Mistä tietää, että työkaveri on avun tarpeessa?

Tämän vuoden Mielenterveysviikon teemana on "Mistä tietää?". Teemalla pyritään herättelemään oman voinnin ja jaksamisen pohtimista. Työpaikkojen näkökulmasta kysymys kuuluu myös: Mistä tietää, että työkaveri ei voi hyvin? Mitä työpaikalla voidaan tehdä työntekijän tukemiseksi, kun mieli oireilee? Milloin voi ja kannattaa hakea ammattiapua?

Teksti Simo Levanto, Veera Pohjolainen Julkaistu 18.11.2020 Lukuaika 4 min

Jokaiselle tulee elämässä vastaan myös vaikeita ja ikäviä tilanteita. Työkuormitus kasaantuu, palautuminen jää liian vähälle, työsuhteessa tapahtuu muutoksia. Työpaikan ulkopuolella saatamme ajautua eroon parisuhteessa ja kokea yksinäisyyttä. Oma tai läheisen terveys voi reistailla, tai koemme jonkin muun menetyksen tai vastoinkäymisen.

Pitkittynyt stressi ja vastoinkäymiset vaikuttavat meihin eri tavoin. Alakulo, suru, ahdistuneisuus, huoli, viha ja muut vaikeat tunteet ovat asianmukaisia tapoja reagoida vastoinkäymisiin ja vaikeuksiin. Tilapäisesti koettuna tällaiset psyykkisen kuormituksen oireet voivat olla tärkeitä keinoja työstää ja käsitellä tapahtunutta. Ikävien asioiden kuuluukin tuntua pahalta ja se luo pohjaa sille, että niistä on mahdollista päästä eteenpäin.

Pitkittyessään stressi saattaa myös aiheuttaa muistin ja keskittymisen ongelmia, unihäiriöitä tai erilaisia fyysisiä oireita. Pahimmillaan pitkittynyt stressi altistaa työuupumukselle ja masennukselle. Kannattaa opetella tunnistamaan itselle tyypilliset kuormitusoireet ja niiden syyt ja tekemään arjessa muutoksia, jotka auttavat jaksamaan.

”Heräilen aamuyöllä, taitaa liittyä siihen, että olen viime aikoina venyttänyt työpäivää. Puhun esimiehen kanssa ja palaan taas tekemään normaalia työaikaa, jotta saan uneni kuntoon.”

Oman jaksamisen lisäksi meidän tulisi kiinnittää huomiota työpaikalla myös muiden vointiin ja tarjota heille apua.

Välitä, kysy ja kuuntele

Työ ja työyhteisö ovat monelle voimavaratekijöitä, jotka auttavat selviämään hankalissa tilanteissa. Psyykkinen kuormitus ja oireet vaikuttavat kuitenkin usein työn tekemiseen ja työyhteisöön. Kenties huomaat työkaverin olevan väsynyt, poissaoleva, vetäytynyt, ahdistunut tai surullinen.

Jos huolestut työkaverin tai työntekijän hyvinvoinnista, lähesty häntä ja kysy, mitä hänelle kuuluu. Kerro, että olet huolissasi hänen voinnistaan, täsmennä mihin huoli liittyy ja tarjoa mahdollisuus keskustelulle.

”Huomasin että olet ollut viime aikoina jotenkin poissaoleva ja alavireinen. Kerroit että sinulla on menossa avioero, miten olet jaksanut? Voinko olla jotenkin avuksi?”

Kerro että olet valmis tarvittaessa kuuntelemaan. Ja kuuntele. Toisesta ihmisestä välittäminen, kuunteleminen ja tuen osoittaminen eivät ole mielenterveyteen koulutettujen asiantuntijoiden yksinoikeuksia, vaan inhimillisiä perustaitoja.

Työpaikalla on paljon keinoja vaikuttaa tilanteeseen, jossa työntekijän työkyky on tilapäisesti heikentynyt. Työtä voidaan muokata, sopia joustoista, työajan lyhentämisestä tai lomien sijoittelusta. Pelkästään se, että työyhteisössä esimies tai työkaverit tietävät ja ymmärtävät tilanteen, voi helpottaa. Myös tieto siitä, että työ voi tarvittaessa joustaa, voi auttaa jaksamaan.

Rohkaise hakemaan ammattiapua

Milloin sitten tulisi hakea apua? Entä milloin olisi hyvä suositella avun hakemista muille? Mikäli tilanne pitkittyy tai vaikeutuu eikä pienillä arjen joustoilla olo lähde helpottumaan, on viimeistään aika jutella asiasta ammattilaisen kanssa. Joskus asiat lähtevät järjestymään jo muutamalla keskustelukäynnillä. Ammattilaisen kanssa keskustelemisesta on usein apua myös silloin, kun selkeitä stressiin liittyviä oireita ilmenee, mutta niiden syytä on vaikea tunnistaa.

Kun huolestut työkaverin voinnista, ei sinun vastuullasi missään nimessä ole arvioida tilanteen vakavuutta. Mielenterveyden ammattilainen arvioi tilanteen, auttaa työstämään sitä ja suunnittelee tarvittavan hoidon yhdessä asiakkaansa kanssa. Jos toinen voi huonosti, hänen kannattaa hakea tilanteeseensa apua ja voit rohkaista häntä tekemään niin. Se, että kannustaa varaamaan ajan esimerkiksi työterveyspsykologille ei edellytä täyttä varmuutta avun tarpeesta tai vaikkapa masennuksesta. Uskon, että neuvoisit kiusallisesta selkäkivusta kärsivää työkaveriasi varaamaan lääkäriajan sen syyn selvittämiseksi. Suhtaudu siis mielenterveyteen samalla tavalla kuin terveyteen yleisesti: jos mietityttää, selvitä tai rohkaise selvittämään ammattilaisen kanssa tilannetta. 

Työhön vaikuttavia mielenterveyden ongelmia pitää ratkoa ammattiavun rinnalla myös työpaikalla

Työpaikan mahdollisuudet ja vastuu ongelman ratkaisemiseksi eivät pääty siihen, kun työntekijä tapaa ammattiauttajan. Monet mielenterveyden ongelmat, kuten masennus, ovat hoidettavissa ja niistä toivutaan parhaiten, kun hoito ja tukitoimet saadaan aloitettua ajoissa. Toisaalta mikään ulkopuolinen apu ei ratkaise mahdotonta tai kohtuutonta työtilannetta. Sopivat työn muokkaukset yhdistettynä työpaikan ja työyhteisön tukeen edistävät toipumista ja sairaspoissaolojen kohdalla helpottavat onnistunutta työhön palaamista. Työllä ja työyhteisöllä on tässä ratkaiseva merkitys.

Näin voit pitää huolta työkaveristasi etätyössä

  1. Huolehdi yhteydenpidosta: sovi etukäteen keskusteluaikoja, jääkää etäpalaverin jälkeen kanavalle hetkeksi rupattelemaan tai ota muuten vain tavaksi soittaa työkavereille keskustellaksesi.
  2. Näytä itse hyvää esimerkkiä ja mallia: vuorovaikutus, tauottaminen, liikunta ja työajan rajaaminen.
  3. Viesti aina vähän enemmän työasioissa kuin pidät tarpeellisena: aikataulut, odotukset, prioriteetit, muutokset, pohdinnat.
  4. Kysy ainakin yksi ’ylimääräinen’ kysymys ja pysähdy kuuntelemaan.


Simo Levanto
asiantuntijapsykologi, Ilmarinen
@shlevanto

Veera Pohjolainen
psykiatri, asiantuntijalääkäri, Ilmarinen

Lue lisää: 

Muut aihepiirit