Muuttuva työelämä

Miten kohdata mielenterveysongelmia työpaikalla?

Mielenterveyden aiheuttamista sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyydestä kirjoitetaan ja puhutaan paljon. Miten työkykyriskiä voisi ja kannattaisi työpaikalla hallita? Minkälaisia valmiuksia tarvitsemme mielenterveysongelmien käsittelemisen? Entä minkälaista tukea työntekijöille olisi järjestettävä?

Olemme koonneet verkkosivuillemme TyökykyAreenaan muutamia esimerkkejä siitä, miten mielenterveyden häiriö voi kehittyä, miten se vaikuttaa työpaikalla ja miten esihenkilö voi työntekijää tällaisessa tilanteessa tukea. Näissä esimerkeissä avaamme käytännön tilanteita, joissa voidaan nopeasti reagoimalla helpottaa ylimääräistä työkuormitusta ja jopa ehkäistä työuupumusta tai masennusta.

Olemme myös kuvanneet tapauksia, joissa työntekijä on sairastunut vaikeaan mielenterveyden häiriöön ja jäänyt pidemmälle sairauslomalle. Tällöin esihenkilön tehtävänä on suunnitella työhön paluu siten, että työtä on sopivasti ja se on riittävästi muokattua ja toipumista tukevaa.

Mielenterveyden ongelmat koskettavat koko työyhteisöä 

Työntekijän tukemisen lisäksi on myös tärkeää pohtia, miten mielenterveyden ongelmat vaikuttavat muun työyhteisön toimintaan. Toisinaan mielenterveysongelmiin liittyvät tilanteet voivat olla työpaikalla hyvinkin näkyviä, esimerkiksi kun kyseessä on paniikkihäiriö. Paniikkihäiriö on yleinen mielenterveyden häiriö, jossa henkilöllä on taipumusta joskus varsin voimakkaaseenkin kohtauksittaiseen ahdistukseen. Kohtauksiin saattaa liittyä mm. huimausta, puristavaa tunnetta rinnassa ja tunne, ettei saa happea.

Paniikkihäiriö ei useinkaan ole pitkällä aikavälillä merkittävä uhka työkyvylle.  Se saattaa kuitenkin aiheuttaa huomattavaa välitöntä haittaa työn tekemiselle. Paniikkikohtaus saattaa olla dramaattinen, jos työntekijä esimerkiksi saa kesken palaverin kohtauksen eikä kukaan paikallaolijoista välttämättä tiedä, mistä on kyse. Usein paikalle saatetaan soittaa ambulanssi tai kohtauksen saanut työntekijä viedään päivystykseen.

Ainoa tieto, mitä työkaverit saavat esimieheltä tällaisen tilanteen jälkeen, on se, että työntekijä jäi sairauslomalle ja toivottavasti myös se, ettei kyse ollut henkeä uhkaavasta sairaudesta. Tilannetta hankaloittaa osaltaan se, ettei esihenkilö saa kertoa työntekijän terveydentilasta muille. Tällaisessa tapauksessa voisi olla hyvä sopia työntekijän kanssa, mitä työpaikalla kerrotaan. Tällöin esihenkilö voisi kertoa esimerkiksi, että ”työkaveri sai paniikkikohtauksen, se ei ole vaarallista, hän on jonkin aikaa pois töistä, mutta palaa pian”. Myös työhön palaamista tulisi miettiä yhdessä työntekijän kanssa. Yhdessä voi pohtia, onko tarpeen rajata työmäärää ja sopia, ettei palaava työntekijä ole ainakaan alkuun yksin asiakastapaamisissa tai että kohtauksen mahdollisesti uusiutuessa olisi mahdollisuus poistua tilanteesta.

Säännöllinen vuorovaikutus tukee mielenterveyttä

Mielenterveysongelmiin liittyvät tilanteet eivät läheskään aina ole näin dramaattisia. Voi olla, että työkaveri jää vähin äänin taka-alalle ja jossain vaiheessa huomataan, että hän on sairauslomalla. Eikä kukaan pomoa lukuun ottamatta taaskaan tiedä miksi. Erityisesti korona-aikana tehtävässä etätyössä on olemassa riski, että työntekijä jää sivuun työyhteisöstään, jos yhteydenpitoon ei erikseen kiinnitetä huomiota. Säännöllinen ja muut huomioon ottava vuorovaikutus on tärkeä keino mielenterveyden tukemiseksi.

Työpaikalla ja johtamisessa on käytettävissä paljon muitakin keinoja, joilla voidaan edistää ja tukea hyvää mielenterveyttä ja ennaltaehkäistä mielenterveyden häiriöiden kehittymistä. Liiallinen työmäärä, epäselvyydet, työristiriidat ja muut työpaikan kuormitustekijät ovat asioita, joihin voi ja tulee puuttua varhain. Toisaalta mielenterveyden häiriöiden varhainen tunnistaminen ja nopea hoito parantaa ennustetta. Sopivaksi muokatussa työssä jatkaminen tukee myös mielenterveyttä. 

