. Parannamme laskennan kattavuutta

sekä lähtötietojen laatua jatkuvasti, jotta tulokset

soveltuvat yhä paremmin päätöksenteon tueksi.

Ilmarisen vuonna 2020–2021 laatimien ilmas-

totiekarttojen tavoitekausi päättyi vuonna 2025,

ja tarkastelemme tällä raportilla suoriutumis-

tamme sitä vasten. Seuraavan ilmastosuunnitel-

man reunaehdot määrittää tieteeseen perustuva

ilmastotavoite (Science-based target), jonka

asettamisesta Ilmarisen hallitus päätti joulu-

kuussa 2025.

Yhteiskunta

Työeläkeyhtiössä olennaisimmat yhteiskunnalli-

set vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyvät

omaan henkilöstöömme sekä asiakaskun-

taamme, jonka muodostavat vakuutetut, etuu-

densaajat ja omistamiemme kiinteistöjen vuokra-

laiset.Strategiamme mukaisesti tavoitteenamme

on tarjota paras asiakaskokemus, edistää työky-

kyä sekä olla yksi Suomen parhaista työpai-

koista. Tavoitteiden taustalla on kaikkia ilmaris-

laisia sitovia toimintaperiaatteita ja sisäisiä oh-

jeistuksia, kuten Ilmarisen kestävyysohjelma ja

ihmisoikeussitoumus.

Asiakkaiden toimeentulon jatkuvuuden var-

mistamme muun muassa toimintamme jatkuvuu-

den hallinnalla, tietosuojan ja -turvan vakioiduilla

toimintaprosesseilla. Työkykyriskiä hallitsemme

tarjoamalla asiakkaillemme tutkittuun tietoon pe-

rustuvaa työkykyjohtamisen tukea. Vuokralais-

ten turvallisuus taataan huolellisella suunnitte-

lulla ja kiinteistöhuollolla.

Oman henkilöstömme työhyvinvointia ja -tyy-

tyväisyyttä edistämme kattavilla työterveyspalve-

luilla, työelämän joustavuutta tukevilla ratkai-

suilla ja tarjoamalla monipuolisia mahdollisuuk-

sia osaamisen kehittämiseen koko henkilöstölle.

Mittaamme onnistumistamme yhteiskunnalli-

sissa teemoissa erityisesti henkilöstö-ja

asiakaskyselyillä sekä seuraamalla palkkakartoi-

tuksen tuloksia ja palveluiden saatavuutta. Työ-

kykyjohtamisen palveluiden vaikuttavuutta arvi-

oidaan asiakaskyselyihin perustuvalla mittarilla.

Hallintotapa

Hyvän hallintotavan noudattaminen on toimin-

tamme perusedellytys. Luomme, kehitämme ja

arvioimme yrityskulttuuriamme systemaattisesti

rakentamamme Ilmarinen Way -mallin mukai-

sesti ja noudattamalla asianmukaista huolelli-

suutta kaikessa toiminnassamme. Myös korrup-

tion, lahjonnan sekä merkittävänä kiinteistöalan

toimijana harmaan talouden torjunta ovat meille

tärkeitä aiheita, joihin liittyen koulutamme henki-

löstöämme aktiivisesti. Keskeisiä toimintaamme

ohjaavia periaatteita ovat eettiset menettelytapa-

ohjeet, hankinta-ja ulkoistusperiaatteet sekä

vastuullisuusvaatimuksemme toimittajille.

Meille olennaista on myös sijoitustoimin-

tamme omistajaohjaus eli sijoituskohteisiin vai-

kuttaminen edistääksemme vastuullisuusnäkö-

kohtien huomiointia omistamissamme yhtiöissä.

Keskeisiä toimiamme ovat nimitystoimikuntiin

osallistuminen, yhtiökokouksissa äänestäminen

sekä vuoropuhelu yhtiöiden johdon kanssa kehi-

tyskohdista tai ajankohtaisista vastuullisuusai-

heista.

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

23

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

24

1. Yleiset tiedot

ESRS 2 Yleiset tiedot

BP-1 Kestävyysraportin yleiset laatimis-

perusteet

Raportoimme kestävyysaiheistamme vuosittain,

nyt tilikaudelta 2025. Tämä kestävyysraportti on

laadittu Suomen kirjanpitolain ja eurooppalaisten

kestävyysraportointistandardien (European Sus-

tainability Reporting Standards, ESRS) sekä

EU:n taksonomia-asetuksen 8 artiklan mukai-

sesti. Esitämme tekstissä vertailutietoja suluissa.

Raportti on laadittu Ilmarinen-konsernin ta-

solla (konsernikestävyysraportti). Toiminnan

luonteesta johtuen Ilmarinen-konsernin kestä-

vyysraportointi ei eroa emoyhtiön kestävyysra-

portoinnista. Konsolidoinnin laajuus on sama

kuin konsernitilinpäätöksessä. Kotimaiset kiin-

teistösijoitukset ovat raportoinnin kontekstissa Il-

marisen omaa toimintaa, ja raportoimme niistä

omaa toimintaa vastaavalla laajuudella. Saman-

aikaisesti ne muodostavat osan sijoitusvaralli-

suudesta muiden omaisuusluokkien kanssa.

Muita sijoitussalkun omaisuusluokkia tarkastel-

laan osana Ilmarisen arvoketjua.

Kestävyysraportissa Ilmarisen arvoketjusta ra-

portoidaan olennaiset alku-ja loppupään tiedot.

Liiketoiminnallemme olennaiset aiheet kosketta-

vat omaa toimintaamme ja työntekijöitämme, si-

joituksiamme, asiakkaitamme sekä hyvää hallin-

totapaa. Kaksinkertaisessa olennaisuusanalyy-

sissa olennaisiksi aiheiksi nousivat:

●

ilmastonmuutos (E1)

●

biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

(E4)

●

oma työvoima (S1)

●

kuluttajat ja loppukäyttäjät (S4)

●

liiketoiminnan harjoittaminen (G1).

Kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissa yri-

tyksen on arvioitava kestävyysaiheita kahdesta

eri näkökulmasta:

1.

Taloudellinen näkökulma: Miten kestävyys-

asiat, kuten ilmastonmuutos tai sosiaaliset

riskit, vaikuttavat yrityksen taloudelliseen tu-

lokseen ja arvoon.

2.

Vaikutusnäkökulma: Miten yrityksen toiminta

vaikuttaa ympäristöön ja ihmisiin,esimerkiksi

päästöihin,työoloihin ja ihmisoikeuksiin.

Sijoituksista raportoimme vaatimusten mukai-

sia tietoja kaikilta niiltä osin, kuin raportointi on

tarkoituksenmukaista Ilmarisen sijoituksia koske-

van tiedon saatavuus ja laatu huomioon ottaen.

Parannamme jatkuvasti sijoituksia koskevien tie-

tojen kattavuutta ja laatua.

BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot

Muutokset kestävyystietojen valm-

istelussa ja esittämisessä

Kansainvälisen kiinteistösalkun yhteissijoitusten

kasvihuonekaasupäästölaskennan lähtötiedot

tarkentuivat vuoden 2024 toimintaa kuvaavan

kestävyysraportin julkaisemisen jälkeen. Tässä

raportissa on esitetty vuoden 2024

vertailutietoina näillä arvoilla päivitetyt kansain-

välisten kiinteistöjen kasvihuonekaasupäästö-ja

energiaintensiteetti.Tarkennettupäästöintensi-

teetti on 17 prosenttia ja energiaintensiteetti 6

prosenttia vuonna 2024 raportoitua korkeampi.

Ilmarisen toteuttamien energiansäästötoimien

vaikutukset vuonna 2024 tarkentuivat raportointi-

kauden aikana, ja uudet tässä raportissa esitetyt

vertailuluvut ovat vuokra-asuntokiinteistöille 2 ja

toimitilakiinteistöille 1 prosenttia vuoden 2024 ra-

portissa esitettyjä korkeammat.

Käytetyt lähtötiedot tarkentuivat myös yhtiön

hankinnoista (scope 3 kategoriat 1 ostetut tuot-

teet ja palvelut) sekä omaan käyttöön vuokra-

tuista kiinteistöistä (scope 3 kategoria 8 tuotan-

toketjun alkupään vuokratut omaisuuserät). Näi-

den lähtötietojen tarkentumista ei ole tietojen

saatavuuden puitteissa mahdollista huomioida

vuoden 2024 vertailuluvuissa. Lisäksi Ilmarisen

kiinteistöomaisuuden kasvihuonekaasupäästö-

laskenta kattaa kotimaiset ja kansainväliset

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

25

kiinteistöpääomarahastot ensimmäistä kertaa

vuonna 2025. Myös kotimaisten yhteissijoitusten

laskentaa on täydennetty kahdella uudella omis-

tusyhteysyrityksellä. Näin koko sijoitusomaisuu-

den hiilijalanjälkeä kuvaavat luvut eivät ole ver-

tailukelpoisia keskenään vuosien 2024 ja 2025

välillä.

Edelliseen raportointikauteen verrattuna

olemme täydentäneet osiossa S1 Oma työvoima

esitettyjä tavoitteita sekä niitä koskevia mitta-

reita. Tarkensimme myös johtoryhmän sukupuo-

lijakauman raportointia siten, että henkilöstön

edustaja sisältyy lukuihin. Päivitimme vertailu-

vuoden tiedot vastaavasti, jotta luvut ovat keske-

nään vertailukelpoisia. Tämän vuoksi vuoden

2024 johtoryhmän sukupuolijakauma muuttui

4/5:stä 5/5:een.

Raportointi aiemmilla kausilla tehdyistä

virheistä

Vuoden 2024 kestävyysraportin osiossa G1 Lii-

ketoiminnan harjoittaminen oli virhe hallintoneu-

voston ja hallituksen jäsenten julkishallintotaus-

toja koskevissa tiedoissa. Oikea tieto oli, että

hallintoneuvoston jäseniksi valituista seitsemän

ja hallituksen jäseniksi valituista kaksi toimivat

tai olivat toimineet kahden edellisen vuoden ai-

kana vastaavassa asemassa julkishallinnossa.

Käytämme viittauksia ja si-

irtymäsäännöksiä

Jotta teksti olisi mahdollisimman selkeää, käy-

tämme viittauksia. Ne on esitetty tämän osion lo-

pussa taulukossa Kestävyysraportissa huomi-

oon otetut ESRS-standardien tiedonantovaati-

mukset ja käytetyt viittaukset.

Hyödynnämme myös siirtymäsäännöksiä

ESRS 1 -standardin mukaisesti ja jätämme olen-

naisiksi arvioiduista standardeista raportoimatta

E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit.

Raportoimme kuitenkin aiheeseen liittyviä tietoja

yksittäisten tietopisteiden sijaan standardin

ESRS 2 tiedonantovaatimuksen BP-2 Tiettyjä

olosuhteita koskevat tiedot kohdan 17 mukai-

sesti. Nämä tiedot on kuvattu osiossa E4 Biolo-

ginen monimuotoisuus ja ekosysteemit.

Siirtymäsäännöstä sovelletaan lisäksi E1 Il-

mastonmuutos standardin tiedonantovaatimuk-

seen E1-9 Olennaisten fyysisten ja siirtymäris-

kien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien mahdolli-

suuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset,

jota emme raportoi lainkaan.

GOV-1 Hallinto-, johto-ja valvontaelin-

ten rooli

Standardien mukaisia hallinto-, johto- ja valvon-

taelimiä Ilmarisessa ovat hallintoneuvosto,

hallitus ja sen valiokunnat sekä toimitusjohtaja,

jota avustaa johtoryhmä. Ilmarisen hallituksessa

on 12 (100 %) ja hallintoneuvostossa 30 (100 %)

yhtiöstä riippumatonta jäsentä, joista kukaan ei

kuulu Ilmarisen liikkeenjohtoon. Hallituksen ko-

koonpano on kuvattu toimintakertomuksessa

osiossa Hallinto. Ilmarisen johtoryhmään kuului

10 jäsentä mukaan lukien toimitusjohtaja, joka

vaihtui 1.9.2025,ja henkilöstön keskuudestaan

valitsema edustaja. Johtoryhmän sukupuolija-

kauma on kuvattu erikseen osiossa S1 Oma työ-

voima taulukossa Monimuotoisuuden mittarit.

Ilmarisen hallintoneuvosto on hyväksynyt hal-

lituksen ja hallintoneuvoston valitsemista ja mo-

nimuotoisuutta koskevat periaatteet. Periaatteita

noudattamalla varmistetaan, että hallituksessa ja

hallintoneuvostossa on riittävä asiantuntemus ja

edustettuna eri sukupuolia, ikäluokkia, ammatti-

ja koulutustaustoja sekä toimialoja.

Ilmarisen hallintoneuvostolla on kokonaisuu-

tena hyvä työeläkevakuutustoiminnan, hallinnon

ja liikkeenjohdon osaaminen. Hallituksella ja sen

valiokunnilla sekä toimitusjohtajalla on hyvän

työeläkevakuutustoiminnan lisäksi erityisesti

hyvä kansainvälisen sijoitustoiminnan, liikkeen-

johdon, hallinnon ja riskienhallinnan asiantunte-

mus. Toimitusjohtajalla on myös kokemusta ra-

hoitusmarkkinoilta pitkältä ajalta.

Sekä hallintoneuvostossa että hallituksessa

on vakuutuksenottajien ja vakuutettujen

Jäsenten monimuotoisuus

2024

2025

Hallintoneuvosto, hlö

30

30

Alle 30-vuotiaat

0

0

30–50-vuotiaat

10

11

Yli 50-vuotiaat

20

19

Sukupuolijakauma (naiset/miehet), %

40/60

43/57

Hallitus, hlö

12

12

Alle 30-vuotiaat

0

0

30–50-vuotiaat

2

2

Yli 50-vuotiaat

10

10

Sukupuolijakauma (naiset/miehet), %

33/67

42/58

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

26

edustajia: jäsenistä vähintään kuudesosa on va-

littava keskeisten työnantajia edustavien keskus-

järjestöjen ehdottamista henkilöistä ja vähintään

kolmasosa keskeisten palkansaajia edustavien

keskusjärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Mo-

lemmissa on myös laaja suomalaisen elinkei-

noelämän edustus.

Johtoryhmässä on merkittävää osaamista ja

kokemusta erityisesti työeläkevakuutustoimin-

nasta, kansainvälisestä sijoitustoiminnasta, liik-

keenjohdosta, riskienhallinnasta, hallinnosta ja

sääntelykehikosta.

Asiantuntemus kestävyysseikoissa

Kestävyyteen liittyvä asiantuntemus luo kyvyn

arvioida kestävyysseikkoja sekä kestävyysseik-

koja koskevia Ilmarisen olennaisia vaikutuksia,

riskejä ja mahdollisuuksia. Lisäksi asiantunte-

mus parantaa kykyä arvioida kestävyysseikkojen

ja -raportoinnin vaikutuksia Ilmarisen prosessei-

hin, kontrolleihin ja järjestelmiin.

Ilmarisen hallintoneuvoston ja hallituksen jä-

senet ovat tehtävänsä kautta perehtyneet Ilma-

rista koskeviin kestävyysseikkoihin ja -raportoin-

tiin. Usealla heistä on jo omien työtehtäviensä

kautta asiantuntemusta kestävyysseikoista. Il-

marisen asiantuntijat ovat kouluttaneet uudet

hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet kestä-

vyysseikoista ja -raportoinnista.

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten

tehtävät ja vastuut

Hallintoneuvoston tehtävät

Ilmarisen hallintoneuvoston työjärjestykseen on

kirjattu hallintoneuvoston tehtävät. Se valvoo

hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa yhtiön

hallintoa. Hallintoneuvosto valvoo, että

●

hallitus ja toimitusjohtaja hoitavat tehtäviään

sääntelyn ja hyvää hallintoa koskevien peri-

aatteiden mukaisesti työeläkevakuutusyhtiön

toiminnan tarkoitukseen sopivalla tavalla

●

yhtiön sisäiset valvonta-, riskienhallinta-ja

raportointitoiminnot on järjestetty asianmu-

kaisesti ja niilläon riittävä kyky tunnistaa yh-

tiön toimintaan liittyvät riskit ja reagoida nii-

hin.

Hallintoneuvosto myös päättää hallituksen jä-

senten palkitsemisesta.

Hallituksen tehtävät

Hallitus johtaa Ilmarista ammattitaitoisesti, ter-

veiden ja varovaisten liikeperiaatteiden sekä luo-

tettavaa hallintoa koskevien periaatteiden

mukaisesti. Hallituksen työjärjestykseen on kir-

jattu sen tehtävät. Hallitus muun muassa:

●

huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan

asianmukaisesta järjestämisestä.Tähän

kuuluu muun muassa velvollisuus seurata

yhtiön raportointijärjestelmää taloudellisen

raportoinnin ja kestävyysseikoista raportoin-

nin yhteydessä sekä sisäisen valvonnan ja

riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta (riit-

tävyys, vaikuttavuus ja asianmukaisuus)

●

vastaa siitä, että yhtiöllä on yhtiön toiminnan

laatuun ja laajuuteen nähden riittävä ja toi-

miva hallintojärjestelmä

●

hyväksyy Ilmarisen strategian, kestävyysoh-

jelman ja siihen liittyvät tavoitteet sekä kes-

tävyysraportointiin liittyvän kaksinkertaisen

olennaisuusanalyysin

●

käsittelee yhtiön vakuutus-ja sijoitusliiketoi-

mintaan liittyviä asioita

●

arvioi yhtiön vaikutusta kestävyysseikkoihin

sekä kestävyysseikkojen vaikutusta yhtiön

kehitykseen, tulokseen ja asemaan

●

hyväksyy toimintaperiaatteet yhtiön sisäi-

sestä valvonnasta ja riskienhallintajärjestel-

mästä

●

laatii sijoitussuunnitelman, vastuullisen sijoit-

tamisen periaatteet sekä riski- ja vakavarai-

suusarvion

●

päättää johtoryhmän jäsenten (mukaan lu-

kien toimitusjohtaja) palkitsemisesta.

Hallitus myös seuraa edellämainittujen asioi-

den toteutumista.

Hallituksen tarkastus-ja riskienhallinta-

valiokunnan tehtävät

Hallituksen tarkastus- ja riskienhallintavaliokunta

valmistelee hallitukselle sijoitustoimintaan, kes-

tävyysseikkoihin, riskienhallintaan, raportointiin

ja sisäiseen valvontaan liittyvät asiat. Valiokun-

nan työjärjestykseen on kirjattu sen tehtävät.

Niitä ovat muun muassa:

●

valmistella hallituksen käsiteltäväksi asioita,

jotka kohdistuvat yhtiön taloudelliseen rapor-

tointiin ja kestävyysraportointiin, kestävyys-

ohjelmaan, sijoitustoimintaan, riskienhallin-

taan sekä sisäiseen valvontaan

●

valmistella hallituksen käsiteltäväksi sijoitus-

suunnitelma, vastuullisen sijoittamisen peri-

aatteet sekä riski- ja vakavaraisuusarvio

●

seurata kestävyysraportointistandardien mu-

kaisesti raportoitavien tietojen tunnistamista

koskevaa menettelyä

●

seurata tilintarkastuksen ja kestävyysrapor-

toinnin varmentamisen toteuttamista.

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

27

Hallituksen nimitys-ja palkitsemis-

valiokunnan tehtävät

Ilmarisen hallituksen nimitys-ja palkitsemisvalio-

kunnan työjärjestykseen on kirjattu valiokunnan

tehtävät. Niitäovat muun muassa:

●

valmistella hallituksen käsiteltäväksi asioita,

jotka liittyvät yhtiön palkitsemisjärjestelmiin

sekä niiden tavoitteisiin ja mittareihin

●

valmistella ylimmän johdon (ml. toimitusjoh-

taja ja johtoryhmä) palkitsemisasiat.

Johtoryhmän tehtävät

Ilmarisen johtoryhmän työjärjestykseen on kir-

jattu sen (mukaan lukien toimitusjohtaja) tehtä-

vät. Niitä ovat muun muassa:

●

käsitellä yhtiön strategiaa, riskiasemaa, si-

säistä valvontaa ja raportointia

●

käsitellä yhtiön vakuutus-ja sijoitusliiketoi-

mintaan liittyviä asioita sekä yhtiön vaiku-

tusta kestävyysseikkoihin sekä kestävyys-

seikkojen vaikutusta yhtiön kehitykseen, tu-

lokseen ja asemaan

●

valmistella esitettäväksi edellä mainitut asiat

hallitukselle ja tarkastus- ja riskienhallintava-

liokunnalle.

