Muuttuva työelämä

Kuormitus kohtuulliseksi ja työn muokkaus tavaksi – edistä mielenterveyttä työpaikalla

Mielenterveyden haasteet ovat arkea yhä useammalla työpaikalla. Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin syy sekä sairauspoissaoloihin että työkyvyttömyyseläkkeisiin. Mitä pitäisi tehdä? Miten mielenterveyttä voi tukea työpaikalla?

Tuoreimman Työolobarometrin tulokset kertovat, että nykytyöelämä kuormittaa henkisesti aiempaa useampaa. Aikaisempaa useampi palkansaaja kokee työnsä henkisesti raskaaksi ja lähes puolet kokee haitallista stressiä työssään. Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ovat kasvaneet jyrkästi. Mielenterveyssyistä myönnettyjen eläkkeiden määrä on kasvanut puolestaan 25 prosenttia vuodesta 2016.

Luvut huolestuttavat ja mielenterveydestä puhutaan yhä enemmän. Liittyykö mielenterveyden oireiluun yhä stigmaa? Mitä asiasta ovat mieltä Ilmarisen asiantuntijapsykologi Simo Levanto, työkykyriskien ennakoinnista ja tutkimuksesta vastaava osastonjohtaja Kari-Pekka Martimo ja asiantuntijalääkäri, psykiatri Veera Pohjolainen?   

Masennus on sairaus siinä missä muutkin sairaudet

Ilmarisen asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että stigma ei ole kadonnut mielenterveyden sairauksien ympäriltä. Jos esimerkiksi aivoverenvuodon saanut työntekijä käyttäytyy työpaikalla sekavasti, on suhtautuminen usein erilaista kuin suhtautuminen mielenterveyden häiriöiden vuoksi työpaikalla oireilevaan.

– Mielenterveyden sairaudet ovat sairauksia siinä missä muutkin sairaudet. Tämä pitäisi huomioida nykyistä paremmin esimerkiksi silloin, kun työntekijä on palaamassa sairauslomalta takaisin töihin, Veera Pohjolainen sanoo.

Kari-Pekka Martimo toteaa, että stigma ei ole kadonnut, mutta se on muuttanut muotoaan ja lieventynyt. Aiheesta puhutaan aiempaa matalammalla kynnyksellä.

– Masennuksesta ja terapiassa käymisestä puhutaan, mutta linkki työpaikalle ja työhön paluuseen jää vähemmälle.  

– Taustalla voi olla sitäkin, että olemme ehkä itse selvinneet kevyestä alakulon ajasta ja oletamme, että muutkin selviävät samalla tavalla, Simo Levanto pohtii.  

Myös julkisuudessa esillä ovat usein tarinat, joissa masennuksesta toipunut henkilö on suunnannut esimerkiksi kokonaan uudelle uralle. Vähemmälle jäävät esimerkit, joissa masennuksesta toipuva palaa asteittain omaan työhönsä.  

Rakenna sallivaa ilmapiiriä

Kun mielenterveyden häiriöiden vuoksi jäädään sairauslomalle, on syynä useimmiten masennus. Masennus on sairaus, jonka ennuste on yleensä hyvä. Toipumisen kannalta iso merkitys on sillä, että masennus tunnistetaan aikaisessa vaiheessa.

Veera Pohjolainen

– Kannattaa rakentaa työpaikan ilmapiiristä sellainen, että masennus tunnistetaan, puututaan ja hoidetaan. Ongelmien ratkomiseen tarvitaan sekä työpaikkaa että työterveyshuoltoa, Veera Pohjolainen sanoo.

Simo Levanto kertoo, että työpaikoilla on jo aika paljon toimintamalleja siihen, mitä tukea työntekijälle tarjotaan, jos mieli oireilee.

– Se, mihin on herätty ja rakennettu polkuja, on yksilön tuki. Työpaikalla ei usein kuitenkaan välttämättä hahmoteta oireilun suhdetta työn psyykkiseen kuormitukseen. Valmius muokata työtä voisi olla parempi, Levanto sanoo.

– Muualta tulevat paineet voidaan kokea työpaikalla kovina. Koetaan, ettei työolosuhteisiin voida vaikuttaa. Tai sitten hyväksytään, että meillä aika moni törmää tällaisiin vaikeuksiin, Levanto pohtii.  

– Työpaikan psykososiaaliset kuormitustekijät tulisi nähdä samanlaisina vaaratekijöinä kuin muutkin riskitekijät työpaikalla – esimerkiksi kuumuus tai kemialliset aineet. Niihin pitää puuttua työpaikalla, Pohjolainen sanoo. Tätä edellyttää jo työturvallisuuslakikin.  

Huomaa kuormitus ajoissa

Työtapaturmat ovat vähentyneet vuosien varrella radikaalisti. Tästä voisi Kari-Pekka Martimon mukaan ottaa mallia myös työkykyasioihin. 