Suunnitelkaa työhön paluu yhdessä

Mielenterveyden häiriöt, kuten masennus, voivat kuitenkin vaatia myös sairauspoissaoloa. Työhön paluu tulisikin suunnitella yhdessä työntekijän kanssa siten, että työkuormitus olisi työhön palattaessa sopiva. Työtä voi muokata vähemmän kiirettä tai asiakastyötä sisältäväksi, ja joskus on hyvä aloittaa työ vaikkapa osa-aikaisesti. Lisäksi kannattaa miettiä keinoja tukea työhön liittyviä voimavaroja, kuten keskittymismahdollisuuksia, työrauhaa, tuen ja palautteen saamista.

Työhön paluu on osa toipumista. Masennukseen liittyy usein mielialan korjautumisen jälkeen vielä jonkin aikaa kognitiivisia ongelmia, kuten uuden oppimisen ja muistin vaikeuksia. Toipuvat aivot tarvitsevat haasteita ja kuormitusta, mutta sopivasti. Aivan kuten fyysisissä sairauksissa: kun kipsi poistetaan murtuneesta raajasta, tarvitaan aikaa kuntoutua, harjoittaa lihaksia ja lisätä fyysistä rasitusta asteittain.

Näin kohtaat ja käsittelet mielenterveyden ongelmia työpaikalla

  1. Mieti toimintatavat ja työn muokkaamisen raamit valmiiksi jo ennen kuin niille on tarvetta.
  2. Pysyttele ajan tasalla työntekijöiden tilanteesta, reagoi mieluummin hieman liian aikaisin kuin liian myöhään.
  3. Keskustele työntekijän kanssa siitä, miten muu työyhteisö voisi häntä tukea ja mistä asioista heidän kanssaan voi ja tarvitsee keskustella.
  4. Tue oikea-aikaisen ja tilanteeseen sopivan hoidon aloittamista. Tähän saat apua työterveyshuollosta.
  5. Suunnittele työn muokkaukset ja työhön palaaminen mahdolliselta sairauslomalta yhdessä työntekijän kanssa. Muista, että tavoitteena on löytää sopiva kuormitustaso.
  6. Muista, että ongelman ratkaiseminen ei pääty siihen, kun työntekijä palaa töihin. Huolehdi riittävästä tuesta ja säännöllisestä seurannasta myös työhön palaamisen jälkeen.

Simo Levanto
asiantuntijapsykologi, Ilmarinen
@shlevanto

Veera Pohjolainen
psykiatri, asiantuntijalääkäri, Ilmarinen 

Tutustu myös

  • TyökykyAreenastamme löydät paljon kiinnostavaa ja hyödyllistä tietoa mm. mielenterveyden tukemisesta ja varhaisesta tuesta työpaikalla. Tutustu osoitteessa ilmarinen.fi/tyokykyareena

Lisää aiheesta

Muuttuva työelämä 7.4.2021

Hoida kesä- ja kausityöntekijän vakuutus kuntoon ajoissa

Pian kesätyöntekijät aloittavat työrupeamansa ja on mietittävä heidän eläkevakuuttamistaan. Muistathan myös, että kaikki maksetut palkat ja palkkiot tulee ilmoittaa tulorekisteriin - myös alaikäisille ja ulkomaalaisille työntekijöille maksetut palkat ilman euromääräistä alarajaa.

Hoida kesä- ja kausityöntekijän vakuutus kuntoon ajoissa

Muuttuva työelämä 23.3.2021

Miten kohdata mielenterveysongelmia työpaikalla?

Mielenterveyden aiheuttamista sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyydestä kirjoitetaan ja puhutaan paljon. Miten työkykyriskiä voisi ja kannattaisi työpaikalla hallita? Minkälaisia valmiuksia tarvitsemme mielenterveysongelmien käsittelemisen? Entä minkälaista tukea työntekijöille olisi järjestettävä?

Miten kohdata mielenterveysongelmia työpaikalla?

Muuttuva työelämä 17.3.2021

Kuukauden asiantuntija: Sara Boddy

Huolehdimme Ilmarisessa yli miljoonan suomalaisen eläketurvasta. Olemme kohta 60 vuotta rakentaneet yhdessä työnantajien kanssa parempaa työelämää ja edistäneet työkykyä. Mutta ketkä tätä työtä tekevät? Lue mitä kuukauden asiantuntijamme kertoo työstään.

Kuukauden asiantuntija: Sara Boddy
Lisää ajankohtaisia artikkeleita