Vastuullisen sijoittamisen johtoryhmän rooli

Ilmarisessa on vastuullisen sijoittamisen johto-

ryhmä, johon kuuluu toimitusjohtajan lisäksi joh-

toryhmän jäseniä ja omaisuusluokkajohtajia,

vastuullisen sijoittamisen asiantuntijoita sekä

kestävyysasiantuntijoita. Se kokoontuu vähin-

tään kvartaaleittain. Vastuullisen sijoittamisen

johtoryhmä käsittelee ja seuraa muun muassa

vastuullisen sijoittamisen periaatteita ja käytän-

nön ohjeita sekä linjauksia.

GOV-2 Hallinto-, johto- ja valvontaelimille

toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät

kestävyysseikat

Ilmarisen hallinto-, johto- ja valvontaelimet otta-

vat kestävyysvaikutukset,-riskit ja -mahdollisuu-

det ja niihin mahdollisesti liittyvät kompromissit

huomioon, kun ne valvovat yrityksen strategiaa

ja suuria liiketoimintapäätöksiä. Se tehdään

osana normaalia riskienhallintaprosessia, strate-

gian päivitystä ja liiketoiminnan suunnittelua.

Hallintoneuvosto

Ilmarisen hallintoneuvosto käsitteli raportointi-

kauden aikana muun muassa:

●

riskienhallintaa

●

taloudellista raportointia ja kestävyysrapor-

tointia

●

sisäisen valvonnan asianmukaisuusarviota.

Hallitus

Hallitus käsitteli Ilmarisen kestävyyteen liittyviä

olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuk-

sia koskevia asioita säännöllisesti raportointikau-

den aikana. Luettelo niistä on kuvattu myöhem-

min taulukossa olennaisista vaikutuksista, ris-

keistä ja mahdollisuuksista. Asiat tulivat hallituk-

sen käsittelyyn johtoryhmän sekä hallituksen tar-

kastus- ja riskienhallintavaliokunnan valmistele-

mina.

Hallituksen tarkastus- ja riskienhallinta-

valiokunta

Ilmarisen hallituksen tarkastus- ja riskienhallinta-

valiokunta käsitteli joka kokouksessaan kestä-

vyysaiheita. Vuoden aikana käsiteltiin:

●

taloudellista ja kestävyysraportointiprosessia

●

tilintarkastusta ja kestävyysraportoinnin var-

mennusta

●

Ilmarisen kokonaisriskitilannetta sekä riski-

ja vakavaraisuusarviota (mukaan lukien kes-

tävyysriskit)

●

sijoitussuunnitelmaa ja vastuullisen sijoitta-

misen periaatteita

●

kestävyysraportointiin liittyvää kaksinker-

taista olennaisuusanalyysia

●

kestävyysohjelmaa

●

sisäisen valvonnan ja riskienhallintajärjestel-

män toimintaperiaatteita sekä sisäisen val-

vonnan asianmukaisuusarviota

●

sisäisen tarkastuksen raportointia.

GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suori-

tuskyvyn sisällyttäminen kannustinjär-

jestelmiin

Ilmarisessa palkitsemiselle on asetettu neljä

keskeistä periaatetta, jotta yhtiön lakisääteisen

toiminnan tarkoitus ja tavoitteet sekä yhtiön pit-

kän aikavälin edut varmistetaan. Periaatteissa

on erityisesti otettu huomioon työeläkevakuutus-

yhtiön toiminnan tarkoitus sosiaaliturvaan kuulu-

van lakisääteisen eläkevakuutusliikkeen harjoit-

tajana. Palkitsemisen tulee olla:

●

strategian tavoitteita, yhtiön pitkän aikavälin

etuja ja arvojen toteutumista tukevaa

●

ymmärrettävää, avointa ja erinomaisiin suori-

tuksiin kannustavaa

●

vastuullista ja hyvän riskienhallinnan mu-

kaista

●

kilpailukykyistä, mutta kohtuullista.

Ilmarisessa on käytössään eri palkitsemisjär-

jestelmiä: yleinen tulospalkkiojärjestelmä, sijoi-

tustoiminnon tulospalkkiojärjestelmä,johdon tu-

lospalkkiojärjestelmä sekä henkilöstörahaston

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

28

voittopalkkiojärjestelmä.Hallituksen ja hallinto-

neuvoston jäsenet eivät kuulu Ilmarisen palkitse-

misjärjestelmien piiriin.

Palkitsemisjärjestelmissä kestävyyteen liitty-

vien tavoitteiden osuus vaihtelee 10–35 prosen-

tin välillä palkitsemisjärjestelmästä riippuen.

Kestävyyteen liittyvät palkitsemismittarit koostu-

vat järjestelmästä riippuen seuraavista:

●

asiakastyytyväisyys (sosiaalinen vastuu)

●

henkilöstön suositteluaste,esihenkilöille (so-

siaalinen vastuu)

●

tehokkuuteen liittyvänä mittarina hoitokulu-

muutos suhteessa kilpailijoihin (hyvä hallin-

totapa).

Mittarit toimivat suorituskyvyn vertailuarvoina

ja on siis sisällytetty osaksi palkitsemisjärjestel-

mää.

Ilmastoon liittyviä näkökohtia ei toistaiseksi

huomioida palkitsemisessa, mutta sopivia mitta-

reita kehitetään ja testataan. Palkitsemisjärjes-

telmistä ja johtoryhmän palkitsemisesta päättää

Ilmarisen hallitus nimitys-ja palkitsemisvaliokun-

nan esityksestä. Palkitsemisesta raportoidaan

vuosittain.

Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista

Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät

Kohdat kestävyysselvityksessä

Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintoon,

strategiaan ja liiketoimintamalliin

GOV-1 Hallinto-, johto-ja valvontaelinten rooli

GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista

GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinninosalta

Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosry-

hmien kanssa kaikissa due diligence -prosessin kes-

keisissä vaiheissa

SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset

S1-2 Yhteydenpito työntekijöiden kanssa

S4-2 Yhteydenpito kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa

Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi

SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

IRO-1 Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksientunnistamis-ja arviointiprosessi

E1 SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekäniiden vuorovaikutus liiketoiminnan kanssa

E4 SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekäniiden vuorovaikutus liiketoiminnan kanssa

S1 SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekäniiden vuorovaikutus liiketoiminnan kanssa

S4 SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekäniiden vuorovaikutus liiketoiminnan kanssa

G1 SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekäniiden vuorovaikutus liiketoiminnan kanssa

Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten

vaikutusten torjumiseksi

E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiinliittyvät toimet ja resurssit

Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimenpiteet

S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi

S1-4 Vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät toimet

S4-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi

S4-4 Vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät toimet

G1-3 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen

Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja

viestintä

E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseenliittyvät tavoitteet

Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät tavoitteet

S1-5 Vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät tavoitteet

S4-5 Vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät tavoitteet

G1-3 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

29

GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta

due diligence -prosessista

Asianmukaisen huolellisuuden prosessin (due

diligence -prosessi) avulla tunnistamme, eh-

käisemme sekä lievennämme mahdollisia ja to-

siasiallisia kielteisiä vaikutuksia ympäristöön ja

ihmisiin. Kerromme myös, miten käsittelemme

vaikutuksia. Ilmarisen asianmukaisen huolelli-

suuden prosessi käsiteltiin johtoryhmässä, ja toi-

mitusjohtaja hyväksyi prosessikuvauksen. Ohei-

nen taulukko kuvaa, missäraportin kohdissa

prosessia avataan tässä kestävyysraportissa.

Vuonna 2025 toteutimme prosessiin liittyvän ih-

misoikeusriskikartoituksen.

GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen val-

vonta kestävyysraportoinnin osalta

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta on Ilmari-

sessa osa yhtiön johtamisjärjestelmää. Riskien-

hallinta muodostuu kaikista menettely-ja toimin-

tatavoista, joiden tavoitteena on tunnistaa ja ar-

vioida toimintaa uhkaavia riskejä sekä toteuttaa

arvioinnin tuloksen edellyttämiä toimenpiteitä ris-

kien hallitsemiseksi. Riskienhallinta on Ilmari-

sessa osa sisäistä valvontaa ja päivittäistä johta-

mista, toimintatapoja ja päätöksentekoa.

Sisäinen valvonta tarkoittaa kaikkia niitä me-

nettely- ja toimintatapoja, joilla Ilmarisessa var-

mistetaan, että

●

saavutamme asetetut tavoitteet

●

toiminta on tuloksellista

●

ennakoimme ja hallitsemme riskit

●

raportointi ja johtamisinformaatio on luotetta-

vaa

●

noudatamme hallintoelinten päätöksiä, sään-

telyä ja toimintaperiaatteita.

Kestävyysraportoinnissa noudatetaan pää-

sääntöisesti tilinpäätösprosessin kanssa yhden-

mukaisia vaatimuksia tietojen eheydestä ja jälji-

tettävyydestä sekä laskentaprosessin laatukont-

rolleista ja raportoinnin riippumattomuudesta.

Laadukkaan ja vertailukelpoisen raportoinnin to-

teuttamiseksi jätettiin raportoimatta ne arvoket-

jun tiedot, jotka ovat puutteellisia tai joilla ei tois-

taiseksi ole vakiintunutta laskentamenetelmää.

Ilmastovaikutuksista raportoitavien tietojen laa-

dun varmistamiseksi hyödynnettiin GHG Proto-

col -laskentastandardin periaatteita.

Kestävyysraportointiprosessin riskien arvioin-

nissa noudatettiin Ilmarisen operatiivisten riskien

arviointikehikkoa. Kestävyysraportointiprosessiin

liittyvät riskit on myös lisätty Ilmarisen riskienhal-

lintajärjestelmään, jossa niitä seurataan. Riskit

muodostuvat avainhenkilöriskistä,

raportointijärjestelmän mahdollisista vikatiloista

sekä siitä, jos tietoa käsin siirrettäessä sattuu in-

himillinen virhe. Näitä riskejä hallitaan varahen-

kilöjärjestelmän ja ennalta määritettyjen kontrol-

lien lisäksi tiiviillä yhteistyöllä järjestelmätoimitta-

jan sekä sisäisten sidosryhmien kanssa. Käsin

tehtävää työtä myös automatisoidaan mahdolli-

suuksien mukaan.

Ilmarisen hallituksen tarkastus- ja riskienhal-

lintavaliokunnalle raportoitiin säännöllisesti siitä,

miten kestävyysraportointiin valmistautuminen

eteni.

Ilmarisen yhtiökokous valitsi kestävyysraportin

varmentajaksi yhtiön tilintarkastajana toimivan

Ernst & Young Oy:n, jonka ilmoituksen mukai-

sesti päävastuullisena kestävyysraportointitar-

kastajana toimii KRT Antti Suominen.

Compliance-toiminto

Compliance-toiminto pyrkii osaltaan riskiperus-

teisesti varmistamaan vaatimusten ja sääntelyn

mukaisen toiminnan. Se raportoi kvartaaleittain

muun muassa hallituksen tarkastus-ja riskien-

hallintavaliokunnalle sekä vuosittain hallitukselle,

jolloin myös kestävyyteen liittyvät seikat nouse-

vat raportille, jos niihin liittyy Ilmarisessa kohon-

nut riski.

Riskiperusteisen tarkastussuunnitelmansa

mukaisesti compliance-toiminto voi kohdistaa

tarkastuksiansa myös kestävyyssääntelystä

kumpuaviin toimiin. Se myös seuraa tarkastus-

suosituksiin annettujen toimenpiteiden toteutu-

mista sekä raportoi havainnoistaan johdolle ja

hallitukselle. Lisäksi se tukee ja neuvoo kestä-

vyyteen liittyvissä asioissa.

Sisäinen tarkastus

Sisäinen tarkastus tarjoaa Ilmarisen hallitukselle

järjestelmällisen lähestymistavan organisaation

riskienhallinta-, valvonta-sekä johtamis-ja hal-

lintoprosessien riittävyyden ja tehokkuuden arvi-

ointiin ja kehittämiseen. Näin se tukee hallitusta

sen valvontatehtävässä ja Ilmarisen johtoa ta-

voitteiden saavuttamisessa.

Sisäinen tarkastus huomioi suunnittelussa

kestävyysasiat riskiperusteisesti. Sisäinen tar-

kastus raportoi toiminnastaan, tarkastusten tu-

loksista ja toimenpidesuositusten toteutuksen ti-

lanteesta Ilmarisen johdolle ja hallituksen tarkas-

tus- ja riskienhallintavaliokunnalle sekä hallituk-

selle kaksi kertaa vuodessa.

Lisäksi sisäinen tarkastus laatii Ilmarisen halli-

tukselle, sen tarkastus-ja riskienhallintavalio-

kunnalle sekä johdolle arvion Ilmarisen sisäisen

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

30

valvonnan tilasta. Osana sitä on arvio kestä-

vyysraportoinnin sisäisestävalvonnasta.

SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja ar-

voketju

Strategia

Vastaamme noin 1,1 miljoonan

henkilön eläke-

turvasta. Ilmarinen on keskinäinen työeläkeva-

kuutusyhtiö, jonka omistavat asiakkaat: vakuu-

tuksenottajat ja vakuutetut työntekijät. Perusteh-

tävämme on huolehtia asiakkaidemme työeläke-

turvasta. Haluamme olla vetovoimaisin työelä-

män kumppani – vastuullisesti sinua varten.

Strategia kertoo suuntamme. Tavoitteidemme

eteen työskentelemme arvojemme mukaisesti:

avoimesti, vastuullisesti ja yhdessä menestyen.

Suomessa työskenteleville kuuluu lakisäätei-

nen työeläke. Ilmarinen on osa Suomen sosiaali-

turvajärjestelmää: tarjoamme lakisääteisiä ja pa-

kollisia työntekijän (TyEL) ja yrittäjän (YEL) elä-

kevakuutuksia Suomessa työskenteleville. Va-

kuutuksemme antavat turvaa vanhuuden sekä

mahdollisen työkyvyttömyyden tai perheen huol-

tajan kuoleman varalle. Työntekijälle eläkettä

kertyy palkasta ja yrittäjälle työtulosta. Osa

TyEL-maksusta rahastoidaan.

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

31

Lakisääteinen tehtävämme on sijoittaa yli 67

miljardin euron eläkevarallisuutta tuottavasti ja

turvaavasti. Strategiassa olemme valinneet si-

joittaa ne myös vastuullisesti. Sijoitamme eläke-

varoja nykyisten ja tulevien eläkkeiden rahoituk-

sen turvaksi.

Ilmarinen ei laadi IFRS-tilinpäätöstä, joten yh-

tiöllä ei ole segmenttiraportointia IFRS 8:n mu-

kaisesti.

Tavoitteet

Strategiamme mukaan pitkän aikavälin tavoit-

teemme on olla yksi Suomen parhaista työpai-

koista, tarjota alan paras asiakaskokemus, kas-

vaa markkinaa nopeammin sekä olla tehokkain

ja sijoitustuotoiltaan paras työeläkeyhtiö. Halu-

amme sijoituksissamme huomioida vaikutuk-

semme ympäristöön ja yhteiskuntaan sekä edis-

tää vastuullista sijoittamista muun muassa il-

mastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vähennämme

sijoitustemme päästöjä tekemällä siirtymäsuun-

nitelmamme mukaisia toimia ja vaikuttamalla si-

joituskohteisiimme.

Liiketoimintamalli ja arvoketju

Eläkevakuutusyhtiönä luomme arvoa asiakkail-

lemme tarjoamalla turvaa eläkkeelle jäämisen

varalle ja varmistamalla, että asiakkaamme

saavat ansaitsemansa eläkkeen. Keräämme asi-

akkailtamme työeläkemaksuja maksetuista pal-

koista ja yrittäjien työtulosta. Keräämämme mak-

sutulo käytetään

●

suoraan nyt eläkkeellä olevien ihmisten eläk-

keiden maksamiseen

●

tulevaisuuden eläkkeisiin rahastoimalla osa

kerätyistä maksuista.

Eläkkeitä maksetaan enemmän kuin maksutu-

loa kertyy, ja siksi tarvitaan sijoitustuottoja ra-

hastoiduista eläkkeistä.

Sijoituksemme on hajautettu eri puolille maail-

maa ja eri omaisuusluokkiin.

Sijoitustoimintaamme kuuluu myös asuntojen ja

liikekiinteistöjen rakennuttaminen ja vuokraami-

nen. Toimimmeaktiivisena omistajana ja vaikut-

tamaan sijoituskohteisiimme. Vaikutusmahdolli-

suutemme riippuvat monesta tekijästä, esimer-

kiksi omaisuusluokasta, sijoituksen koosta sekä

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

32

siitä, olemmeko sijoittaneet kohteeseen suoraan

vai esimerkiksi rahastojen kautta.

Liiketoimintojen rinnalla tukitoiminnot mahdol-

listavat tehokkaan toiminnan. Arvon luomisessa

tukena on koko henkilöstömme. Palkkaamme ja

koulutamme osaavaa henkilöstöä, joka kykenee

hallinnoimaan vakuutuksia, sijoituksia, eläkkeitä

ja asiakassuhteita. Koko henkilöstömme (642

henkilöä) työskentelee Suomessa, valtaosa pää-

toimipaikassa Helsingissä.

Tässä kestävyysraportissa termilläoma ope-

ratiivinen toiminta tarkoitetaan sekä omaa henki-

löstöä että hankintoja, jotka mahdollistavat orga-

nisaatiossa tehtävän työn. Kiinteistösijoituksiin

liittyvät hankinnat kuten kiinteistöhuollon ja ra-

kennuttamisen palvelut sekä rakennustuotteet

käsitellään osana sijoitusomaisuutta.

SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset

Tapaammesidosryhmiemme edustajia säännöl-

lisesti, ja kehitämme toimintaamme sidosryh-

miltä saadun palautteen perusteella. Oheisissa

taulukoissa on esitetty keskeiset sidosryh-

mämme sekä se, kuinka niiden edut ja näke-

mykset vaikuttavat toimintaamme.

Päivitimme sidosryhmäanalyysimme alku-

vuonna 2025 yhdessä olennaisimpien sidosryh-

miemme kanssa:

●

oma henkilöstö

●

Ilmarisen johto ja hallinto

●

vakuutetut

●

yritysasiakkaat

●

vuokralaiset

●

tavarantoimittajat ja palveluntarjoajat

●

sijoitustoiminnan kumppanit

●

kansalaisjärjestöt.

Keräsimme tietoa pääosin haastatteluissa

sekä työkokouksissa. Täydensimme analyysia

havainnoilla tuoreista Ilmarisen toimintaa koske-

vista tutkimuksista ja kyselyistä. Sidosryhmät

painottivat ihmisiin ja yhteiskuntaan liittyviä ai-

heita kuten taloudellista turvaa, työkykyä, tietoi-

suutta eläketurvasta ja kiinteistöjen turvalli-

suutta. Ympäristöaiheissa korostui ilmastonmuu-

tos. Otimme sidosryhmäanalyysin johtopäätök-

set huomioon kestävyysvaikutusten arvioinnissa.

Kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin yhtey-

dessä hallinnolle ja johdolle tiedotettiin siitä, mil-

laisia näkemyksiä sidosryhmilläoli Ilmarisen

kestävyyteen liittyvistävaikutuksista.