Kari-Pekka Martimo

– Läheltä piti- ja turvallisuuskäytännöt tukevat varhaista toimintaa työtapaturmien ehkäisyssä. Korjaavia toimenpiteitä tehdään jo ennen kuin jotakin tapahtuu. Näin pitäisi olla myös työkyvyn kohdalla. Esimerkiksi työasioiden vuoksi vaikeudet nukkua ja rentoutua pitäisi ottaa ajoissa puheeksi työpaikalla ja tehdä varhaisen vaiheen toimia, jottei ongelmat pääse kasvamaan isoiksi. Stigma pitäisi saada hälvennettyä myös tästä, Kari-Pekka Martimo sanoo. 

– Työntekijän kuormittuminen pitäisi ottaa tosissaan jo ennen sairauslomaa. Hälytysmerkkejä voivat olla esimerkiksi työaikojen tai pitämättömien lomien määrän paukkuminen. Näistä esimiehen pitäisi saada automaattisesti tieto, jotta hän voi puuttua asiaan ajoissa, Levanto jatkaa.  

Tue mielenterveyttä arjessa

Simo Levanto nostaa esiin kolme asiaa mielenterveyden tukemiseksi työpaikalla: mielenterveyttä tukevat arkikäytännöt, varhaisen tuen toiminta ja tukimuodot tilanteisiin, joissa mielenterveyden ongelmia ilmenee. 

Simo Levanto

– On tärkeää huolehtia mielenterveyttä tukevista arkikäytännöistä eli työn sujuvuudesta ja johtamisesta. Esimiehillä pitää olla aikaa johtamiselle ja keskustelulle, Simo Levanto sanoo. 

Yhtä tärkeää on huolehtia siitä, että varhaisen tuen toiminta ja tukipolut ovat kunnossa.  

– Kuormitukseen liittyviin asioihin tulee suhtautua vakavasti, vaikka riskit eivät olisi toteutuneet. Jo siinä vaiheessa pitäisi keskustella, kun työt vielä tulevat tehdyksi. Työterveyttä kannattaa käyttää ennaltaehkäisevästi ja tilanteita selvitellä mieluummin matalalla kynnyksellä.

Työhön paluu on osa toipumista

Työ ja työhön paluu on osa masennuksesta toipuvan kuntoutumista. Keinoja työn muokkaamiseksi on monia. Työn muokkaus voi tarkoittaa esimerkiksi lyhyempää työaikaa, työtehtävien rajaamista tai siirtymistä tilapäisesti pois esimerkiksi asiakaspalvelutehtävästä tai esimiesroolista.

– Kannattaa kokeilla pieniä muokkauksia mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Kun työn muokkaus on luonteva ja arkinen osa työntekoa, ei sitä tarvitse hävetä. Joskus jo se, että tietää työn tarvittaessa joustavan, voi olla riittävä tuki, Levanto sanoo.  

Toisaalta kannattaa huolehtia myös siitä, ettei liika varovaisuus jää päälle.

– Joskus työntekijää ei viitsitä kuormittaa uusilla tehtävillä. Tällöin tietty hyväntahtoisuus voi kääntyä itseään vastaan. Työn muokkausmoodi jää päälle, vaikka sille ei olisi enää tarvetta.  

 

Edistä mielenterveyttä työpaikalla

  • Ennakoi. Ennakoimalla voit edistää mielenterveyttä tehokkaimmin. Tunnista työn kuormitustekijät ja vaikuta niihin. Huomioi työntekijöittesi yksilölliset tilanteet, lisää mielenterveyttä edistäviä voimavaroja ja tue sitä, että heidän työnsä ja muu elämänsä on mahdollista pitää tasapainossa. 
  • Toimi. Tuo varhainen tuki, välittäminen ja työn muokkaaminen osaksi päivittäistä johtamista. Tunnista ongelmat ja tartu niihin varhain. 
  • Arvioi ja kehitä. Pysy ajan tasalla henkilöstösi hyvinvoinnista ja kehitä mielenterveyden edistämisen tapoja työpaikallasi. Tiivistä työterveysyhteistyötä ja pidä kynnys avun hakemiseen matalana. 

Lue lisää

Lisää aiheesta

Muuttuva työelämä 7.4.2021

Hoida kesä- ja kausityöntekijän vakuutus kuntoon ajoissa

Pian kesätyöntekijät aloittavat työrupeamansa ja on mietittävä heidän eläkevakuuttamistaan. Muistathan myös, että kaikki maksetut palkat ja palkkiot tulee ilmoittaa tulorekisteriin - myös alaikäisille ja ulkomaalaisille työntekijöille maksetut palkat ilman euromääräistä alarajaa.

Hoida kesä- ja kausityöntekijän vakuutus kuntoon ajoissa

Muuttuva työelämä 23.3.2021

Miten kohdata mielenterveysongelmia työpaikalla?

Mielenterveyden aiheuttamista sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyydestä kirjoitetaan ja puhutaan paljon. Miten työkykyriskiä voisi ja kannattaisi työpaikalla hallita? Minkälaisia valmiuksia tarvitsemme mielenterveysongelmien käsittelemisen? Entä minkälaista tukea työntekijöille olisi järjestettävä?

Miten kohdata mielenterveysongelmia työpaikalla?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita