Kattotutkalla työntekijästä ei luovuta – mukautettu työ pitää osaamisen talossa - Ilmarinen

Erinomainen yhteistyö työterveyshuollon kanssa yhdistettynä työntekijöiden osaamisesta ja voinnista huolehtimiseen ovat Kattotukan menestyksen perusta. Yrityksessä pyritään löytämään tekijälle aina työtä, myös silloin, kun vanhassa roolissa ei voi enää jatkaa.

– Lentämisessä ja katolla työskentelyssä on yhteistä se, että alas ei voi tippua. Pitää ennalta huolehtia siitä, että näin ei pääse käymään.

Kattotutkan varatoimitusjohtaja ja henkilöstöpäällikkö Heikki Kumpulainen tietää, mistä puhuu. Aiemmassa elämässään hän toimi esimiestehtävissä Suomen ilmavoimissa ja halkoi taivaita hävittäjälentäjänä. Sittemmin työt ovat siirtyneet lähemmäs maata, mutta samat realiteetit pätevät osittain edelleen.

Nykytyössään Kumpulainen kehittää työkykyjohtamista kattotuotteita ja -palveluita tarjoavalla Kattotutkalla. 25-vuotias perheyritys toimii 11 paikkakunnalla ja työllistää yli 250 kattoalan ammattilaista. Kumpulainen kertoo hävittäjävertauksen pilke silmäkulmassa, mutta onhan siinä perää.

Katolla pienikin työvirhe voi olla kohtalokas, eikä työ muutenkaan ole helppoa: työskentely- ja sääolosuhteet ovat haastavia ja työkalut sekä materiaalit painavat useita kymmeniä kiloja, mikä tekee työstä fyysisesti erittäin raskasta.

– Turvallisuus on yksi niistä arvoista, jolle tämä yritys on rakennettu. Mottomme on se, että meiltä työntekijä pääsee jokaisena päivänä terveenä kotiin. Turvallisuus tarkoittaa myös sitä, että me pidämme työntekijöistämme huolta, Kumpulainen sanoo.

Turvallisuudesta huolehditaan muun muassa räätälöidyllä työturvallisuuskorttikoulutuksella, toimipistekohtaisilla kertaustapahtumilla ja viikoittaisella ohjauksella, jota toimialajohtajat tekevät yhdessä esimiesten kanssa.

– Ja jos sattuu jokin tapaturma, laitamme siitä koko henkilöstölle sähköpostia ja viestiä WhatsApp-ryhmässämme. Isoimmissa tapauksissa viestimme seinälehtisillä toimipisteissämme.

Keskiössä varhaisen tuen malli

Kattotutkan työkykyjohtamisen keskiössä on varhaisen tuen malli. Työkyvyn varhainen tuki tarkoittaa niitä toimenpiteitä, joilla edistetään työkykyä ja ehkäistään työkyvyn heikkenemistä. Kattotutkalla on sen jokaisella paikkakunnalla työterveystiimi, johon pidetään säännöllisesti yhteyttä.

– Työterveyshuollosta soitetaan esimiehillemme kerran kuussa ja käydään läpi kuulumiset, jolloin esimiehet ja työterveys pysyvät samalla kartalla. Nimetyt työterveysammattilaiset takaavat sen, että heillä pysyy näppituntuma ja tietämys työntekijöistämme ja että hoitosuhteesta tulee henkilökohtainen.

Keskustelua käydään yrityksen sisälläkin paljon. Kumpulainen uskoo, että kehityskeskustelun lisäksi tarvitaan silloin tällöin käytäviä puheeksiottokeskusteluja, joissa voidaan hyvinkin epämuodollisesti vaihdella kuulumisia. Näissä tärkeää on luottamus – Kattotutkan toinen arvo.

– Jos näissä keskusteluissa tulee ilmi jokin ongelma, voidaan miettiä, tarvitaanko työterveyden apua tai tuleeko käynnistää hoitopolku.

Mukautettu työ mahdollistaa työn jatkamisen

Yksi Kattotutkan perusperiaatteista on ollut alusta asti se, että työntekijöistä pidetään kiinni niin pitkään kuin mahdollista. Kun fyysinen työ käy liian raskaaksi tai kun jokin sairaus tai vamma estää työnteon, mukautetaan työtä mahdollisuuksien mukaan. Tästä Kattotutkalla on monia onnistuneita esimerkkejä, Kumpulainen kertoo.

Eräs 50-vuotias työntekijä oli tehnyt kymmeniä vuosia huopakattoasentajan töitä. Työntekijän työkyky alkoi heiketä selkäongelmien vuoksi. Työntekijälle ehdotettiin kevyempää työtä.

– Siinä oli pientä muutosvastarintaa. Kävimme useita keskusteluja työntekijän kanssa, mutta hän sanoi, ettei halua toimistohommiin tai opetella käyttämään tietokonetta. Lopulta pidimme yhteispalaverin lääkärin kanssa, ja lääkäri melko suoraan sanoi sitten hänelle, miltä tulevaisuus näyttäisi nykytyön jatkuessa.

Työntekijä vakuuttui mukautetun työn tarpeesta. Hän kouluttautui kattokuntotarkastajaksi Ilmarisen ammatillisen kuntoutuksen avulla.

– Ei mennyt montaa kuukautta, kun näin hänet kahden ison näytön takana laittamassa rutinoituneilla otteilla kuntotarkastusraporttia menemään. Siinä hieman kyllä hymyilytti, että kaverihan pärjää erinomaisesti, Kumpulainen naurahtaa.

– Tässä voittivat kaikki. Saimme työntekijän todella vankan ammattitaidon hyödynnettyä ja työntekijälle aukesi uusi mielenkiintoinen ja haastava ura, joka mahdollistaa työn tekemisen eläkeikään saakka.

Kumpulainen kertoo myös 68-vuotiaasta kattotarkastajasta, joka on ollut yrityksessä töissä lähes sen koko olemassaolon ajan: ensin asentajana, sitten toimipistepäällikkönä ja lopulta uranuurtajana kattojen kuntotarkastusten kehittämisessä Suomessa.

– Hän jäi eläkkeelle 65-vuotiaana, mutta on tullut joka kevät tekemään kattotarkastuksia syksyyn asti niin kauan kuin kelit ovat sen sallineet, Kumpulainen kertoo.

Ongelmia lähestytään kannustimien ja positiivisen kautta

Työkykyjohtamisen ja turvallisuudesta huolehtimisen lisäksi Kattotutkalla uskotaan mittaamiseen – asioita ei vain oleteta, vaan niistä kysytään. Kahden vuoden välein yrityksessä tehdään anonyymi työhyvinvointikartoitus.

– 92 prosentilla työntekijöistämme työmotivaatio on joko erittäin hyvä tai hyvä. Työntekijät kokevat, että heistä välitetään, että he voivat vaikuttaa itseä koskeviin asioihin ja että tieto kulkee yrityksessä, Kumpulainen sanoo.

Varsinaiset haasteet Kumpulainen näkeekin muualla – vapaa-ajalla.

– Varsinkin nuorempien työntekijöiden parissa korostuvat elämänhallinta ja -tapaongelmat, jotka voivat myös heijastua töiden puolelle.

Näiden ongelmien kanssa yrityksen vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset, mutta Kumpulainen uskoo, että yrittää voi positiivisen kautta. Yrityksessä tarjotaan luottamuksellisesti elämäntapaohjausta, tuetaan tupakoinnin lopettamista, kustannetaan liikuntavuoroja ja järjestetään liikuntatapahtumia.

– Suoraan on vaikea vaikuttaa, siksi vaikuttaminen tapahtuu kannustamisella. Tavoitteena on se, että työntekijöitä tukemalla voisimme sytyttää heissä kipinän liikkumiseen ja terveellisiin elämäntapoihin.

Fakta: Kattotutka

• Suomalainen perheyritys, pääomistajana Lindgrenin perhe
• Perustettu vuonna 1993
• Vesikaton tarkastus-, korjaus- ja huoltopalvelut sekä kunnossapitoon ja turvallisuuteen liittyvät tuotteet
• Valtakunnallinen toimija, 11 toimipistettä
• Työllistää 250 kattoalan ammattilaista
• Liikevaihto 26 miljoonaa euroa vuonna 2017

Kattotutkan Heikki Kumpulaisen teesit

1. Se, ettei tule kuulluksi, on monesti epämotivoivinta. Kuuntele siis työntekijöitäsi aidosti. Näin moni asia lähtee purkautumaan jo alkuvaiheessa.
2. Arvosta työntekijöitäsi sekä ihmisinä että ammattilaisina. Tämä onnistuu parhaiten antamalla kannustavaa palautetta, mistä syntyy itseään ruokkiva positiivinen kierre.
3. Pidä työntekijöiden henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista huolta. Keinoja on monia aina virkistystapahtumien järjestämisestä liikuntaseteleiden tarjoamiseen.