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

33

Sidosryhmien edut ja näkemykset 1/2

Ilmarisen keskeiset sidosryhmät

Sidosryhmävuorovaikutus

Sidosryhmien edut ja näkemykset

Vaikutus toimintaan, liiketoimintamalliin ja strategiaan

Oma työvoima

• Henkilöstötilaisuudet

• Vastuullisuusverkosto

• Yhteistoiminta henkilöstön edustajien ja työnantajan kes-

ken

• Tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskysely, Työvire-kysely

• Sidosryhmähaastattelu

• Rekrytointiprosessi ja perehdytys

• Työturvallisuushavainnot

• Whistleblowing-ilmoituskanavat

• Taloudellinen turva

• Terveys ja turvallisuus

• Osaamisen kehittäminen

• Hyvä johtaminen

• Työolot ja muut työhön liittyvät oikeudet

• Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus, kaikki mukana -ko-

konaisuus (DEI)

• Työyhteisön kehittämissuunnitelma

• Strategisen työkykyjohtamisen kokonaisuus

• Ilmarisen osaamistori ja muut koulutukset

• Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

• Johtamisen kehittäminen

Hallinnon edustajat (hallin-

toneuvosto, hallitus, valiokun-

nat)

• Kokoukset

• Koulutukset ja seminaarit

• Kyselyt

• Jäsenvalinnat

• Vastuullinen eläketurvan tuottaminen

• Tuottava, turvaava ja vastuullinen sijoittaminen

• Henkilöstön hyvinvointi, ihmisoikeudet ja moni-

muotoisuus

• Kestävyysriskien hallinta

• Hyvä hallintotapa

• Strategian sisältö

• Toiminnan tehokkuus

• Sijoitussuunnitelma ja vastuullisen sijoittamisen periaat-

teet sekä luonnon monimuotoisuus-ja ilmastosuunnitelmat

• Riski- ja vakavaraisuusarvio

• Taloudellinen raportointi ja kestävyysraportointi

Asiakkaat (yritys-ja

yrittäjäasiakkaat ja vakuutetut

(eli omistajat), eläkkeensaajat,

vuokralaiset)

• Asiakastyytyväisyyskyselyt (NPS)

• Asiakaspalautekanavat

• Asiakaspalvelu

• Asiakastapaamiset

• Tapahtumat ja koulutukset

• Sidosryhmähaastattelu

• Verkkosivujen yhteydenottolomakkeet

• Yhtiökokous ja hallinnon jäsenyydet

• Neuvottelukunnat (asiakkaiden, palkansaajien,

eläkeasiain)

• Taloudellinen turva, luotettavuus

• Tietosuoja- ja turva, kiinteistöjen turvallisuus

• Yhdenvertainen palvelu

• Asiantunteva eläkeneuvonta

• Työkykyjohtaminen

• Ilmastonmuutoksen hillintä ja päästöjen vähentäminen

• Luonnon monimuotoisuus

• Ihmisoikeudet ja monimuotoisuus

• Kestävyysriskien hallinta, tehokkuus ja hyvä hallinto-

tapa

• Vastuullinen sijoittaminen

• Saavutettavuus

• Kestävyysohjelma

• Code of Conduct ja muut hyvään hallintoon liittyvät

toimintaperiaatteet

Sijoitustoiminnan kumppanit

• Rahastonhoitajat

• Sijoituskohteet (vaikuttamisprosessi, yhtiökokoukset,

yhteydenpito)

• Sidosryhmähaastattelu

• Kullekin toimijalle olennaiset kestävyysteemat

• Vastuullisen sijoittamisen periaatteet

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

34

Sidosryhmien edut ja näkemykset 2/2

Ilmarisen keskeiset sidosryhmät

Sidosryhmävuorovaikutus

Sidosryhmien edut ja näkemykset

Vaikutus toimintaan, liiketoimintamalliin ja strategiaan

Palvelun- ja tavarantoimittajat ja

toimitusketjun työntekijät

• Kahdenväliset tapaamiset, tarjouspyynnöt sopimusneuvot-

telut

• Toimittajaohjaus

• Sidosryhmähaastattelu

• Whistleblowing-ilmoituskanava

• Työolot ja muut työhön liittyvät oikeudet

• Toimitusketjun vastuullisuus

• Turvallisuus ja terveys

• Kestävyystavoitteet johdon palkitsemisessa

• Ohjeet eturistiriitojen välttämiseksi

Päättäjät

• Julkiset kuulemiset

• Kahdenväliset tapaamiset

• Tapahtumat, seminaarit ja paneelit

• Vierailut

• Whistleblowing-ilmoituskanava

• Tehokas eläketurvan tuottaminen

• Tuottava, turvaava ja vastuullinen sijoittaminen

• Sidosryhmätyön suunnitelma

• Vastuullisen sijoittamisen periaatteet

Edunvalvonta-ja toimialajär-

jestöt

• Työryhmät ja hallitustyöskentely

• Kahdenväliset tapaamiset

• Tapahtumat

• Whistleblowing-ilmoituskanava

• Vaikuttamisyhteistyö

• Toiminnan läpinäkyvyys ja raportointi

• Alan yhteiset kannanotot

Tutkimus-ja oppilaitokset ja

opiskelijat

• Yhteistyötilaisuudet

• Vierailut

• Rekrytointitapahtumat

• Opinnäytetyöpaikat ja harjoittelut

• Whistleblowing-ilmoituskanava

• Koulutus ja osaaminen

• Työpaikat

• Työelämä

• Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus, kaikki mukana -ko-

konaisuus

• Työ- ja harjoittelupaikat

• Opiskelijoiden ohjaaminen ja perehdytys

Kansalaisjärjestöt

• Kahdenväliset tapaamiset

• Tapahtumat, seminaarit, paneelit

• Vierailut

• Sidosryhmähaastattelu

• Whistleblowing-ilmoituskanava

• Ikääntyvien työllistyminen ja pitkät työurat

• Vastuullinen sijoittaminen

• Toiminnan läpinäkyvyys ja raportointi

• Tutkimukset

• Vastuullisen sijoittamisen periaatteet, ilmastosuunnitelma

Tiedotusvälineet

• Tiedotustilaisuudet

• Mediatapaamiset

• Henkilökohtaiset kontaktit

• Whistleblowing-ilmoituskanava

• Eläkejärjestelmän kestävyys

• Vastuullinen sijoittaminen

• Toiminnan läpinäkyvyys ja raportointi

• Tutkimukset

• Ilmastosuunnitelma, luonnon monimuotoisuus -tiekartta,

kotimaisten kiinteistöjen luonnon monimuotoisuuden suun-

nitelmat

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

35

SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet sekä niiden vuorovai-

kutus strategian ja liiketoimintamallin

kanssa

Ilmarisen kaksinkertaisessa olennaisuusanalyy-

sissä tunnistamat olennaiset kestävyysvaikutuk-

set, -riskit ja mahdollisuudet liittyvät liiketoiminta-

mallimme perusedellytyksiin eli vakuutettujen ja

muiden etuudensaajien onnistuneeseen palvele-

miseen, toiminnan tehokkuuden varmistamiseen

henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimalla sekä si-

joitusvarallisuuden hoitoon. Osana suomalaista

sosiaaliturvaa hyvän hallintotavan toteutuminen

ja vastuullinen päätöksenteko on toimintamme

perusedellytys.

Ilmarisen strategisena tavoitteena on olla yksi

Suomen parhaista työpaikoista. Henkilöstöjohta-

misemme perustuu arvoillemme: avoimesti, vas-

tuullisesti ja yhdessä menestyen. Henkilöstön

hyvinvointi ja korkea osaamistaso ovat keskeisiä

tekijöitä koko liiketoimintamallimme kannalta,

silläne vaikuttavat suoraan operatiiviseen tehok-

kuuteen ja pitkän aikavälin kestävyyteen.

Työeläkkeiden maksaminen nyt ja tulevaisuu-

dessa edellyttää työeläkemaksuja sijoittamalla

varmistettuja tuottoja, minkä varmistamiseen si-

joituspäätöksemme perustuvat. Strategiamme

mukainen tuottava, turvaava ja vastuullinen

sijoitustoiminta noudattaa Ilmarisen vastuullisen

sijoittamisen periaatteita.Ne ohjaavat meitä vä-

hentämään sijoitustemme kielteisiä ja lisäämään

myönteisiä kestävyysvaikutuksia sekä hallitse-

maan sijoitustoimintaan liittyviä kestävyysriskejä.

Yhtiötasolla Ilmarisen vastuullisuuden ja kes-

tävän liiketoiminnan painopisteet mittareineen ja

tavoitteineen on koottu kestävyysohjelmaamme.

Kestävyysohjelmassa on huomioitu neljä meille

olennaisimpia kestävyysaiheita vastaavaa YK:n

kestävän kehityksen tavoitetta (Sustainable De-

velopment Goals, SDG):

●

tavoite 8: Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua

●

tavoite 10: Eriarvoisuuden vähentäminen

●

tavoite 13: Ilmastotekoja

●

tavoite 16: Rauha, oikeudenmukaisuus ja

hyvä hallinto.

Kestävyysohjelmaa päivitettiin joulukuussa

2025, ja siihen lisättiin YK:n kestävän kehityksen

tavoite 15: Maanpäällinen elämä. Ilmarisen joh-

toryhmän jäsenet noudattavat kestävyysohjel-

man periaatteita omassa liiketoiminnassaan.

Ilmariselle olennaiset kestävyysvaikutukset,

riskit- ja mahdollisuudet on koottu aiheittain tau-

lukkoon Olennaiset vaikutukset, -riskit ja -mah-

dollisuudet ja niiden vuorovaikutus liiketoiminta-

mallin ja strategian kanssa. Ilmariselle keskeisin

muutos edelliseen raportointikauteen verrattuna

on biologisen monimuotoisuuden ja ekosystee-

mien tunnistaminen olennaiseksi kestävyysai-

heeksi.

Ilmarinen ei ole tunnistanut olennaisia riskejä

tai mahdollisuuksia, joilla olisi taloudellisia vaiku-

tuksia sen taloudelliseen asemaan, tulokseen tai

kassavirtoihin tai joihin liittyisi merkittävää riskiä

tilinpäätöksen omaisuuserien tai velkojen olen-

naisiin oikaisuihin seuraavalla tilikaudella.

IRO-1 Olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamis- ja arvio-

intiprosessi

Päivitimme Ilmarisen kaksinkertaisen olennai-

suusanalyysin keväällä 2025. Tarkensimme

työssä sovellettua lähestymistapaa edellistä ra-

portointikautta pohjustaneeseen analyysiin näh-

den muun muassa mukauttamalla arviointimeto-

dologiaa vastaamaan entistä paremmin arvoket-

jun eri osien erityispiirteitä sekä ottamalla käyt-

töön uusi työkalu osake- ja korkosijoitusten vai-

kutusarvion tueksi.

Ilmarisen johtoryhmä, hallituksen tarkastus- ja

riskienhallintavaliokunta ja hallitus käsittelivät

päivitetyn kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin

arviointiprosessinja lopputulokset elokuussa

2025. Tarkastelemme kaksinkertaisen olennai-

suusanalyysin päivitystarvetta vuosittain

yhteistyössä linjojen ja toimintojen edustajien

kanssa. Tarkastus-ja riskienhallintavaliokunta

käsittelee asian. Jos tunnistamme olennaisia

muutoksia Ilmarisen liiketoiminnassa,toimin-

taympäristössä tai sidosryhmien tarpeissa, päivi-

tämme arvion.

Toteutimmekaksinkertaisen olennaisuusana-

lyysin henkilöstöä, Ilmarisen johtoa sekä ulkoisia

sidosryhmiä laajasti osallistavana prosessina,

jonka etenemisestä vastasi kestävän kehityksen

asiantuntijoiden muodostama ohjausryhmä.

Otimme työssä huomioon myös kevään aikana

toteutettujen ulkoisten sidosryhmähaastattelu-

jen, kyselytutkimusten ja muun sidosryhmien nä-

kemyksiä kokoavan taustamateriaalin pohjalta

tehdyt havainnot. Tätä on kuvattu tekstissä

aiemmin.

Tunnistamme mahdollisia ja tosiasiallisia kes-

tävyysvaikutuksia ja -riskejä kolmessa puolus-

tuslinjassa:

1.

liiketoimintalinjat ja niiden tukitoiminnot,

2.

riippumattomat toiminnot, riskienhallinta ja

compliance -toiminto sekä

3.

sisäinen tarkastus.

Analysoimme tunnistetut kestävyysriskit ja -

vaikutukset. Tarvittavista toimenpiteistä pääte-

tään yhtiön johtamisvastuiden mukaisesti. Kes-

tävyysriskit kuuluvat Ilmarisen säännölliseen

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

36

kokonaisriskitilanteen raportointiin, jonka Ilmari-

sen hallituksen tarkastus- ja riskienhallintavalio-

kunta käsittelee. Ilmarisen kestävyysvaikutuksia

arvioidaan jatkuvasti toiminnassamme osana

asianmukaisen huolellisuuden prosessiamme,

josta on kerrottu lisää aiemmin tässä tekstissä.

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

37

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet janiiden vuorovaikutus liiketoimintamallin ja strategian kanssa

Kestävyysaihe

Osa- ja osaosa-aiheet

Olennaiset vaikutukset

Olennaiset riskit

Olennaiset mahdollisuudet

E1 Ilmastonmuutos

• Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

• Ilmastonmuutoksen hillintä

• Energia

• Oman toiminnan, hankintaketjujen ja si-

joitussalkun kasvihuonekaasupäästöt

• Sijoitukset ilmastoratkaisuihin sekä salk-

kuyhtiöiden ilmastotoimien vauhdittaminen omis-

tajaohjauksen keinoin

• Kiinteistöomaisuuden energiatehokkuus-ja

sopeutumistoimet

• Muuttuvasta ilmastosta ja vähähiiliseen

talouteen siirtymisestä aiheutuvien muutosten

vaikutukset sijoitustuottoihin erityisesti niihin

valmistautumattomien yritysten kohdalla

• Ilmastoratkaisuihin kohdistuvien si-

joitusten turvaamat sijoitustuotot

• Kiinteistöomaisuuden ilmastokestävyy-

den parantaminen

E4 Biologinen

monimuotoisuus

ja ekosysteemit

• Biologisen monimuotoisuuden vähenemi-

sen suorat vaikutustekijät (ilmastonmuutos,

maankäytön muutokset, makean veden ja

merten käytön muutokset, suora

hyödyntäminen)

• Vaikutukset ekosysteemien laajuuteen ja

tilaan

• Vaikutukset lajien tilaan

• Sijoitussalkun luonnon monimuotoisuutta heik-

entävät vaikutukset kuten kasvihuon-

ekaasupäästöt, luonnonvarojen kulutus ja

maankäytön muutokset

• Kiinteistösijoituksissa toteutettavat konkreettiset

luonnon monimuotoisuutta edistävät toimet

• Ei olennaisia biologiseen monimuotoisuuteen

ja ekosysteemeihin liittyviä taloudellisia riskejä

• Ei olennaisia biologiseen moni-

muotoisuuteen ja ekosysteemeihin liit-

tyviä taloudellisia mahdollisuuksia.

S1 Oma työvoima

• Työolot (työllisyysturva, työaika, riittävä

palkka, työ- ja yksityiselämän tasapaino, ter-

veys ja turvallisuus)

• Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mah-

dollisuudet kaikille (sukupuolten tasa-arvo ja

sama palkka samanarvoisesta työstä, koulu-

tus ja taitojen kehittäminen, moninaisuus)

• Vaativan asiantuntijatyön aiheuttama kuormitus

etenkin kiirehuipuissa ja muutostilanteissa

• Kilpailukykyinen palkkaus ja reilut työehdot

• Työntekijän elämäntilanteen mukaan joustavat

ratkaisut

• Yksilön työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämi-

sen mahdollisuuksiin panostaminen

• Liiallisen kuormituksen aiheuttamat

sairauspoissaolot

• Henkilöstön samankaltaisuuden vaikutukset

kilpailukykyyn

• Työkyvyn tuen ja joustavan työelämän

myötä lisääntynyt tuottavuus ja vähen-

evät sairauspoissaolot

• Työyhteisön monimuotoisuuden

lisääminen ja sen vaikutukset työnantaja-

mielikuvaan

• Osaamisen kehittämisen mah-

dollisuuksien lisäämä tuottavuus

S4 Kuluttajat ja

loppukäyttäjät

• Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien hen-

kilökohtainen turvallisuus (terveys ja turval-

lisuus, henkilönsuoja, lasten suojeleminen)

• Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai loppukäyt-

täjiin kohdistuvat vaikutukset

• Taloudellisen turvan tarjoaminen eri elämäntilan-

teissa ja sen hyödyntämisestä viestiminen

• Ilmarisen tarjoamat työkykypalvelut

• Tietojärjestelmien häiriöistä aiheutuva toimeen-

tulon katkeaminen

• Terveelliset ja turvalliset kiinteistöt

• Tietojärjestelmien häiriöistä johtuva

lakisääteisten tehtävien toimeenpanon esty-

misen vaikutukset asiakastyytyväisyyteen ja

maineeseen

• Tietoturvaloukkausten aiheuttamat taloudelli-

set sanktiot ja mainehaitta

• Asiakaskannan työkykyriskiä alentavat

työkykyriskien hallinnan palvelut

G1 liiketoiminnan

harjoittaminen

• Yrityskulttuuri

• Korruptio ja lahjonta (ehkäiseminen ja

havaitseminen mukaan lukien koulutus, ta-

paukset)

• Omistajaohjaus

• Vastuulliseen liiketoimintaan ohjaava yrityskulttu-

urimme ja hyvän hallinnon periaatteet

• Salkkuyrityksiin vaikuttaminen aktiivisen omis-

tajuuden keinoin

• Kiinteistöalan harmaan talouden aktiivinen tor-

junta

• Mahdollisista korruptio-tai lahjontatapauk-

sista aiheutuvat taloudelliset seuraamukset ja

mainehaitta

• Hyvien liiketoiminnan harjoittamisen

käytäntöjen ja onnistuneen johtamisen

vaikutukset tuottavuuteen

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

38

Olennaisten kestävyysvaikutusten tun-

nistaminen ja arviointi

Ilmarisen kaksinkertaisessa olennaisuusanalyy-

sin vaikutusarviossa painotimme Ilmarisen omaa

toimintaa, asiakassuhteita sekä sijoituksia, sillä

niihin liittyvät vaikutukset arvioitiin Ilmarisen toi-

minnan luonteen vuoksi keskeisiksi. Vaikutusar-

viossamme tunnistimme osake- ja korkosijoituk-

sista niiden hajautumisen maalimanlaajuisesti,

mutta huomioimme myös muiden vaikutuslähtei-

den sekä niiden arvoketjujen levittäytymisen elä-

kevakuutustoimintaamme laajemmalle alueelle.

Kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin yhtey-

dessä arvioimme ja laitoimme tärkeysjärjestyk-

seen kestävyysvaikutuksia kolmen muuttujan –

mittakaavan, laaja-alaisuuden ja korjattavuuden

– perusteella.

Mittakaavalla tarkoitetaan sitä, kuinka vakava

(kielteinen) tai hyödyllinen (myönteinen) vaikutus

on toteutuessaan. Laaja-alaisuus puolestaan

viittaa vaikutusten levinneisyyteen. Kielteisistä

vaikutuksista tarkastelimme edellämainittujen li-

säksi vaikutusten korjaamattomuutta eli sitä, voi-

daanko kielteiset vaikutukset korjata ja missä

määrin. Kaikista vaikutuksista huomioimme li-

säksi sen, ovatko ne tosiasiallisia vai mahdolli-

sia. Mahdollisista arvioimme myös vaikutuksen

todennäköisyyden. Edelläesitetyt muuttujat

saivat arvoja asteikolla 1–5 lukuun ottamatta to-

dennäköisyyttä, jota arvioitiin kertoimella välillä

0,5–1. Analyysissä sovelletun laskukaavan tu-

loksena vaikutuksen olennaisuus sijoittui as-

teikolle 1–15.

Kestävyysvaikutusten arvioinnin lähtötietoina

hyödynnettiin muun muassa:

●

aiemmin esitellyn sidosryhmäanalyysin tu-

loksia

●

tietoa Ilmarisen sijoitusomaisuuden jakautu-

misesta kestävyystekijöiden kannalta olen-

naisille toimialoille

●

tietoa sijoitusomaisuuden maantieteellisestä

jakautumisesta

●

YK:n ympäristöohjelman alaisen Finance Ini-

tiative -aloitteen (UNEP FI) Sectors Map-

pings -raportteja-ja työkaluja osake- ja kor-

kosijoituksissa

●

ilmarislaisten asiantuntemusta erityisesti

omaan henkilöstöön, asiakkaisiin sekä liike-

toiminnan harjoittamiseen liittyvien vaikutuk-

sissa

●

Ilmarisessa toteutetun kasvihuonekaasu-

päästölaskennan tuloksia (ks. E1

–

6 Kasvi-

huonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope

3-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt).

Ilmarisen osake- ja korkosalkun kestävyysvai-

kutusten arviointimetodologia perustuu salkun

toimialajakaumaan, jossa yksittäisen toimialan

vaikutuksia kuhunkin kestävyysaiheeseen ar-

vioimme UNEP FI

–

ESRS Topics Mapping

–

työkalun avulla. Vaikutuksen mittakaavan mää-

räytymisessä otamme huomioon Ilmarisen toi-

miala-altistuman lisäksi sijoitusten kohdistumi-

sen kehittyviin markkinoihin. Korjaamattomuu-

den arvioinnissa käytimme UNEP FI-ESRS Con-

version -työkalun Irremediability Map -kartoi-

tusta.

Ilmarisen kiinteistöomaisuuden paikallisia kes-

tävyysvaikutuksia arvioidaan lupaprosessien yh-

teydessä ja osana rakennuttajien omia vastuulli-

suuskäytäntöjä, joiden edellytetään vastaavan

omia vastuullisuusstandardejamme. Tämän

olennaisuusanalyysin yhteydessä ei nähty tar-

koituksenmukaisena seuloa yksittäisten kiinteis-

töjen sijainteja niiden tosiallisten tai mahdollisten

pilaantumiseen, vesivaroihin ja merten luonnon-

varoihin, biologiseen monimuotoisuuteen ja

ekosysteemeihin sekä resurssien käyttöön ja

kiertotalouteen liittyvien vaikutusten tunnista-

miseksi. Näihin vaikutuksiin liittyviä erillisiä kuu-

lemisia ei järjestetty arviointiprosessin yhtey-

dessä.

Olennaisten kestävyysriskien ja -mah-

dollisuuksien tunnistaminen ja arviointi

Riskejäja mahdollisuuksia arvioidaan tarkastele-

malla, kuinka suuret niiden taloudelliset vaiku-

tukset ovat ja kuinka todennäköisesti ne realisoi-

tuvat. Taloudellisia vaikutuksia arvioimme as-

teikolla 1–5, ja todennäköisyys saa arvoja välillä

0,5–1. Analyysissä sovelletun laskukaavan tu-

loksena riskien ja mahdollisuuksien olennaisuus

sijoittui asteikolle 1–15. Useat tunnistamistamme

vaikutuksista linkittyvät suoraan tunnistamiimme

riskeihin ja mahdollisuuksiin, ja esimerkiksi olen-

naisimmat mahdolliset kielteiset vaikutukset voi-

vat toteutua taloudellisena riskinä pidemmällä ai-

kavälillä.

Kestävyysriskien-ja mahdollisuuksien arvioin-

nin lähtötietoina hyödynnettiin muun muassa:

●

tietoa Ilmarisen sijoitusomaisuuden jakautu-

misesta kestävyystekijöiden kannalta olen-

naisille toimialoille

●

Sustainability Accounting Standards Board -

järjestön (SASB) Materiality Map -työkalua

●

yhtiön riskienhallinnan prosesseja ja niihin

kuuluvaa jatkuvaa riskinarvioita

●

ilmarislaisten asiantuntemusta erityisesti

omasta henkilöstöön, asiakkaisiin sekä liike-

toiminnan harjoittamiseen liittyvistä riskeistä

ja mahdollisuuksista.

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

39

Muuhun kuin sijoitustoimintaan kohdistuvien

taloudellisten vaikutusten arviointiasteikko poh-

jautuu Ilmarisen operatiivisen riskin arvioinnissa

hyödynnettyyn asteikkoon. Muokkasimme as-

teikon mittakaavaa niin, että se sopi kaksinker-

taisen olennaisuusanalyysin syötteeksi. Sijoitus-

omaisuuteen kohdistuvien taloudellisten vaiku-

tusten arviointi perustuu Ilmarisen sijoitusinstru-

menttikohtaisella kertoimella painotettuun altistu-

maan eri toimialoille, joille taloudellisesti olennai-

sia kestävyysaiheita tunnistimme SASB:in Mate-

riality Map -työkaluun pohjautuen. Riskien reali-

soitumisen todennäköisyydessä huomioidaan

kestävyysriskinhallintaprosessimme toimenpiteet

kuten yksittäisten sijoituskohteiden poissulkemi-

nen, jos niissä havaitaan vakavia väärinkäytök-

siä. Käytäntömme pienentävät kestävyysriskien

realisoitumisen todennäköisyyttä.

Ilmariselle olennaiset kestävyysaiheet

Ilmarisen kestävyysraportoinnin rajaus määräy-

tyy Ilmarisen liiketoiminnalle olennaisiksi tunnis-

tettujen kestävyysaiheiden mukaan. Kestävyys-

aihe määritellään olennaiseksi, jos siihen liittyy

olennaisia kestävyysvaikutuksia, -riskejä tai -

mahdollisuuksia. Olennaisuuden raja-arvoksi

vahvistettiin arvioinnin alustavien pisteytysten

tarkastelun perusteella arvo 8, joka sijoittuu

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

40

asteikon (1–15) keskivaiheille. Samaa kynnysar-

voa sovellettiin myös vuoden 2024 kaksinkertai-

sessa olennaisuusanalyysissä, mikä vahvistaa

arvioiden vertailukelpoisuutta arviointivuosien

välillä.

Ilmastoriskien tunnistaminen ja arviointi

Ilmarisen liiketoimintaan liittyvät ilmastoriskit

ovat muiden kestävyysriskien ohella mukana Il-

marisen säännöllisessä kokonaisriskitilanteen

raportoinnissa. Merkittävimmät tunnistamamme

ilmastoriskit ja -mahdollisuudet liittyvät sijoitus-

toimintaamme. Arvioimme ilmastoon liittyviä ris-

kejä ja mahdollisuuksia sijoitussalkussamme

painoarvoltaan merkittävimmille omaisuus-

luokille ja sovellamme arvioinnissa niille sopivia

metodologioita ja työkaluja.

Yksittäisten ilmastoriskien tunnistamisen li-

säksi tarkastelemme ilmastokestävyyttämme eli

-resilienssiämme koko sijoitussalkun tasolla ja

vastuuvelan kehityksen näkökulmasta. Ilmarisen

resilienssianalyysi kokonaisuudessaan on ku-

vattu osiossa E1 Ilmastonmuutos. Ilmastonmuu-

tosta ei ole huomioitu omana muuttujanaan

muualla toimintakertomuksessa esitetyissä en-

nusteissa, mutta se on yhtenä vaikuttimena esi-

merkiksi maailmantalouden kasvunäkymiin liitty-

vissä oletuksissa.

Listatut osakesijoitukset ja yritysten joukko-

velkakirjalainasijoitukset

Ilmarinen on arvioinut listatun osake- ja yritysten

joukkovelkakirjalainasalkun fyysisiä ilmastoris-

kejä edellisen kerran vuonna 2024 vuoden 2023

salkkutiedoilla. Arviossa hyödynnettiin ulkoisen

palveluntarjoajan toteuttamaa mallinnusta ja

skenaarioanalyysiä. Tavoitteenamme on kasvat-

taa omia valmiuksiamme fyysisten ilmastoriskien

arviointiin osake- ja korkosalkussa tulevalla ra-

portointikaudella.

Siirtymäriskien tarkastelu listatuissa osake- ja

korkosijoituksissa kattaa ulkopuolisen palvelun-

tarjoajan tietokantaan perustuvan salkkuyritys-

ten hiili-intensiteetin ja sen odotetun kehittymi-

sen, niiden tuottaman energian jakautumisen

energianlähteittäin sekä fossiilisista polttoai-

neista tai niihin perustuvasta energiantuotan-

nosta saatavan liikevaihdon mittaroinnin. Lisäksi

käyttämämme MSCI Climate Action -vertailuin-

deksi asettaa salkun yhtiöt paremmuusjärjestyk-

seen ilmastokriteerien perusteella, mikä auttaa

meitä tunnistamaan merkittävän hiiliriskin yrityk-

set. Emme erittele tunnistettuja siirtymäriskejä

eri aikajänteille. Emme ole hyödyntäneet ske-

naarioanalyysiä siirtymäriskien tunnistamisessa

ja arvioinnissa.

Yksi siirtymäriskiarviotamme pohjaavista mit-

tareista on yritysten hiili-intensiteetti. Sitä tarkas-

tellaan myös tulevaisuuden näkökulmasta suh-

teessa yrityskohtaisiin ennusteisiin ja niille mää-

riteltyihin hiilibudjetteihin. Ne puolestaan pohjaa-

vat kansainvälisen energiajärjestön IEA:n ja hal-

litustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n

ilmastoskenaarioihin. Mittarin seurantaa ja sen

määrittämisen metodologiaa on kuvattu tarkem-

min osiossa E1 Ilmastonmuutos.Seulomme

salkkua tunnistaaksemme hiili-intensiivisimmät

sijoituskohteet, joita asiantuntijamme arvioivat

tapauskohtaisesti.

Kotimaiset kiinteistöt

Kotimaisten kiinteistösijoitusten fyysisten ilmas-

toriskien tunnistamista ja arviointia toteutetaan

osana kullekin kohteelle tehtyä taksonomia-arvi-

oita ja luonnon monimuotoisuussuunnitelmia.

Olemme viimeisen neljän vuoden aikana tehneet

kohdekohtaiset ilmastoriskiarviot ja tunnistaneet

lieventämistoimenpiteet suurelle osalle omista-

mistamme kiinteistöistä ja jokaiselle uudiskoh-

teelle. Vuonna 2025 otimme käyttöön uuden il-

mastoriskityökalun, joka mahdollistaa meille en-

tistä korkeamman alueellisen tarkkuuden riskin-

arvion toteuttamisen sekä riskien taloudellisten

vaikutusten arvioinnin.

Yksittäisten kiinteistöjen olennaisimmat fyysi-

set ilmastoriskit on arvioitu kolmiportaisella as-

teikolla. Arvioinnissa on hyödynnetty sekä ilmas-

toennusteita että kiinteistöliiketoiminnan erityis-

piirteitä. Riskien arvioinnissa on huomioitu kiin-

teistöjen sijaintitiedot sekä kohdekohtaiset eri-

tyispiirteet. Arviointiprosessi on toteutettu mu-

kaillen Euroopan komission tiedonantoa Tekni-

set ohjeet infrastruktuurin ilmastokestävyyden

varmistamisessa 2021–2027. Riskiarviossa on

tarkasteltu koko kiinteistön oletettua elinkaarta

eikä tunnistettuja riskejä ole eritelty lyhyen, kes-

kipitkän ja pitkän aikavälin riskeihin.

Arvioinnissa on hyödynnetty IPPC:n SSP-ske-

naarioita vastaavaksi päivitettyä Suomen ilmas-

toennustetta. Riskejä on arvioitu vähäisen hillin-

nän eli suurten päästöjen ilmastoskenaariossa

(SSP5–8.5), jossa globaalit kasvihuonekaasujen

kokonaispäästöt kolminkertaistuvat vuoteen

2075 mennessä, ja Suomen keskilämpötila nou-

see 5–8 astetta vuosisadan loppuun mennessä

esiteolliseen aikaan verrattuna. SSP-skenaa-

rioissa huomioituja taustaoletuksia on käsitelty

listattujen osakesijoitusten ja yritysten joukkovel-

kakirjalainasijoituksien ilmastoriskien arviointi-

prosessin kuvauksessa.

Kotimaisten kiinteistösijoitusten kannalta kes-

keisimmät muuttujat ovat ennusteiden

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

41

lämpötilat, sademäärät ja rankkasateet, tuuli-

suus, lumen syvyys, helteisyys ja lämpösaare-

keilmiö, meriveden korkeus sekä kuivuus. Muut-

tujia arvioidaan joko kansallisella tai alueellisella

tasolla. Esimerkiksi tulvariskin arviointi voidaan

toteuttaa korkealla paikkaresoluutiolla, koska

käytössä on kotimainen kattava tulvakartoitus.

Emme ole arvioineet kotimaisten kiinteistösijoi-

tusten kohdekohtaisia siirtymäriskejä.

Luonnon monimuotoisuuteen ja ekosystee-

meihin liittyvien vaikutusten, riskien ja mah-

dollisuuksien tunnistaminen ja arviointi

Olemme käynnistäneet biologiseen monimuotoi-

suuteen ja ekosysteemeihin liittyvien vaikutus-

ten, riskien, riippuvuuksien ja mahdollisuuksien

tunnistamisen ja arvioimisen osana luonnon mo-

nimuotoisuuden tiekarttamme toimenpiteitä. Ar-

viointia on toteutettu omaisuusluokkakohtaisena

kehitystyönä pyrkien löytämään tuleville vuosille

toimintamme luonteeseen sopivimmat käytännöt

ja tietolähteet.

Muiden ympäristöaiheiden tapaan myös luon-

non monimuotoisuuteen liittyvä analyysi keskit-

tyy sijoitustoimintaamme, koska sen rooli koros-

tuu ympäristövaikutuksissa. Arviointi aloitettiin

vuonna 2022 suorista listatuista osakesijoituk-

sista. Sen jälkeen sen kattavuutta on laajennettu

kotimaisiin kiinteistöihin vuonna 2024 ja listattui-

hin yritysten joukkovelkakirjalainasijoituksiin

vuonna 2025. Arviointimme on keskittynyt tois-

taiseksi vaikutusten ja riippuvuuksien tunnistami-

seen, eikä luonnon monimuotoisuuteen liittyviä

riskejä ja mahdollisuuksia ole toistaiseksi tunnis-

tettu järjestelmällisesti. Tavoitteemme on luoda

tulevina vuosina prosessi ja soveltuvat metodo-

logiat keskeisten omaisuusluokkien biologisen

monimuotoisuuden vaikutusten, riippuvuuksien,

riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen ja ar-

viointiin, kun tietolähteet ja analytiikka kehittyvät.

Suoran listatun osakesalkun vaikutusten ja

riippuvuuksien tunnistamisessa ja arvioinnissa

on hyödynnetty analyysia, joka perustuu Natural

Capital Finance Alliance -järjestön kehittämään

ENCORE-malliin. Ensimmäisen kerran toteu-

timme ENCORE-analyysin vuonna 2022, ja se

uusittiin vuonna 2024. ENCORE-analyysi tarjoaa

tietoa taloudellisen toiminnan mahdollisista vai-

kutuksista ja riippuvuuksista luontopääomaan ja

ekosysteemipalveluihin.Arviointi perustuu kan-

sainvälisellä tasolla tunnistettuihin toimialatason

vuorovaikutussuhteisiin, eikä se mahdollista to-

teutuneiden vaikutusten tarkempaa, yrityskohtai-

sia tietoja edellyttävää analyysiä. Vesi on salk-

kuanalyysimme mukaan sijoituskohteillemme

keskeisin ekosysteemipalvelu.

Tämän tarkastelun ohella kartoitimme alku-

vuodesta 2024 suorien listattujen osake- ja kor-

kosijoitusten altistumat luonnon monimuotoisuu-

den kannalta kriittisimmille toimialoille. Suurim-

mat altistumamme liittyvät lääketeollisuuteen,

puolijohdeteollisuuteen sekä paperi- ja metsäte-

ollisuuteen, jotka yhdessä kattavat noin kolman-

neksen altistumisestamme. Näillä toimialoilla

operoivia yrityksiä on analysoitu CDP-raportoin-

tiviitekehyksen (Carbon Disclosure Project) mu-

kaisesti raportoituja tietoja hyödyntäen.

Täydensimme luonnon monimuotoisuuteen

liittyvää tiekarttaamme vuonna 2024 kotimaisten

kiinteistösijoitusten suunnitelmalla. Samalla ar-

vioimme alustavasti kotimaisten kiinteistöjen to-

teutuneita ja mahdollisia luontovaikutuksia tar-

kastelemalla keskeisiä luontokadon ajureita suh-

teessa kiinteistöjemme rakentamisen ja ylläpi-

don arvoketjuihin. Alustava analyysimme ei si-

sältänyt riippuvuuksien, riskien ja mahdollisuuk-

sien tunnistamista ja arviointia. Suunnitelman

toimenpiteiden mukaisesti tarkoituksemme on

toteuttaa kattavampi luontovaikutusten, -riippu-

vuuksien sekä riskien ja mahdollisuuksien arvi-

ointi salkkutasolla kotimaisille kiinteistösijoituk-

sille. Arviointi on suunniteltu toteutettavaksi

vuonna 2026.

Vuonna 2025 toteutimme kohdekohtaiset

luontokartoitukset lähes kaikille kotimaisille kiin-

teistöillemme. Kartoituksissa arvioidaan kehite-

tyn arviointimallin avulla kohteen luontoarvoja

sekä tunnistetaan toimenpiteitä, joilla luonnon

monimuotoisuutta voidaan lisätä kohteiden piha-

alueilla. Hallinnoimamme kiinteistöt sijaitsevat

pääasiassa kaupunkien kaavoitusalueilla, eikä

biologisen monimuotoisuuden kannalta herkillä

alueilla tai niiden läheisyydessä sijaitsevia koh-

teita ole tunnistettu.

IRO-2 Kestävyysraportissa huomioon

otetut ESRS-standardien tiedonanto-

vaatimukset

Laadimme kestävyysraportin ESRS-standardien

tiedonantovaatimusten mukaisesti. Raportoitavat

aiheet on määritetty kaksinkertaisen olennai-

suusanalyysin perusteella. Prosessi ja arviointi-

perusteet on kuvattu tarkemmin aiemmin tässä

tekstissä.

Seuraavilla sivuilla esitämme sisältöindeksin,

josta käy ilmi tässä kestävyysraportissa esitetyt

tiedonantovaatimukset sekä käytetyt viittaukset.

ESRS 2 standardin lisäys B:n mukaiset muusta

EU:n lainsäädännöstä johtuvat datapisteet on

esitetty taulukossa raportin lopussa.

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

42

Kestävyysraportissa huomioidut tiedonantovaatimukset jakäytetyt viittaukset

ESRS-standardi

Sisältö

Sijainti

Selite

ESRS 2

Yleiset tiedot

BP-1 Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet

s. 24

BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot

s. 24–25

Estimoinnissa käytetyt lähteet ja tulosten epävarmuuson esitetty kunkin mittarin

yhteydessä.

GOV-1 Hallinto-, johto-ja valvontaelinten rooli

s. 25–27

Listaus hallituksen jäsenistä on esitetty toimintakertomuksessaluvussa Hallinto.

GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot janiiden käsittelemät kestävyysseikat

s. 27

GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

s. 27–28

GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista

s. 28–29

GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinninosalta

s. 28–29

SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju

s. 29–32

SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset

s. 32–34

SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudetsekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimin-

tamallin kanssa

s. 35

IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksientunnistamis-ja arviointiprosesseista

s. 35–41

IRO-2 Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardientiedonantovaatimukset

s. 41–44,

101–104

ESRS E1

Ilmastonmuutos

ESRS 2, GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminenkannustinjärjestelmiin

s. 28

E1-1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma

s. 49–54

ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudetsekä niiden vuorovaikutus strategian ja

liiketoimintamallin kanssa

s. 54–58

ESRS 2, IRO-1 Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaistenvaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis-

ja arviointiprosesseista

s. 35–41

E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseenliittyvät toimintaperiaatteet

s. 58–59

E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiinliittyvät toimet ja resurssit

s. 59–61

E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseenliittyvät tavoitteet

s. 61–68

E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

s. 68–69

E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästötja kokonaispäästöt

s. 69–74

E1-7 Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujenpoistot ja kasvihuonekaasupäästöjen

hillintähankkeet

Epäolennainen

E1-8 Sisäinen hiilen hinnoittelu

Epäolennainen

E1-9 Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollistenilmastoon liittyvien mahdollisuuksien ennakoidut

taloudelliset vaikutukset

Käytetään siirtymäsäännöstä, eikä raportoida vuodelta2025.

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

43

ESRS-standardi

Sisältö

Sijainti

Selite

ESRS E4

Biologinen

monimuotoisuus

ja ekosysteemit

E4-1 Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuudenja ekosysteemien huomioiminen strategiassa

ja liiketoimintamallissa

Käytetään siirtymäsäännöstä. Koonti tiedonantovaatimustenkeskeisestä sisällöstä

on esitetty raportin osiossa E4 Biologinen monimuotoisuus jaekosysteemit.

ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudetsekä niiden vuorovaikutus strategian ja

liiketoimintamallin kanssa

ESRS 2, IRO-1 Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen jaekosysteemeihin liittyvien olennaisten

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis-ja arviointiprosesseista

E4-2 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvättoimintaperiaatteet

E4-3 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvättoimet ja resurssit

E4-4 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvättavoitteet

E4-5 Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissätapahtuviin muutoksiin liittyvät vaikutusmittarit

E4-6 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvienriskien ja mahdollisuuksien ennakoidut

taloudelliset vaikutukset

ESRS S1

Oma työvoima

ESRS 2, SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset

s. 32–34

ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudetsekä niiden vuorovaikutus strategian ja

liiketoimintamallin kanssa

s. 79

S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet

s. 80–81

S1-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omientyöntekijöiden ja heidän edustajiensa

kanssa

s. 81

S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omilletyöntekijöille huolenaiheiden esiin

tuomiseksi

s. 81–82

Tarkemmin ilmoituskanavista kerromme osiossa G1 Liiketoiminnanharjoittaminen.

S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaistenvaikutusten suhteen ja

toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaistenriskien vähentämiseksi ja olennaisten mah-

dollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimienvaikuttavuus

s. 82–84

S1-5 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan,myönteisten vaikutusten

edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

s. 84–86

S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

s. 86–87

S1-7 Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteistentyöntekijöiden ominaisuudet

s. 86

S1-8 Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuoltenvuoropuhelu

Epäolennainen

S1-9 Monimuotoisuuden mittarit

s. 87

S1-10 Riittävä palkka

s. 82–84

Kuvattu luvussa S1-4 Vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiinliittyvät toimet.

S1-11 Sosiaalinen suojelu

s. 82–84

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

44

ESRS-standardi

Sisältö

Sijainti

Selite

ESRS S1

Oma työvoima

S1-12 Vammaiset henkilöt

Epäolennainen

S1-13 Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit

s. 88

S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit

s. 82, 86

Kuvattu luvuissa S1-4 Vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiinliittyvät toimet sekä

Tietoja henkilöstöstä.

S1-15 Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit

s. 88

S1-16 Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)

s. 88

S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

s. 88

ESRS S4

Kuluttajat ja

loppukäyttäjät

ESRS 2, SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset

s. 32–34

ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudetsekä niiden vuorovaikutus strategian ja

liiketoimintamallin kanssa

s. 89–90

S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet

s. 90

S4-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjienkanssa

s. 90–91

S4-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajilleja loppukäyttäjille huolenaiheiden

esiin tuomiseksi

s. 91–92

S4-4 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihinliittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymis-

tavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaistenriskien hallitsemiseksi ja olennaisten mah-

dollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

s. 92–94

S4-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteistenvaikutusten edistämiseen ja olennaisten

riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

s. 95

ESRS G1

Liiketoiminnan

harjoittaminen

ESRS 2, GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

s. 25–27

ESRS 2, IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskienja mahdollisuuksien tunnistamis-ja arviointipros-

esseista

s. 35–41

G1-1 Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteetja yrityskulttuuri

s. 97–98

G1-2 Suhteet toimittajiin

Epäolennainen

G1-3 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen

s. 98–99

G1-4 Vahvistetut korruptio-tai lahjontatapaukset

s. 98–99

Kuvattu luvussa G1-3 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminenja havaitseminen.

G1-5 Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta

Epäolennainen

G1-6 Maksukäytännöt

Epäolennainen

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

45

2. Ympäristötiedot

EU-taksonomia

EU-taksonomia eli kestävän taloudellisen toimin-

nan luokitusjärjestelmä on osa Euroopan unionin

kestävän rahoituksen sääntelyä. Taksonomialla

pyritään lisäämään markkinatoimijoiden yhteistä

ymmärrystä siitä, mikä on kestävää taloudellista

toimintaa. Jos taksonomia onnistuu tavoittees-

saan, se auttaa markkinatoimijoita tunnistamaan

ja vertailemaan kestäviä sijoituskohteita aiem-

paa yhdenmukaisemmalla tavalla sekä vauhdit-

taa yksityisen sektorin investointeja niihin.

Taksonomiaraportointivelvoite koskee myös

työeläkevakuutusyhtiöitä. Työeläkeyhtiöt kuulu-

vat luokitusjärjestelmä-eli taksonomia-asetuk-

sen ((EU) 2020/852) artiklan 8 mukaisessa luo-

kittelussa muihin kuin rahoitusalan yrityksiin.

Tällöin lakisääteisessä taksonomiakelpoisessa

osuudessa raportoidaan ainoastaan kiinteistölii-

ketoimintaan liittyvät tunnusluvut. Muualla kestä-

vyysraportissa raportoimme toiminnastamme fi-

nanssisektorin toimijana. Kiinteistöliiketoimin-

naksi määritellään suorat kiinteistösijoitukset Fi-

nanssivalvonnan tunnuslukujen mukaisesti siten,

että suoriin sijoituksiin lasketaan ainoastaan

suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt ja

konserniin kuuluvat kiinteistöyhtiöt. Tunnusluvut

on laskettu suomalaisen lainsäädännön mukai-

sesti laaditusta konsernitilinpäätöksestä. Koska

työeläkeyhtiöt harjoittavat kiinteistöliiketoimintaa

ainoastaan omistamistarkoituksessa, raportointi

kohdistuu vain rakennusten omistamiseen ja

hankintaan.

Taloudellinen toiminta on taksonomian mu-

kaista, kun seuraavat kolme ehtoa täyttyvät:

1.

Toimintaedistää merkittävästi vähintään

yhtä ympäristötavoitetta kuudesta (Substan-

tial Contribution, SC). Taksonomia-asetuk-

sen mukaiset ympäristötavoitteet ovat

●

ilmastonmuutoksen hillintä

●

ilmastonmuutokseen sopeutuminen

●

vesivarojen ja merten luonnonvarojen

kestävä käyttö ja suojelu

●

siirtyminen kiertotalouteen

●

ympäristön pilaantumisen ehkäisemi-

nen ja vähentäminen

●

biologisen monimuotoisuuden ja

ekosysteemien suojelu ja ennallista-

minen.

2.

Toimintaei aiheuta merkittävää haittaa

muille tavoitteille (Do No Significant Harm,

DNSH).

3.

Toimintaon Yhdistyneiden kansakuntien

YK:n, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen

järjestön OECD:n ja Kansainvälisen työjär-

jestön ILO:n eettisten työ- ja ihmisoikeuspe-

riaatteiden toteutumisen varmistavien vähim-

mäistason suojatoimien mukaista (Minimum

Safeguards, MS).

Merkittävän edistämisen arviointikriteerit

Ilmarinen on arvioinut taksonomia-aktiviteettiin

7.7 Rakennusten hankinta ja omistaminen kuu-

luvaa taloudellista toimintaa seuraavilla ilmas-

tonmuutoksen hillinnän merkittävän edistämisen

arviointikriteereillä:

●

Ennen 31.12.2020 valmistuneilta rakennuk-

silta edellytetään joko vähintään A-luokan

energiatodistusta tai kuulumista kansallisen

tai alueellisen rakennuskannan energiate-

hokkuudeltaan parhaimpaan 15 prosenttiin.

●

1.1.2021 jälkeen valmistuneiden kohteiden

osalta noudatamme taksonomia-aktiviteetin

7.1 Uusien rakennusten rakentaminen

arvi-

ointikriteerejä ilmastonmuutoksen hillinnän

merkittävälle edistämiselle.

Jos sijoittumislistoja energiatehokkuudesta ei

ole tilinpäätöksessä käytettävissä, arviointikritee-

rinä käytetään pelkästään energiatodistuksia.

Jos samaan kiinteistökohteeseen kuuluu

useita rakennuksia, joiden energialuokat ovat

erilaiset, käytetään koko kohteen energialuok-

kana todistusten matalinta energialuokkaa.

Rakenteilla olevat kohteet luokitellaan takso-

nomiakelpoisiksi, mutta koska energialuokkaa ei

ole saatavilla, niitä ei huomioida taksonomian

mukaisuuden arvioinnissa.

Ei merkittävää haittaa -kriteeristö

Ilmastonmuutoksen hillinnän ei merkittävää hait-

taa -kriteeristö muiden ympäristötavoitteiden

osalta täyttyy, jos kiinteistöille on tehty teknisten

arviointikriteerien mukainen ilmastoriskien ja

haavoittuvuuden arviointi. Kriteeristö ei täyty kai-

kille kiinteistöille, sillä ilmastoriskiselvityksiä on

tehty 87, mikä ei vastaa koko rakennuskan-

taamme.

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

46

Vähimmäistason suojatoimet

Ilmarinen on arvioinut vähimmäistason suojatoi-

mien täyttymistä koko liiketoiminnan tasolla,

vaikka taksonomiaraportointimme kattaa ainoas-

taan kiinteistöliiketoimintaan liittyvät tunnusluvut.

Suojatoimet kattavat neljä osa-aluetta: ihmisoi-

keudet, korruptio, verotus ja reilu kilpailu. Kehi-

timme raportointikaudella prosessejamme ja nii-

den dokumentointia erityisesti ihmisoikeusnäkö-

kulmasta: tarkensimme asianmukaisen huolelli-

suuden prosessiamme (due diligence) ja teimme

ihmisoikeusriskikartoituksen. Vuonna 2025 päi-

vittämämme vähimmäistason suojatoimia arvioi-

van analyysin perusteella raportoimme nyt en-

simmäistä kertaa taksonomian mukaisuutta kiin-

teistöliiketoiminnassamme.

Teknisten arviointikriteerientarkastelu

Ilmarisen kiinteistöliiketoiminnan taksonomian

teknisten arviointikriteerien täyttymisen tarkaste-

lun ja raportoinnin on toteuttanut ulkopuolinen

palveluntarjoaja. Selvityksessä on tarkasteltu Il-

marisen 109 kotimaista kiinteistöä ja kiinteistö-

yhtiötä rakennusten hankintaa ja omistamista

koskevia taksonomiakriteerejä vasten. Kiinteis-

töistämme 52 prosenttia täyttää ilmastonmuutok-

sen hillinnän tekniset arviointikriteerit.

Tulosindikaattorien laskentaperiaatteet

Ilmarisen taksonomiaraportoinnin rajaus perus-

tuu taksonomia-asetusta täydentävässä dele-

goidussa asetuksessa ((EU) 2026/73) määritel-

tyyn taloudelliseen olennaisuuteen, jolloin rapor-

toimme tulosindikaattoria ainoastaan siinä ta-

pauksessa, että sen nimittäjä muodostaa yli 10

prosenttia koko yhtiön liikevaihdosta, pääoma-

menosta tai toimintamenosta. Ilmarisen kiinteis-

töliiketoiminnan osuus yhtiötasolla ylittää raja-ar-

von ainoastaan pääomamenon osalta.

Vuonna 2025 taksonomiakelpoista pääoma-

menoa oli 100 (100) prosenttia Ilmarinen-kon-

sernin pääomamenosta. Pääomamenoindikaat-

torin taksonomiakelpoinen osuus on luokittelu-

kelpoisten eli kiinteistöliiketoimintaan liittyvien

aktivointien osuus kaikista aktivoinneista. Tun-

nusluku on laskettu seuraavasti konsernin tie-

doista: kiinteistöliiketoiminnan nettoaktivoinnit

(sisältää hankinnat ja realisoinnit) / konsernin

nettoaktivoinnit (sisältää hankinnat ja realisoin-

nit). Konsernin pääomamenot lasketaan tilinpää-

töksen liitetieto 8 mukaisesti (konsernin luvut),

joista vähennetään osakkuusyhtiöiden ja tytäryh-

tiöiden omistamien osakkeiden hankinnat ja rea-

lisoinnit.

Kiinteistöyhtiöiden erillistilinpäätöksistä laske-

taan kunkin yhtiön taseen mukaiset realisoinnit

ja hankinnat.

Vuonna 2025 taksonomian mukaista pääoma-

menoa oli 69 (0) prosenttia Ilmarinen-konsernin

pääomamenosta. Pääomaindikaattorin takso-

nomian mukainen osuus määritellään takso-

nomian merkittävän edistämisen kriteerien täyt-

tämiin kiinteistöihin liittyvien aktivointien osuu-

tena kaikista konsernin aktivoinneista. Ilmarisen

taksonomian mukainen pääomameno kytkeytyy

luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toi-

mintoihin liittyviin omaisuuseriin tai prosesseihin,

ei CapEx-suunnitelmiin.

Kiinteistöliiketoimintaan liittyvä liikevaihto ja

toimintameno on määritelty liiketoiminnan kan-

nalta epäolennaiseksi suhteuttamalla niitä koko

konsernin tunnuslukuihin. Kiinteistöliiketoimin-

taan liittyvä liikevaihto on laskettu seuraavasti

konsernin tiedoista: (tuotot kiinteistösijoituksista

- kulut kiinteistösijoituksista) / (sijoitustoiminnan

nettotuotto + vakuutusmaksutulo + muut tuotot).

Kiinteistöliiketoimintaan liittyvä toimintameno on

laskettu seuraavasti konsernin tiedoista: kulut

kiinteistösijoituksista / (sijoitustoiminnan kulut +

liikekulut).

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

47

Lomake 1: Luokitusjärjestelmäkelpoisiin tai luokitusjärjestelmänmukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiinja palveluihin liittyvä osuus liikevaihdosta, pääomamenoistaja

toimintamenoista -vuoden 2025 tiedot

Tilikausi 2025

Keskeinen tu-

losindikaattori

Yhteensä

Luokitusjär-

jestelmäkel-

poisten

toimintojen

osuus

Luokitusjär-

jestelmän

mukaiset

toiminnat

Luokitusjär-

jestelmän

mukaisten

toimintojen

osuus

Luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen erittelyympäristötavoitteiden

mukaan

Mahdollista-

vien toiminto-

jen osuus

Siirtymätoi-

mintojen

osuus

Arvioimatta

jäävät toimin-

nat, joita

pidetään ei-

olennaisina

Luokitusjär-

jestelmän

mukaiset

toiminnat

edeltävällä tili-

kaudella

(

2024

)

Luokitusjär-

jestelmän

mukaisten

toimintojen

osuus edel-

tävällä tili-

kaudella

(2024)

Ilmaston­

muutoksen

hillintä

Ilmaston­

muutok-

seen sopeu-

tuminen

Vesi

Kiertota­

lous

Ympäristön

pilaantumi-

nen

Biologinen

monimuo­

toisuus

Teksti

EUR

%

EUR

%

%

%

%

%

%

%

%

%

%

EUR

%

Liikevaihto

11 622

3 %

%

Pääomamenot

55

100 %

37

69 %

0 %

0 %

0 %

0

0 %

Toimintamenot

2 187

5 %

%

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

48

Lomake 2: Luokitusjärjestelmäkelpoisiin tai luokitusjärjestelmänmukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiinja palveluihin liittyvä osuus liikevaihdosta, pääomamenoistaja

toimintamenoista – vuoden 2025 tiedot (toimintojenerittely)

Raportoitu keskeinen tulosindikaattori

(pääomamenot)

Tilikausi 2025

Taloudelliset toiminnat

Koodi

Luokitusjär-

jestelmäkel-

poisen

pääomameno

jen osuus

Luokitusjär-

jestelmän

mukaisten

pääomameno

jen osuus

Luokitusjär-

jestelmän

mukaisten

pääomameno

jen osuus

Luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen ympäristötavoite

Mahdollistava

toiminta

Siirtymätoiminta

Luokitusjärjes-

telmän mukainen

osuus luoki-

tusjärjes-

telmäkelpoisesta

toiminnasta

Ilmaston­

muutoksen

hillintä

Ilmaston­

muutokseen

sopeutu-

minen

Vesi

Kiertotalous

Ympäristön

pilaantu-

minen

Biologinen

monimuo-

toisuus

Teksti

%

EUR

%

%

%

%

%

%

%

(tapauksen muk-

aan E)

(tapauksen muk-

aan T)

%

Rakennusten hankinta ja

omistaminen

CCM 7.7.

100 %

37

69 %

69 %

69 %

Luokitusjärjestelmän mukaisuuden summa

tavoitteen mukaan

Yhteenlaskettu keskeinen tulosindikaattori

(liikevaihto/ pääomamenot/toimintamenot)

100 %

37

69 %

69 %

69 %

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

49

E1 Ilmastonmuutos

E1-1 Ilmastonmuutoksen hillintää kos-

keva siirtymäsuunnitelma

Ilmarisen liiketoiminnan vaikutukset ilmaston-

muutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumi-

seen ovat suurimmillaan sijoitustoiminnassa. Il-

marisen keskeinen strateginen tavoite on sijoit-

taa eläkevarat tuottavasti, turvaavasti ja vastuul-

lisesti. Tämän tavoitteen mukainen sijoitustoi-

minta edellyttää aktiivista vaikuttamista sijoitus-

kohteisiin ja sitä, että kestävyyssiirtymä sekä sii-

hen liittyvät riskit ja mahdollisuudet otetaan huo-

mioon kaikissa sijoituspäätöksissä.

Sijoitustoimintaa ohjaavat Ilmarisen vastuulli-

sen sijoittamisen periaatteet sekä omaisuusluok-

kakohtaiset ilmastotiekartat. Yhdessä ne muo-

dostavat Ilmarisen ilmastonmuutoksen hillintää

koskevan siirtymäsuunnitelman perustan. Julkai-

simme joulukuussa 2025 tavoitekaudelle 2026–

2030 päivitetyn ilmastosuunnitelman.Siinä huo-

mioidaan aiemmasta poiketen myös noin kaksi

prosenttia yhtiön kokonaispäästöistä muodosta-

vat Ilmarisen oman operatiivisen toiminnan il-

mastovaikutukset. Vuoden 2025 kestävyysrapor-

tissa raportoidut tiedot vastaavat tavoitekauden

2021–2025 ilmastotiekarttojen sisältöä.

Raportoimme päivitetyssä ilmastosuunnitel-

massa linjatut tavoitteet vuodelle 2030 seuraa-

valla raportointikaudella.

Ilmarisen ilmastotiekarttoja ohjaa Ilmarisen

hallituksen vuonna 2019 asettama tavoite hiili-

neutraalista sijoitussalkusta vuoden 2035 lop-

puun mennessä. Tavoite on linjassa Suomen

valtion asettaman kansallisen hiilineutraalisuus-

tavoitteen kanssa. Vuonna 2021 tavoitetta täy-

dennettiin, kun sitouduimme tavoittelemaan Pa-

riisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteen

mukaista nettonollasalkkua vuoteen 2050 men-

nessä.

Lisäksi olemme allekirjoittaneet Paris Aligned

Investment Initiative -sijoittaja-aloitteen Net Zero

Asset Owner Commitment -sitoumuksen. Aloit-

teen mukaisesti Ilmarinen tavoittelee sijoitustoi-

minnallaan saavuttamaan absoluuttisia päästö-

vähennyksiä reaalitaloudessa sijoittajille mahdol-

lisilla keinoilla.

Ilmarisen hallitus päätti sitoutumisestamme

Science Based Targets initiative (SBTi)-ilmasto-

aloitteeseen joulukuussa 2025. Asetamme oman

tieteeseen perustuvan ilmastotavoitteemme vuo-

den 2027 loppuun mennessä.

Ilmarisen laatimat omaisuusluokkakohtaiset il-

mastotiekartat kattavat toimenpiteitä sekä välita-

voitteita, joilla vähennämme salkun kasvihuone-

kaasupäästöjä ja kasvatamme sen myönteisiä il-

mastovaikutuksia eli kädenjälkivaikutusta. Nämä

tiekartat kattoivat 67 prosenttia Ilmarisen sijoi-

tusomaisuudesta vuoden 2025 lopussa. Tiekart-

tojen kattavuuteen vaikuttavat saatavilla olevien

lähtötietojen laatu ja omaisuusluokille sovelletta-

vien laskentamenetelmien kehittyneisyys.

Ilmarisen ilmastotiekartat on hyväksytty vas-

tuullisen sijoittamisen johtoryhmässä toimitus-

johtajan valtuuksin. Ilmastotiekartan toteutta-

mista tukevat vastuullisen sijoittamisen periaat-

teet on hyväksynyt Ilmarisen hallitus.

Ilmarisen liiketoimintaan ei liity keskeisiä

omaisuuseriä tai tuotteita, jotka aiheuttaisivat

huomattavia tulevia kasvihuonekaasupäästöjä

käyttöikänsä aikana. Sijoitustoiminnan konteks-

tissa tulee kuitenkin tarkastella sijoituskohteiden

lukkiutuneita päästöjä, jotka voivat johtaa sal-

kussa arvonmenetyksiin. Ilmarinen hallitsee luk-

kiutuneisiin päästöihin liittyvää siirtymäriskiä esi-

merkiksi poissulkemalla hiiliriippuvaisia yrityksiä.

Lukkiutumisriski on olennainen erityisesti

listaamattomille sijoituksillemme, sillä sijoituksia

voi olla vaikea realisoida ilman merkittävää ar-

vonalennusta erityisesti markkinahäiriöiden ai-

kana. Näissä epälikvideissä sijoituksissa rajoi-

tamme altistumistamme fossiilisiin polttoaineisiin

liittyvään liiketoimintaan, mukaan lukien pääs-

töintensiivinen energiantuotanto.

Emme raportoi erikseen siirtymäsuunnitelman

toteuttamista tukevista investoinneista lukuun ot-

tamatta suoria kotimaisia kiinteistösijoituksia, joi-

hin myös kaikki Ilmarisen pääomamenot kohdis-

tuvat. Siirtymäsuunnitelman edistäminen huomi-

oidaan kaikessa sijoitustoiminnassamme omai-

suusluokkatason ilmastotiekartoissa linjatuilla ta-

voilla.

Ilmarisen liiketoiminnassa ei ole pääomame-

noja, jotka liittyvät hiileen, öljyyn ja kaasuun liit-

tyvään taloudelliseen toimintaan, eikä Ilmarista

ole suljettu EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten

vertailuarvojen ulkopuolelle.

Ilmarisen sijoitustoiminnan ilmastotiekartat ja

niiden täytäntöönpano on esitetty omaisuus-

luokittain seuraavissa kappaleissa.

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

50

Suorat listatut osake- ja yritysten jouk-

kovelkakirjalainasijoitukset

Tähtäsimme sijoitustoiminnassamme suoran

listatun osake- ja yritysten joukkovelkakirjalai-

nasalkun painotetun hiili-intensiteetin vähene-

miseen 30 prosentilla vuoteen 2025 men-

nessä vuoden 2020 lähtötasosta. Lisäksi

olimme asettaneet tavoitteen sijoituskoh-

teidemme omien ilmastotavoitteiden kunnian-

himolle siten, että niiden tuli olla linjassa kah-

den asteen skenaariomallin kanssa vuonna

2025. Odotamme näiden ja muiden salkulle

asetettujen ilmastotavoitteiden tukevan abso-

luuttisia päästövähennyksiä reaalitaloudessa

1,5 asteen päästövähennyspolun mukaisesti.

Suorien listattujen osake- ja yritysten jouk-

kovelkakirjalainasijoitusten ilmastotiekartan

toteutumisen mahdollistaa laaja valikoima hii-

lestä irtautumisen keinoja, joiden vaikutta-

vuutta kehitetään jatkuvasti. Esimerkkejä hyö-

dyntämistämme keinoista ovat:

●

ilmastoriskien analysointi ja hallinta

●

ilmastoratkaisuihin sijoittaminen

●

sijoittaminen siirtymävaiheessa oleviin yri-

tyksiin tai yrityksiin, joilla on mahdollisuuk-

sia ja halua siirtyä vähähiiliseen talouteen

●

hiiliriippuvaisista sijoituksista irtautuminen

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

51

●

vaikuttaminen runsaspäästöisiin yrityksiin il-

mastosiirtymän edistämiseksi

●

yhteistyön, ilmastotoimien, kumppanuuksien

ja uusien ilmastoratkaisujen edistäminen.

Olemme toteuttaneet ilmastotiekarttamme

mukaisia päästövähennyksiin tähtääviä toimia.

Irtauduimme vuonna 2021 suorassa osakesal-

kussa ja vuonna 2022 suorassa yritysten joukko-

velkakirjalainasalkussa sijoituksista yrityksiin,

jotka louhivat kivihiiltä tai suunnittelevat uusia in-

vestointeja kivihiileen energiantuotannossa.

Vuonna 2023 poissuljimme molemmista sal-

kuista öljyhiekkaa hyödyntävät yritykset. Sa-

mana vuonna Ilmarisessa otettiin käyttöön suo-

rille osakesijoituksille MSCI Climate Action -ver-

tailuindeksi. Se huomioi yritysten ilmastotoimet

ja kasvattaa salkun altistusta yrityksille, jotka toi-

minnassaan edistävät siirtymistä kohti vähähii-

listä taloutta. Vuonna 2025 toteutimme ilmasto-

suunnitelman päivitystyön yhteydessä skenaa-

rioanalyysin salkun päästöjen mahdollisten kehi-

tyskulkujen mallintamiseksi.

Ilmarisen ilmastotiekartta suorille listatuille

osakesijoituksille ja yritysten joukkovelkakirjalai-

nasijoituksille, sen tavoitteet ja suoriutumi-

semme niihin nähden esitetään kuvassa sivulla

50.

Kotimaiset kiinteistösijoitukset

Olemme asettaneet kotimaiselle kiinteistösijoi-

tustoiminnalle päästövähennystavoitteita, jotka

kattavat sekä rakennuttamistoimintamme että

kiinteistöjen käytön aikaisesta energiankulutuk-

sesta aiheutuvat päästöt. Tavoittelimme vuoteen

2025 mennessä 15 prosentin vähennystä raken-

nuttamistoiminnan hiili-intensiteetissä vuoden

2020–2022 keskiarvoon perustuvaan lähtöta-

soon verrattuna. Käytön aikaisten päästöjen vä-

hennystavoite oli 50 prosenttia vuosien 2018–

2020 hiili-intensiteettien keskiarvosta.

Ilmarisen kotimaisten kiinteistöjen päästövä-

hennystavoitteen yhteneväisyyttä 1,5 asteen ta-

voitteen kanssa tarkasteltiin hyödyntäen SBTi:n

Buildings-sektoristandardin tavoitteenasetanta-

työkalua (v1.0). Kiinteistötyypistä riippuen tietee-

seen pohjautuvat tavoitetasot vaihtelivat käytön

aikaisille päästöille 35 ja 47 prosentin välillä ta-

voitekaudella 2018–2025. Ilmarisen käytönaikai-

sille päästöille asetettu tavoite kattaa tällä het-

kellä Ilmarisen omat energiahankinnat, eikä se

siten ole täysin vertailukelpoinen työkalulla mal-

linnettujen päästövähennyspolkujen kanssa.

Kotimaisen kiinteistösijoitusliiketoiminnan il-

mastotiekartassa huomioidaan koko kiinteistön

elinkaari, ja kehitämme keinoja sekä käytön että

rakentamisen aikaisten päästöjen

vähentämiseksi. Varsinaisten päästövähennys-

tavoitteiden lisäksi olemme asettaneet konkreet-

tisia päämääriä esimerkiksi käyttövaiheen ener-

giaan, rakennusjätteen käsittelyyn ja kestävyy-

den kokonaisvaltaisesti huomioiviin ympäristö-

luokituksiin eli sertifikaatteihin. Keskeisiä tiekar-

tan tavoitteita mahdollistavia elementtejä ovat

energia- ja materiaalitehokkuuden parantaminen

sekä käytettävän energian ja materiaalien vähä-

hiilistyminen. Kiinteistön elinkaaren vaiheisiin

kohdistetaan toimia niille erikseen määritellyillä

toimenpidekokonaisuuksilla:

●

Kaavoitusvaiheessa vaikutamme rakentami-

sen hiilijalanjälkeen keskustelemalla viran-

omaisten kanssa. Pyrimme viemään omia il-

mastotavoitteitamme ja toimintamalleja kaa-

voituksen lähtökohdiksi.

●

Kun rakennuksia suunnitellaan, rakentami-

sen materiaalien ja käytön aikaisen energia-

muodon valinnassa ilmastonäkökohdat sekä

EU-taksonomia ovat keskeisiä kriteerejä.

Hankekohtaisen hiilijalanjäljen laskenta kuu-

luu kaikkiin uudis-ja perusparannushankkei-

siimme.

●

Kartoitamme aina mahdollisuudet ottaa käyt-

töön paikallisia uusiutuvan energian tuotan-

toratkaisuja.

●

Rakennusliikkeiden kanssa tehtävällä tiiviillä

yhteistyöllä varmistetaan ilmastotoimien so-

veltaminen materiaalihankinnoissa, työmaa-

toimintojen energiankulutuksessa sekä ra-

kennusjätteen käsittelyssä.

●

Käyttövaiheessa kehitämme aktiivisesti kiin-

teistöjemme energiatehokuutta ja valit-

semme energiamuodoiksi päästöttömiä vaih-

toehtoja aina mahdollisuuksien mukaan.

●

Kiinteistömme suunnitellaan pitkäikäisiksi ja

ilmastokestäviksi ilmastoriskiarvion havain-

not huomioiden. Purkamispäätöksiä tarkas-

tellaan kriittisesti ilmastonäkökohdista käsin,

ja korjausrakentaminen sekä rakennuksen

käyttötarkoituksen muutos ovat ensisijaisia

vaihtoehtoja.

Kotimaisten kiinteistösijoitusten tiekartan peri-

aatteita ja tavoitteita viedään käytännön toteu-

tukseen ylläpidon, suunnittelun ja rakennuttami-

sen sopimuksilla ja sisäisillä ohjeistuksilla. Vuo-

desta 2021 kaikki ostamamme sähkö on ollut

CO

2

-vapaata. Olimme sitoutuneet työ- ja elinkei-

noministeriön energiatehokkuussopimuksiin kau-

della 2017–2025, ja liityimme myös uuteen sopi-

muksen vuosille 2026–2035. Esimerkki toteutta-

mistamme energiatehokkuustoimista on vuonna

2025 valmistuneen Väinämöisenlinnan toimisto-

rakennuksen perusparannuksen yhteydessä

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

52

tehty ilmanvaihtokoneiden perusparannus ja

lämmöntalteenottolaitteiden uusiminen. Toimen-

piteiden seurauksena kiinteistön kaukoläm-

mönkulutuksen arvioidaan vähenevän noin 10

prosenttia ja sähkön noin 2 prosenttia vuosita-

solla. Lisäksi vuodesta 2022 kaikki uudis-ja pe-

rusparannuskohteemme ovat vastanneet EU-

taksonomian ilmastonmuutoksen hillinnän tekni-

siä arviointikriteereitä. Materiaalitehokkuuteen ja

rakennusjätteen käsittelyyn liittyviä tavoittei-

tamme tukee kestävän purkamisen green deal -

sopimus, johon sitouduimme vuonna 2020.

Ilmarisen kotimainen kiinteistösijoitustoiminta

kuuluu luokitusjärjestelmäasetuksen ((EU)

2020/852) eli EU-taksonomian nojalla annettujen

ilmastonmuutokseen sopeutumista tai sen hillin-

tää koskevien delegoitujen asetusten sovelta-

misalaan. Vuonna 2025 taksonomiakelpoinen ja

taksonomian mukainen pääomamenomme liittyi

kiinteistöinvestointeihin. Taksonomian tekniset

arviointikriteerit täyttäviä kiinteistöjä oli vuoden

lopussa 56. Kasvatamme aktiivisesti kriteerit

täyttävien kiinteistöjen määrää parantamalla nii-

den energiatehokkuutta perusparannusten yh-

teydessä. Ilmarisen taksonomiatiedot on rapor-

toitu pääomamenojen osalta raportin osiossa

EU-

taksonomia.

Muita yksittäisiä siirtymäsuunni-

telmaan liittyviä investointeja on kuvattu

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

53

tarkemmin raportin osiossa E1-3 Ilmastonmuu-

tosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toi-

met ja resurssit.

Ilmarisen ilmastotiekartta kotimaisille kiinteis-

tösijoituksille, sen tavoitteet ja suoriutumisemme

niihin nähden on esitetty kuvassa sivulla 52.

Kansainväliset kiinteistösijoitukset

Kansainvälisen kiinteistösijoitussalkun päästövä-

hennystavoitteet pohjautuvat ulkoisten varain-

hoitajien omiin ilmastotavoitteisiin, joiden kunni-

anhimoon pystymme vaikuttamaan aktiivisella

dialogilla. Tavoitteenamme on ollut vähentää

suorien kansainvälisten kiinteistösijoitusten käy-

tön aikaisia päästöjä bruttoalaa kohden 15 pro-

senttia vuoteen 2025 mennessä vuoden 2021

lähtötasosta. Tavoitteen yhteneväisyyttä 1,5 as-

teen päästövähennystavoitteen kanssa ei ole

toistaiseksi todennettu.

Kansainvälisen kiinteistösijoitustoiminnan eri-

tyispiirteet, kuten pitkä sijoitushorisontti, paikalli-

suus ja varainhoitajienkeskeinen rooli, ovat reu-

naehtoja vaikuttavalle ilmastotiekartalle.Sen

keskeiset elementit rakentuvat sidosryhmiemme

kanssa käydyn vuoropuhelun varaan:

●

Valitsemme varainhoitajat ja rakennamme

salkun siten, että ilmastoriskien hallinta ja

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

54

päästövähennystavoitteemme huomioidaan

päätöksenteossa.

●

Vaikutamme useiden kanavien kautta ja toi-

mimme aktiivisena omistajana vaikuttamis-

käytäntöjä jatkuvasti kehittäen.

●

Tarkkailemmeolennaisia tunnuslukuja jatku-

vasti ja keskustelemme varainhoitajien

kanssa tunnuslukujen kehityksestä.

●

Olemme jäsenenä erilaisissa rahoitussekto-

rin organisaatiossa, joiden tavoitteena on

muun muassa jakaa parhaita käytäntöjä si-

joittajille salkun ilmastoperformanssin tueksi.

Kansainvälisen kiinteistösijoittamisen ilmasto-

tiekartan toimeenpanon tärkeimpiä vaiheita ovat

tähän mennessä olleet päästöjen seuraaminen

ja mittaaminen yhteistyössä varainhoitajien

kanssa sekä raportoinnin lisääminen. Vuonna

2025 laajensimme omaisuusluokan kasvihuone-

kaasupäästölaskentaa kattamaan yhteissijoitus-

ten lisäksi myös kansainväliset kiinteistöpää-

omarahastomme.

Ilmarisen ilmastotiekartta kansainvälisille kiin-

teistösijoituksille, sen tavoitteet ja suoriutumi-

semme niihin nähden on esitetty kuvassa sivulla

53.

E1 SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit

ja mahdollisuudet sekäniiden vuorovai-

kutus strategian ja liiketoimintamallin

kanssa

Ilmariselle olennaiset ilmastonmuutokseen liitty-

vät vaikutukset aiheutuvat omasta toiminnas-

tamme sekä sijoituskohteistamme eli arvoketjun

alavirrasta. Merkittävimmät ilmastovaikutuk-

semme liittyvät ilmastonmuutokset hillintään ja

energiaan: toimintamme aiheuttaa kasvihuone-

kaasupäästöjä sekäkuluttaa energiaa, mutta sa-

malla voimme merkittävänä sijoittajana tukea yh-

teiskunnan vähähiilistymistäpääomaa allokoi-

malla ja omistajaohjauksen keinoin.

Tunnistamamme olennaiset taloudelliset il-

mastoriskit liittyvät niin kutsutuissa siirtymäris-

keissä ilmastonmuutoksen hillintätoimien vaiku-

tuksiin markkinassa.Toimintaamme liittyvät fyy-

siset ilmastoriskit edellyttävät meiltä ja sijoitus-

kohteiltamme konkreettisia sopeutumistoimia

suhteessa muuttuvaan ilmastoon. Ilmastonmuu-

tokseen liittyvät taloudelliset mahdollisuudet voi-

vat toteutua sekä kiinteistösalkkumme onnistu-

neina sopeutumistoimenpiteinäettä ilmaston-

muutoksen hillintää edistävien ilmastoratkaisu-

jen osuutta salkussa lisäämällä. Tunnistetut

olennaiset vaikutukset ovat tosiasiallisia ja ilme-

nevät keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä.

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

55

Olennaiset ilmastonmuutokseen liittyvät vaikutukset,riskit ja mahdollisuudet

Oma toiminta

Osake- ja korkosijoitukset

Kiinteistösijoitukset

Vaikutukset

-

Ilmarisen oma toiminta ja erityisesti sen

hankinnat arvoketjuineen aiheuttavat il-

mastoa lämmittäviä kasvihuonekaasu-

päästöjä.

-

Ilmarisen sijoitukset arvoketjuineen aiheuttavat ilmastoa lämmittäviäkasvi-

huonekaasupäästöjä. Sijoitamme hajautetusti kaikille toimialoille,joten si-

joituksissa on myös kohteita päästöintensiivisiltä toimialoilta.

-

Kiinteistöjen elinkaaren kaikki vaiheet tuottavat kasvihuonekaasupäästöjä.Ilmarinen

osallistuu kiinteistön omistajana niistä useampaan.

+

Ilmarinen kasvattaa ilmastoratkaisuihin kohdistuvien sijoitustenosuutta

salkussa tavoitteellisesti ja tukee siten yhtiöiden ilmastonmuutoksenhillintää

edistävien tuotteiden ja palveluiden kasvua.

-

Ilmarisen kiinteistösijoitukset kuluttavat käyttövaiheessasähkö- ja lämpöenergiaa.

Myös rakennuttamisvaiheen toimenpiteet sekä rakennusmateriaalientuotanto lisää ki-

inteistöjen elinkaaren energiajalanjälkeä.

+

Ilmarinen pyrkii valitsemaan sijoitussalkkuunsa kunkin sektorinparhaita suo-

riutujia ja vaikuttamaan sijoituskohteiden ilmastotoimiin.Näin voimme

vaikuttaa välillisesti reaalitaloudessa syntyviin päästövähennyksiin.

+

Kehitämme kiinteistöjen energiatehokkuutta energiatehokkuustoimenpiteilläennalta

määriteltyjen energiatehokkuusohjelmien mukaisesti. Ilmarisenkiinteistöjen sähkönku-

lutuksesta 100 % on sertifioitua CO

₂

-vapaata, ja kohteissa sovelletaan mah-

dollisuuksien mukaan paikallisia uusiutuvan energian tuotantoratkaisuja.

+

Ilmarinen toteuttaa sopeutumistoimia kiinteistösijoituksissaankasvattaakseen ra-

kennusten kykyä sopeutua muuttuviin sääolosuhteisiin. Toimenpiteitä ohjaavatki-

inteistötason ilmastoriskiarviot, jossa määritellään toteutettavattoimenpiteet. Uudiskoh-

teissa sopeutumistoimien valinta on kiinteä osa suunnitteluprosessiakaikissa

hankkeissa.

Riskit

Ei omaan toimintaan liittyviä olennaisia

taloudellisia riskejä.

Globaalit osake- ja korkosijoitukset altistuvat fyysisille ilmastoriskeillemyös

Suomen ulkopuolella. Keskeisimmät tunnistetut riskit liittyvätäärimmäisen

kuumuuteen, kylmäaaltoihin, vesistressiin sekä tulvimiseen.Fyysisten ilmas-

toriskien toteutuminen voi vaikuttaa sijoitustuottoihin javakavaraisuuteen

pidemmällä aikavälillä kielteisesti.

Lisääntyvät sään ääri-ilmiöt altistavat Ilmarisen kiinteistösijoituksiarakenteellisille vah-

ingoille, joiden ennaltaehkäisy ja toisaalta korjaus aiheuttaakustannuksia.

Ilmarisen sijoituksissa edustettuihin hiili-intensiivisiin toimialoihinkohdistuu

huomattavia transitio-eli siirtymäriskejä, jotka toteutuessaan lisäävät

yritysten kustannuksia ja voivat alentaa niiden arvoa. Riskien toteutumiseen

vaikuttavat Ilmarisesta riippumattomat tekijät, kuten valtioidentoimet ja po-

liittinen tuki kestävyyssiirtymälle.

Säätilan krooniset muutokset, kuten lämpötilan nousu,aiheuttavat kuormitusta ki-

inteistöille ja niiden käyttäjille, ja viilennyskustannusten nousuon todennäköistä.

Mahdollisuudet

Ei omaan toimintaan liittyviä olennaisia

taloudellisia mahdollisuuksia.

Ilmarisen uusiutuvaan energiaan ja muihin ilmastoratkaisuihintavoitteellis-

esti kohdistamat sijoitukset voivat suojata salkkua ilmastonmuutokseenliit-

tyviltä taloudellisilta riskeiltä ja parantaa salkun tuottoa kestävyyssiirtymän

edetessä.

Ilmarisen kiinteistösijoituksissa tehdään aktiivista työtä ilmastokestävyydeneli -resili-

enssin parantamiseksi, mikä voi muodostua erottautumistekijäksi,kun kotimaiset ja

kansainväliset kiinteistösijoittajat ottavat käyttöön uusiaarviointimetodologioita ja

toimintamalleja ilmastoriskin hallinnassa.

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

56

Ilmarisen resilienssianalyysi

Ilmarisen toiminnan ilmastokestävyyttä eli -re-

silienssiä on arvioitu nykyisen toimintaympäris-

tön huomioivan riskiarvion lisäksi lyhyellä, keski-

pitkällä ja pitkällä aikavälillä salkkutasolla. Koska

sijoituksemme on hajautettu ja sijoitushorisont-

timme on pitkä, meille on tärkeää ymmärtää il-

mastonmuutoksen vaikutuksia

sijoitustuottoihimme tulevina vuosikymmeninä.

Työeläkejärjestelmän kestävyyden kannalta il-

mastonmuutoksen merkitys myös vastuuvelan

kehitykselle on olennainen osa kokonaisarviota,

ja olemme luoneet vakuutusliikkeelle erilaisia il-

mastoskenaarioita huomioivan ennustemallin. Il-

marisen omaa operatiivista toimintaa ei ole huo-

mioitu tässä resilienssianalyysissä, sillä

ilmastonmuutoksen vaikutukset asiantuntijatyölle

on arvioitu vähäisiksi.

Liiketoimintamallimme perustana on lakisää-

teinen velvollisuus tuottaa eläketurvaa, ja re-

silienssianalyysin johtopäätöksiä voidaan hyö-

dyntää ennen kaikkea sijoitustoiminnassa. Ilma-

rinen voi pyrkiä allokaatiopäätöksillään vähentä-

mään ilmastoriskien aiheuttamia taloudellisia

vaikutuksia. Hajauttamalla sijoitusomaisuu-

temme laajasti toimialoittain, maantieteellisesti ja

omaisuusluokittain ilmastoriskejä voidaan hallita

muiden sijoitusomaisuuteen kohdistuvien riskien

tapaan. Käytännössä ymmärryksemme salkun il-

mastokestävyydestä voi heijastua ilmastotoi-

miimme esimerkiksi salkun ilmastotavoitteita tai

hyödyntämäämme ilmastoindeksiä määriteltä-

essä.

Sijoitussalkun ilmastokestävyys

Arvioimme sijoitussalkkumme kaikkien omai-

suusluokkien ilmastokestävyyttä sijoitustuottojen

ja vakavaraisuuden osalta kvantitatiivisesti edel-

lisen kerran vuonna 2024. Simulaatio perustuu

saman vuoden heinäkuun 31. päivän allokaatioi-

hin ja vakavaraisuuslukuihin. Analyysissä käytet-

tiin kaupallista ohjelmistoa, jossa Ilmarisen sijoi-

tusstrategian kestävyyttä arvioitiin ohessa esitel-

lyissä ilmastoskenaarioissa. Käytetyt

ilmastoskenaariot huomioivat ilmastonmuutok-

seen liittyvien fyysisten riskien ja siirtymäriskien

vaikutukset Ilmarisen sijoitussalkun omaisuus-

luokkien tuottoihin ja edelleen Ilmarisen vakava-

raisuuteen eri aikajänteillä (0–1 vuotta, 1–5

vuotta ja yli 5 vuotta). Nämä ovat yhdenmukaisia

muussa raportoinnissa sovelletun lyhyen, keski-

pitkän ja pitkän aikahorisontin kanssa.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset laskettiin

makrotaloudellisella mallilla, joka arvioi muun

muassa bruttokansantuotteen, inflaation ja talou-

dellisen hyödyn muutoksia eri maille ja toimi-

aloille. Muutokset huomioitiin edelleen eri sijoi-

tusten odotetuissa tuotoissa ja tuottoihin liittyvää

epävarmuutta arvioitaessa. Ilmarisen ilmastotie-

kartan mukaiset salkun ohjauskeinot heijastuvat

skenaarioihin yhteiskunnan reaalitaloudessa ta-

pahtuvana vähähiilistymisenä, eikä niitä ole erik-

seen simuloitu.

Skenaarioanalyysin pohjalta voidaan todeta,

että Ilmarisen hajautettu sijoitusomaisuus kestää

kaikki testatut ilmastoskenaariot vähintään seu-

raavan kymmenen vuoden aikana. Vakavarai-

suusasteen eli Ilmarisen eläkevarojen ja vastuu-

velan suhde on matalimmillaan Net Zero Finan-

cial Crisis -skenaariossa keskipitkällä aikavälillä.

Kaikissa skenaarioissa Ilmarisen

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

57

vakavaraisuusasema eli vakavaraisuuspääoman

suhde vakavaraisuusrajaan säilyi vähintään ta-

solla 1,5, mikä kertoo riskinkantokyvyn säilymi-

sestä myös vaikeissa markkinaolosuhteissa.

Skenaarioanalyysissä arvioidaan ilmastomuu-

toksen vaikutuksia hyödyntämällä ennalta määri-

tettyjä skenaarioita, jotka kuvaavat mahdollista

mutta kuvitteellista tapahtumien kulkua. Skenaa-

riot eivät ole ennusteita tai ennustuksia, vaan nii-

den tarkoitus on kuvata mahdollisten muutosten

pääelementtejä yksityiskohtaisten kuvausten si-

jaan. Sijoitustuotosta ja vakavaraisuusmittareista

ei tämän ennalta määräytyneisyyden takia voida

laskea luottamusvälejä tai hajontalukuja kuvaa-

maan ennusteen tarkkuutta. Ilmastonmuutoksen

vaikutus pääomamarkkinoiden tuleviin tuottoihin

ja edelleen Ilmarisen vakavaraisuuteen sisältää

myös itsessään merkittäviä epävarmuustekijöitä.

Nämä epävarmuustekijät liittyvät erityisesti sii-

hen, miten laajasti markkinat keskimäärin jo nyt

hinnoittelevat ilmastonmuutoksen tulevia vaiku-

tuksia sekä miten voimakkaasti ja nopeasti

muuttuva ilmasto lopulta vaikuttaa yritysten toi-

mintaan.

Vakuutusliikkeen ilmastomallinnus

Ilmarisessa arvioitiin vuonna 2023 ensimmäistä

kertaa ilmastonmuutoksen vaikutusta

Sijoitussalkun resilienssianalyysissä hyödynnetyt ilmastoskenaariot

Analyysissä noin 2,5 asteen globaalia ilmaston lämpenemistä simuloivaa

Baseline

-skenaariota verrattiin kolmeen erilaiseen siitä poikkeavaan

skenaarioon.

Orderly Net Zero by 2050 (NZ):

Globaalit kasvihuonekaasupäästöt saavuttavat nettonollan vuoteen2050 mennessä, ja maailmanlaajuinen keski-

lämpötilan nousu vakiintuu 1,5 asteeseen vuoteen 2100mennessä. Skenaario edustaa kunnianhimoisessa mutta hallitustitoteutetussa kestävyys-

siirtymässäilmeneviä riskejä ja mahdollisuuksia. Tämän skenaarion kunnianhimoisetilmastopoliittiset toimet kattavat muun muassa hiilidioksidin

maailmanlaajuisen hinnoittelun, energiaverotuksen uudelleentarkastelun,fossiilisten polttoaineiden käytön asteittaisen lopettamisen,energiate-

hokkuusvaatimukset sekä uusiutuvan energian, sähköajoneuvojensekä metsittämisen laaja-alaisen tukemisen. Lisäksi skenaarionpohjaoletuk-

sena on uusien sähköntuotantoteknologioiden – kuten vedyn hyödyntämisenja hiilidioksidin talteenoton sekä varastoinnin – osoittautuminento-

teuttamiskelpoisiksi. Fyysisten ilmastoriskien ohella myös siirtymäriskientaloudelliset vaikutukset jäävät vähäisiksi, sillä rahoitusmarkkina pystyy

sopeutumaan asteittain tapahtuviin muutoksiin,eikä maailmantalous kriisiydy.

Net Zero Financial Crisis (NZFC):

Kansainvälisiin ilmastotavoitteisiin päästään samassa aikataulussaja samojen keinojen vauhdittamana kuin

Orderly Net Zero by 2050 -skenaariossa, mutta siirtymätapahtuu hallitsemattomasti aiheuttaen huomattavia häiriöitä taloudessa.Fyysisten ilmas-

toriskien taloudelliset vaikutukset jäävät maltillisiksi, mutta siirtymäriskienrooli korostuu ilmastoriskien äkillisestä hinnoittelusta johtuen. Skenaa-

riossa fossiilitaloutta tukevat sijoituskohteet kadottavat arvonsanopeasti, kun nettonollatavoitteisiin sitoutuneet sijoittajat luopuvatniistä kuluvan

vuosikymmenen puolivälissä.

High Warming (HW):

Maapallon keskilämpötila kohoaa noin 3,7 astetta vuoteen 2100mennessä, mikä johtaa vakavien fyysisten ilmastoriskien

toteutumiseen kaikkialla maailmassa. Skenaarion korkeammat keskilämpötilatvaikuttavat työvoiman ja maatalouden tuottavuuteen kielteisesti, ja

äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamat infrastruktuurivauriot aiheuttavatsuoria tappioita ja välillisiä vaikutuksia talouteen toimitusketjujenhäiriöi-

den kautta. Vaikutukset rahoitusmarkkinoihin ovat huomattavat jo 2020- ja 2030-luvuilla,kun talouden suorituskyky heikkenee.

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

58

vakuutusliikkeeseen. Keskeisimmät muuttujat

tässä simuloinnissa ovat syntyvyys, kuolevuus ja

nettomaahanmuutto, joihin ilmastonmuutoksen

vaikutuksia on arvioitu tutkimuskirjallisuuteen

nojaavia oletuksia vasten. Ennusteen aikajänne

on pitkä, ja arvioitu aikahorisontti ulottuu aina

vuoteen 2090 asti, koska ilmastonmuutos vaikut-

taa hitaasti väestön kehitykseen.

Oleellisin vaikutus tunnistettiin olevan netto-

maahanmuutolla, joka kasvattaa työllisten mää-

rää ja sitä kautta vahvistaa eläkejärjestelmän pit-

kän aikavälin rahoitusta, jos maahanmuuttajien

kotouttamisessa onnistutaan. Vaikutus Ilmarisen

vakuutusliikkeeseen muodostuu poikkeamaris-

kistä muihin yhtiöihin, koska laskuperusteet ovat

yhteiset. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös toimi-

alarakenteisiin, mutta niiden vaikutuksia ei ole

arvioitu.

Arvioitavan ajanjakson pituus ja ilmastonmuu-

toksen vaikutukset käytettyihin oletuksiin aiheut-

tavat epävarmuutta ennusteeseen. Liiketoimin-

nallisiin syihin vedoten analyysin muuttujista ei

anneta tässä raportissa tarkempia tietoja.

E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja sii-

hen sopeutumiseen liittyvät toimintaperi-

aatteet

Liiketoimintamme olennaisimmat ilmastonmuu-

tokseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdolli-

suudet liittyvät sijoitussalkkuumme. Siksi keskei-

simmät ilmastonmuutokseen liittyvät toimintape-

riaatteemme määritetään Ilmarisen vastuullisen

sijoittamisen periaatteissa, jotka koskevat kaik-

kea sijoitustoimintaamme. Yleisten toimintaperi-

aatteiden lisäksi ne sisältävät teemakohtaiset

periaatteet ympäristölle, ihmisoikeuksille, omis-

tajaohjaukselle sekä verokäytännöille. Näistä

ympäristöperiaatteet kattavat sijoitustoimin-

taamme ohjaavat ilmastoperiaatteet, joissa mää-

ritetään lähestymistapamme ilmastoon liittyvien

riskien ja mahdollisuuksien sekä ilmastovaiku-

tusten huomioimiseen sijoitustoiminnassa. Tämä

tarkoittaa sekä hillintä-että sopeutumisnäkökul-

man integrointia toimintatapoihimme. Lisäksi

kiinteistösijoitusten hallinnassa korostuvat uusiu-

tuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liitty-

vät näkökulmat.

Ilmastoperiaatteidemme avulla:

●

vähennämme fyysisten ilmastoriskien sekä

siirtymäriskien negatiivisia vaikutuksia sijoi-

tustemme arvoon ja sijoitustuottoihimme tun-

nistamalla näitä riskejä

●

turvaamme sijoitustemme pitkän aikavälin

arvonluontia ohjaamalla sijoituksia ilmasto-

ratkaisuihin ja siirtymävaiheessa oleviin yri-

tyksiin

●

hallitsemme sijoitustoiminnastamme syntyviä

ilmastovaikutuksia vaikuttamalla runsas-

päästöisiin sijoituskohteisiimme ja sijoitta-

malla toimialojen parhaisiin ilmastotoimijoi-

hin.

Vastuullisen sijoittamisen periaatteet ja niihin

sisältyvät ympäristöperiaatteet hyväksyy Ilmari-

sen hallitus. Periaatteiden laatimisesta ja nou-

dattamisen seurannasta vastaa Ilmarisen vas-

tuullisen sijoittamisen johtoryhmä. Erillistä sidos-

ryhmien konsultointia ei toteuteta mahdollisten

päivitysten yhteydessä. Periaatteet toteuttaa

käytännössä Ilmarisen sijoitusorganisaatio. Peri-

aatteita täydentävät omaisuusluokkakohtaiset si-

säiset ohjeistukset. Ilmarisen vastuullisen sijoit-

tamisen periaatteet on julkaistu verkkosivuil-

lamme.

Ilmastoperiaatteiden ohella sijoitustoiminnan

ilmastotoimia ohjaavat vuosina 2021 ja 2022

laaditut Ilmarisen omaisuusluokkakohtaiset il-

mastotiekartat. Ne täydentävät ilmastoperiaattei-

tamme aikaan sidotuilla tavoitteilla sekä käytän-

nön toimenpiteillä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ilmastotiekarttojen sisältöä on kuvattu tarkem-

min edellä.

Omalle operatiiviselle toiminnallemme ei vuo-

delle 2025 ollut määritetty erillisiä ilmastoon liit-

tyviä toimintaperiaatteita, mutta linjasimme sii-

hen liittyviä ilmastotoimia joulukuussa 2025 päi-

vitetyssä Ilmarisen ilmastosuunnitelmassa, joka

tuli voimaan tammikuussa 2026. Lisäksi huomi-

oimme kestävyysnäkökulmat eettisissä menette-

lytapaohjeissamme (Code of Conduct). Vastuul-

lisuusvaatimuksissa toimittajille (Supplier Code

of Conduct) edellytämme kumppaneiltamme ym-

päristövaikutuksien tunnistamista, säännöllistä

raportointia ja sitä, että ne sitoutuvat vähentä-

mään kielteisiä ympäristövaikutuksia. Lisätietoja

ohjeistuksesta kerrotaan raportin osiossa G1 Lii-

ketoiminnan harjoittaminen.

Kiinteistösijoitustoiminnan ilmastoperi-

aatteet

Kiinteistösijoitustoiminnassa vastuullisen sijoitta-

misen periaatteet näkyvät useampina rakennut-

tamiseen sekä kiinteistöjen käyttöön liittyvinä si-

toumuksina ja ohjeistuksina. Kotimaisten kiin-

teistöjen uudisrakentamisen ja peruskorjausten

yhteydessä sovellamme laatimiamme kotimais-

ten kiinteistöjen suunnitteluohjeita, joissa energi-

aan ja vähähiilisyyteen liittyvillä vaatimuksilla on

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

59

suuri painoarvo. Näin varmistamme, että ylläpi-

dämme ja kasvatamme kiinteistösalkkuamme ta-

valla, joka on linjassa asettamiemme ilmastota-

voitteiden kanssa. Toimintaperiaatteita sovelle-

taan kaikissa kiinteistön elinkaaren vaiheissa:

●

Huomioimme vähähiilisyyden kotimaisten

kiinteistöjen suunnitteluvaiheessa rakennus-

materiaaleja, lämmitystapaa ja talotekniikka-

ratkaisuita valittaessa.

●

Toteutammesalkussa energiatehokkuustoi-

menpiteitä suunnitellusti.Olemme sitoutu-

neet työ- ja elinkeinoministeriön energiate-

hokkuussopimuksiin kotimaisille toimitila- ja

vuokra-asuinkiinteistöille (nk. TETS- ja

VAETS-sopimukset).

●

Rakennuksen ja kantavien rakenteiden käyt-

töiän maksimoiminen ja toisaalta kiertotalou-

den edistäminen purkumateriaalien uudel-

leenkäyttöä ja kierrättämistä lisäämällä oh-

jaavat rakennuttamistamme kotimaassa.

Olemme sitoutuneet kansalliseen kestävän

purkamisen green deal -sopimukseen, jonka

tavoitteet ovat linjassa toimintaperiaat-

teidemme kanssa.

●

Seuraamme, mittaamme ja vertaamme suo-

riutumistamme verrokkeihimme ja kehi-

tämme toimintatapojamme jatkuvasti. Kan-

sainväliselle kiinteistösalkulle

toteuttamamme Global Real Estate Sustai-

nability Benchmark -viitekehyksen (GRESB)

mukainen raportointi mahdollistaa salkun

seurannan ja analytiikkaan perustuvan pää-

töksenteon sekä vaikuttamisprosessit varain-

hoitajiemme kanssa.

Tarkastelemmeja päivitämme soveltami-

amme periaatteita sekä niihin liittyviä ohjeita

säännöllisesti varmistaaksemme, että ne palve-

levat parhaalla mahdollisella tavalla oman ja

vuokralaistemme liiketoiminnan vähähiilisty-

mistä.

E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toi-

mintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja

resurssit

Ilmarisen vaikutuksiltaan merkittävimmät ilmas-

totoimet liittyvät sijoitussalkkumme kasvihuone-

kaasupäästöihin ja niitä vähentäviin ratkaisuihin.

Näiden toimien luonne on sidoksissa sijoittajan

vaikutusvaltaan, mikä puolestaan vaihtelee

omaisuusluokan ja sijoituksen koon mukaan.

Toimenpiteitäsuuntaavat sijoitustoimintamme il-

mastotiekartat ja -periaatteet, joita on käsitelty

raportin niille varatuissa kappaleissa.

Sijoitustoiminnan ilmastotoimilla vähennämme

oman salkkumme hiilijalanjälkeä, edistämme

vihreää siirtymää sijoittamalla ilmastoratkaisuihin

ja vahvistamme eläkejärjestelmän ilmastokestä-

vyyttä suojaamalla sijoitusomaisuuttamme il-

mastoriskeiltä. Osake- ja joukkovelkakirjalainasi-

joituksissa ilmastotoimet toteutuvat pääoman al-

lokointiin liittyvinä päätöksinä, joita ohjaa lista-

tussa salkussa hyödyntämämme ilmaston huo-

mioiva vertailuindeksi sekä omistajaohjauksena,

sillä emme vaikuta suoraan sijoituskohteidemme

operatiiviseen päätöksentekoon. Kotimaisissa

kiinteistöissä olemme itse suunnittelemassa ja

toteuttamassa konkreettisia ilmastotoimia koko

kiinteistöjen elinkaaren ajan, ja näille toimille on

mahdollista laskea päästövähennyspotentiaali.

Kansainvälistäkiinteistösalkkua ohjaamme pää-

asiassa vaikuttamalla varainhoitajien toimintaan,

vaikkakin yhteissijoituksissa merkittävät inves-

tointipäätökset esimerkiksi energiaremonteista

teemme yhdessä sijoittajakumppanin kanssa va-

rainhoitajan esityksen pohjalta. Kiinteistöjen suo-

riutumisen aktiivinen seuranta ja sen pohjalta

käyty keskustelu varainhoitajien kanssa on olen-

naista omaisuusluokan ilmastotyössä.

Vaikutuksiltaan merkittävimmät Ilmarisen

omaan operatiiviseen toimintaan liittyvät päästö-

vähennystoimenpiteet toteutetaan yhteistyössä

kumppaniemme kanssa, ja painotamme sijoitus-

salkusta riippumattomassa ilmastotyössä han-

kintaketjujemme elinkaaripäästöihin

vaikuttamista. Keskeisiä toimenpiteitä hankinto-

jen päästöjen vähentämisessä ovat hankintakri-

teerimme, ilmastoon liittyvän suoriutumisen huo-

mioiminen kilpailutuksissa sekä aktiivinen vuoro-

puhelu kumppanien ilmastotoimiin kannusta-

miseksi.

Kotimaiset kiinteistösijoitukset

Kotimaisten kiinteistösijoitusten arvoketjun il-

mastovaikutuksiin liittyy useita toimenpidekoko-

naisuuksia, joiden vuonna 2025 toteutettuja ja

tuleville vuosille suunniteltuja konkreettisia toi-

menpiteitä on koottu tähän kappaleeseen.

Tehtävämmeon sijoittaa eläkevarat tuotta-

vasti, turvaavasti ja vastuullisesti. Tämä ohjaa

meitä varmistamaan, että ilmastotoimiin liittyvät

investointimme ovat myös taloudellisesti kannat-

tavia. Kaltaisellemme suurelle kiinteistösijoitta-

jalle toimien elinkaarikustannukset ovat inves-

tointipäätösten lähtökohta.Investointien määrä

vaihtelee vuositasolla kiinteistöjen korjaustarpei-

den mukaan. Ilmarisen kiinteistöihin liittyvät in-

vestoinnit eivät ole riippuvaisia ulkopuolisesta

rahoituksesta.

Ilmarisen kotimainen kiinteistösijoitustoiminta

kuuluu luokitusjärjestelmäasetuksen ((EU)

2020/852) eli EU-taksonomian nojalla annettujen

ilmastonmuutokseen sopeutumista tai sen

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

60

hillintää koskevien delegoitujen asetusten sovel-

tamisalaan. Vuonna 2025 taksonomiakelpoiset

ja taksonomian mukaiset pääomamenomme liit-

tyvät kiinteistöinvestointeihin, ja niiden rahamää-

rät sekä lisätietoja taksonomia-arvioinnista on

koottu raportin osioon EU-taksonomia. Liiketoi-

minnallisista syistä emme erittele raportoinnissa

yksittäisiin ilmastotoimiksi luokiteltaviin inves-

tointeihin liittyviä kuluja. Yhteensä Ilmarisen pe-

rusparannus- ja uudisrakennushankkeissa teh-

tyihin energiatehokkuustoimiin liittyvät investoin-

nit olivat vuonna 2025 noin 10,8 miljoonaa eu-

roa. Investoinnit on kirjattu emoyhtiön (kohteille

tehdyt kirjaukset emoyhtiön taseessa) ja erillis-

yhtiöiden taseeseen.

Suunnittelu- ja rakennuttamisvaiheen

toimenpiteet

●

Kaikille uudis-ja perusparannushankkeille

toteutetaan rakentamisvaiheen hiilijalanjälki-

selvitys, joka tukee hankesuunnittelijoiden

työtä.

●

Materiaalivalinnoissa suosimme kierrätys- ja

hukkamateriaaleja käyttöpaikkakohtaisten

hyväksyntöjen asettamissa raameissa. Li-

säksi vuonna 2025 valmistuneen asuinkiin-

teistö Anna Sahlsténin katu 5:n julkisivuissa

käytettiin vähähiilistä biokaasutiiltä, jonka

valmistusprosessin päästöt vastaavat noin

puolta maakaasulla poltettujen tiilen pääs-

töistä. Materiaalivalintaan päädyttiin kohde-

kohtaisen hiilijalanjälkiselvityksen tuloksia ar-

vioimalla.

●

Huomioimme muuntojoustavuuden suunnit-

telussa esimerkiksi soveltamalla vyöhyke-ja

moduuliajattelua. Muuntojoustavuuden vaati-

mukset on sisällytetty Ilmarisen suunnitte-

luohjeisiin.

●

Kannustamme urakoitsijoita siirtymään säh-

kökäyttöisiin työmaakoneisiin niiden uusimis-

sykli huomioiden. Urakoitsijan Ilmariselta os-

tama työmaasähkö on CO

2

-vapaata, johon

siirtyminen fossiilisista polttoaineista voi vä-

hentää rakentamisvaiheen (A1–A5) päästöjä

jopa 10–20 prosenttia. Vuonna 2025 valmis-

tuneelle Postitalon saneeraushankkeelle

Helsingin keskustassa laadittiin yhteistyössä

pääurakoitsijan kanssa päästöttömän työ-

maan toimenpidesuunnitelma.

●

Vuodesta 2025 eteenpäin vaadimme urakoit-

sijoilta vähintään 80 prosentin kierrätysas-

tetta työmailla. Muutokset jätteen käsittelyta-

vassa eivät suoraan vähennäIlmarisen koh-

dekohtaista hiilijalanjälkeä, ellei talteen ke-

rättyjä materiaaleja pystytä hyödyntämään

samassa kohteessa esimerkiksi

peruskorjausten yhteydessä. Materiaalien

uudelleenkäyttö vähentää neitseellisten ma-

teriaalien tarvetta.

CO

2

-vapaa energia ja paikallisen uusiutuvan

energiantuotannon lisääminen

●

Kaikki omiin suoriin kotimaisiin kiinteistösijoi-

tuksiin ostamamme sähkö on CO

2

-vapaata.

Lisäksi selvitämme parhaillaan mahdolli-

suuksia CO

2

-vapaaseen kaukolämpöön siir-

tymiselle.

●

Vuonna 2025 valmistui yksi hanke, jossa

kiinteistösähkön kulutusta katetaan niissä si-

jaitsevien aurinkopaneelien tuotannolla. Pai-

kallisen sähköntuotantokapasiteetin integroi-

minen kiinteistöihin on yksi tapa vaikuttaa

myös vuokralaisten hankkiman sähköener-

gian päästöihin, jotka kuuluvat välillisesti

myös Ilmarisen hiilijalanjälkeen.

●

Tarkastelemmekaikkien uudis-ja peruspa-

rannuskohteiden yhteydessä mahdollisuuk-

sia siirtyä vähäpäästöisiin lämmitys-ja viilen-

nysratkaisuihin kuten maalämpöön ja -kyl-

mään (nk. vapaa jäähdytys) sekä poistoilma-

lämpöpumppuihin.

Kiinteistöjen käyttövaiheen energiatehok-

kuustoimet

●

Kiinteistöissämme toteutetaan jatkuvasti

energiatehokkuustoimenpiteitä osana niiden

normaalia ylläpitoa. Energiansäästöpotenti-

aaliltaan keskeisimpiä ovat lämmönkulutuk-

sen ja järjestelmien käyttöajan optimointi

kiinteistöissä.

●

Peruskorjausten yhteydessä parannamme

kiinteistön energiatehokkuuslukua vähintään

30 prosenttia, ja pyrimme saavuttamaan sa-

man myös varsinaisessa käytönaikaisessa

kulutuksessa. Reunaehtoja toteuttamillemme

Kotimaisessa kiinteistösalkussa toteutetut energiansäästötoimet

Toimenpiteen tyyppi

Säästetty

lämpöenergia

verkosta (MWh/a)

Säästetty

sähköenergia

verkosta (MWh/a)

Laskennallinen päästö-

vähennyspotentiaali

(tCO2e/a)

Ilmanvaihdon ja lämmityksen optimointi

579

75

57

Valosaneeraukset

-

5

0,3

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

61

perusparannuksille asettaa useiden kohtei-

den sijainti Helsingin keskustassa, mikä ra-

joittaa esimerkiksi julkisivuille tehtyjä toimen-

piteitä sekä maalämmön käyttöönottoa.

●

Liityimme valtakunnalliseen energiatehok-

kuussopimukseen vuosille 2026–2035. Uu-

den sopimuksen tavoitetasot edellyttävät vä-

hintään 10 prosentin energiansäästöjä suh-

teessa vuoden 2024 kulutukseen asunto-ja

toimitilakiinteistöissä.

Ilmastonmuutoksen sopeutumiseen liittyvät

ratkaisut

●

Otimme käyttöön vuonna 2025 uuden työka-

lun ilmastoriskien arviointiin. Se mahdollistaa

meille entistä korkeamman alueellisen tark-

kuustason riskinarvion toteuttamisen. EU-

taksonomian vaatimuksia vastaava ilmasto-

riskiarvio tehdään kaikille uudiskohteille, ja

laajennamme niitä kattamaan myös ole-

massa olevaa salkkua asteittain. Toistaiseksi

ilmastoriskiarvioita on toteutettu 87 koh-

teelle.

●

Riskikartoituksissa on tunnistettu mahdollisia

kiinteistöjen ilmastokestävyyttä eli -resiliens-

siä parantavia sopeutumisratkaisuja, joiden

kohdekohtaiseen arviointiin siirrymme seu-

raavaksi. Muuttuva ilmasto otetaan jo tässä

vaiheessa huomioon uudis-ja perusparan-

nuskohteissa esimerkiksi viilennysratkaisu-

jen mitoittamisessa ja julkisivujen materiaali-

valinnoissa.

Kotimaisessa kiinteistösalkussa toteutetut

energiansäästötoimet -taulukossa on esitetty Il-

mariselle keskeisimpien toimenpidekokonai-

suuksien laskennallinen energiansäästö-sekä

päästövähennyspotentiaali. Päästövähennyspo-

tentiaalin laskennassa on hyödynnetty viimei-

simpiä saatavilla olevia päästökertoimia kotimai-

selle energiantuotannolle.

E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja sii-

hen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

Ilmarinen on asettanut tulossuuntautuneita ta-

voitteita niille sijoitussalkun omaisuusluokille, joi-

den seuranta on mahdollista ja tarkoituksenmu-

kaista lähtötietojen saatavuuden puitteissa. Ta-

voitetasot ja tavoitteiden aikajänteet on määri-

telty Ilmarisen omaisuusluokkakohtaisissa ilmas-

totiekartoissa, jotka ovat myös siirtymäsuunnitel-

mamme perusta.

Tavoitteenasetantamme tukee sijoitustoimin-

nalle määriteltyjen ilmastoperiaatteiden toteutu-

mista. Tarkastelemamme mittarit liittyvät tunnis-

tamiimme ilmastoon liittyviin vaikutuksiin, riskei-

hin ja mahdollisuuksiin. Ilmastoon liittyvä

tavoitteenasetantamme kattaa varsinaisten

päästövähennystavoitteiden ohella esimerkiksi

sijoituskohteiden omat päästövähennystavoitteet

huomioivaan skenaariomalliin, ilmastoratkaisui-

hin sijoittamiseen sekä kiinteistöjemme energia-

tehokkuuteen ja uusiutuvan energian käyttöönot-

toon liittyviä tavoitteita. Kiinteistösijoitustemme il-

mastokestävyys eli -resilienssi on osana sovelta-

miemme sertifiointikehysten ja EU-taksonomian

mukaisuuden arviointimetodologioita.

Ilmarinen ei ole asettanut tälle tavoitekaudelle

päästövähennys-tai muita ilmastotavoitteita si-

joitussalkun ulkopuolelle, mutta seuraamme

oman operatiivisen toimintamme hiilijalanjälkeä

vuositasolla. Tulevan tavoitekauden ilmastota-

voitteet omalle operatiiviselle toiminnalle määri-

teltiin joulukuussa 2025 julkaistussa päivitetyssä

Ilmarisen ilmastosuunnitelmassa, joka tuli voi-

maan tammikuussa 2026.

Tavoitteidenmallinnuksessa ei ole huomioitu

Ilmarisen sijoitussalkun kasvuennusteita niihin

liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi. Kaikki

kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoit-

teemme ovat bruttotavoitteita, eli emme käytä

niiden saavuttamiseen kasvihuonekaasujen

poistoja, päästöhyvityksiä tai vältettyjä päästöjä.

Olemme asettaneet tavoitteita hiili-intensiteetille

absoluuttisten päästöjen sijaan kaikissa

omaisuusluokissa.Ulkopuolinen taho ei ole tois-

taiseksi varmentanut päästövähennystavoiteta-

sojamme.

Listatut suorat osakesijoitukset ja yritys-

ten joukkovelkakirjalainasijoitukset

Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin

kuuluvien ilmastoperiaatteiden mukainen sijoi-

tustoiminta edellyttää salkun päästöjen vähentä-

mistä ja toisaalta sijoitettujen pääomien ohjaa-

mista ilmastonmuutoksen hillintää edistäviin il-

mastoratkaisuihin. Myös listatuille suorille osake-

ja yritysten joukkovelkakirjalainasijoituksille aset-

tamamme tavoitteet tukevat näiden periaattei-

den toteutumista sijoitustoiminnassamme. Kun

asetimme tavoitteet, konsultoimme muun mu-

assa ilmastotyössä ansioituneita finanssialan yri-

tyksiä sekä järjestöjen edustajia. Ulkopuolinen

palveluntarjoaja on validoinut sovelletut mittarit,

ja niiden seuranta perustuu ulkopuolisen palve-

luntarjoajan tuottamaan tietoon ja laskenta-alus-

toihin.

Ilmarisen arvopaperisalkkua koskevat ilmasto-

toimet koostuvat pääoman allokoinnista ja vai-

kuttamisesta. Näiden toimenpiteiden vaikutusten

mallintaminen esimerkiksi absoluuttisina päästö-

vähennyksinä on sijoittajalle hankalaa, sillä vai-

kutukset reaalitalouden päästöihin ovat välillisiä.

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

62

Tästä syystä emme esitä arvioita saavutetuista

absoluuttisista päästövähennyksistä tällä rapor-

tilla.

Saavutimme kaikki vuodelle 2025 suoralle lis-

tatulle osake- ja yritysten joukkovelkakirjasal-

kulle asettamamme tavoitteet. Vuodelle 2030

asetettu tavoite salkkuyritysten tuottaman uusiu-

tuvan sähköenergian osuudesta oli vuonna 2025

alle tavoitearvon listatussa yritysten joukkovelka-

kirjalainasalkussa. Suoriutumisemme on esitetty

taulukossa Listattujen suorien osake- ja yritysten

joukkovelkakirjalainasijoitusten ilmastotavoitteet.

Painotettu hiili-intensiteetti (WACI)

Painotettu hiili-intensiteetti (Weighted Average

Carbon Intensity, WACI) kuvaa suoran listatun

osake- ja yritysten joukkovelkakirjalainasalkun

yritysten suoria eli scope 1- ja energiahankin-

noista aiheutuvia epäsuoria eli scope 2-kasvi-

huonekaasupäästöjä yritysten liikevaihtoon suh-

teutettuna (tCO

2

e/1 milj. € liikevaihtoa). Salkun

ilmoitettu hiili-intensiteetti on yritysten hiili-inten-

siteeteistä johdettu sijoituksen koolla painotettu

keskiarvo.

Tavoitteenasetannassa huomioidut salkun yri-

tysten scope 1- ja 2-päästöt ovat osa Ilmarisen

arvoketjun päästöjä (scope 3 kategoria 15 sijoi-

tukset). Scope 2 -päästöistähuomioidaan niiden

markkinaperusteisesti lasketut arvot, joihin vai-

kuttaa yritysten ostaman energian toimittajakoh-

tainen päästökerroin. Tavoitteenasetanta on ra-

jattu suoriin listattuihin osake-ja yritysten jouk-

kovelkakirjasijoituksiin.Sen ulkopuolelle jää kas-

vihuonekaasupäästölaskennassa huomioituja

omaisuusluokkia.

Mittarin laskentaperiaatteet ovat pysyneet sa-

mana koko tavoitekauden ajan, mutta lähtötieto-

jen laatu ja niiden puutteiden täydentämiseen

hyödynnetyt arviot vaikuttavat tulosten vertailu-

kelpoisuuteen. Lisäksi mittarin nimittäjään eli

salkun yritysten liikevaihtoon vaikuttavat varsi-

naisen yritystoiminnan lisäksi esimerkiksi mak-

roekonomiset tekijät, jotka osaltaan vähentävät

intensiteettilukemien vertailukelpoisuutta. Tästä

syystä pidämme salkun yritysten hiili-intensiivi-

syyden pidemmän aikavälin trendiä ja sen pe-

rusteella tehtyjen johtopäätösten tarkastelua tar-

koituksenmukaisempana kuin yksittäisten luku-

arvojen analysointia.

Asettamamme hiili-intensiteettitavoite on lin-

jassa Euroopan unionin vertailuarvoasetuksessa

määritellyn Pariisin sopimuksen mukaisen ver-

tailuarvon kanssa.Se edellyttää siihen kuuluvilta

yrityksiltä 7 prosentin vuosittaista hiili-intensiteet-

tivähenemää. PAB-indeksi (Paris-Aligned

Benchmark) perustuu EU:n kestävää rahoitusta

käsittelevän teknisen asiantuntijaryhmän suosi-

tuksiin. Niiden mukaan ehdotettu tavoitetaso on

linjassa hallitustenvälisen ilmastonmuutospa-

neelin IPCC:n globaalin päästövähennyspolun

kanssa. Se rajaa ilmaston lämpenemisen 1,5 as-

teeseen. Tavoiteltu päästövähennyspolku perus-

tuu arvioihin sekä meistä riippumattomasta yh-

teiskunnan vähähiilistymisestä että omien oh-

jauskeinojemme vaikutuksista.

Kahden asteen päästövähennysskenaario

Salkun yrityksille mallinnettujen päästövähen-

nyspolkujen yhdenmukaisuutta kahden asteen

päästövähennysskenaarion kanssa seurataan

kansainväliseen hiilibudjettiin perustuvalla mitta-

rilla. Se kvantifioi salkun päästöjen kehitysen-

nusteen ja valitun ilmastoskenaarion välistä ero-

tusta (prosenttia yli/alle skenaarion hiilibudjetin)

vuoteen 2050 asti. Salkkuyritystasolla mallinnuk-

sessa huomioidaan niiden kumulatiiviset scope

1- ja 2-päästöt. Yksittäisten salkkuyritysten

päästöjen mallinnus perustuu raportoitujen

päästöjen ohella yritysten ilmoittamiin päästövä-

hennysten tavoitetasoihin. Tietojen puuttuessa

mallinnusta täydennetään tarvittaessa palvelun-

tarjoajan arvioilla.

Salkkuyritysten kumulatiivisten päästöjen ver-

tailukohtana toimivat sektorikohtaiset hiilibudjetit

on määritelty hyödyntäen Science Based Tar-

gets Initiative -tavoitteenasetanta-aloitteen Sec-

toral Decarbonization Approach (SDA)- ja GHG

Emissions per Value Added (GEVA)-lähesty-

mistapoja. Ne pohjautuvat Kansainvälisen ener-

giajärjestö IEA:n Net Zero-ja Energy Techno-

logy Perspectives 2017 -raporteissa esitettyihin

skenaarioihin sekä IPCC:n viidennen arviointira-

portin (AR5) RCP-skenaarioihin. Tavoitteenase-

tantaa pohjustavat skenaariot sisältävät run-

saasti oletuksia esimerkiksi yritysten kasvuen-

nusteista ja ilmoitettujen päästövähennystavoit-

teiden toteutumisesta.

Uusiutuvan energian osuus

Uusiutuvan energian osuutta salkkuyritysten

tuottamasta sähköenergiasta mitataan laske-

malla sijoituksen koolla painotettu keskiarvo

sähköä tuottavien yritysten tuotantojakaumasta.

Salkun energiantuotannon tavoitetasoja määrit-

täessämme huomioimme esimerkiksi Kansain-

välisen energiajärjestön IEA:n Net Zero -skenaa-

rion arvion 1,5 asteen lämpenemispolun mukai-

sesta uusiutuvan sähkön globaalista tuotanto-

osuudesta (47 prosenttia vuonna 2030). Oma ta-

voitteemme asetettiin tätä matalammalle tasolle.

Sijoittajana haemme altistumaa ilmastonmuutok-

sen ratkaisuille, ja sijoitusten ohjaaminen

ml.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

63

uusiutuvan energian investointeihin on keskei-

nen edellytys maailmanlaajuisen kestävyyssiirty-