Artikkelit

Pesulayrittäjäksi pystymetsästä – Kuntoutus auttoi uudelle uralle

Terveysongelmat pakottivat oululaisen Jukka-Pekka Sarajärven jäämään pois palkkatöistä. Työkyvyttömyyseläke ei ollut Sarajärvelle vaihtoehto, joten uusi yrittäjäura alkoi entuudestaan täysin oudolla pesula-alalla. Lopulta Ilmarisen ammatillinen kuntoutus auttoi Sarajärveä muokkaamaan työtä paremmin omalle terveydentilalle sopivaksi.

Keminmaasta kotoisin oleva 33-vuotias Jukka-Pekka Sarajärvi asuu nykyään Ouluun kuuluvalla Haukiputaalla. Sarajärven perheeseen kuuluvat vaimon lisäksi yksi- ja kolmevuotiaat lapset. Nuoruudessaan Sarajärvi harrasti innokkaasti jääkiekkoa.

– Pelasin jääkiekkoa kohtuu tosissani maalivahtina. Silloin oli aina joku paikka kipeänä, enkä siihen osannut kiinnittää huomiota. Urheilu saattoi itseasiassa vähän myöhästyttää selkävaivan ilmituloa ja hoitoa, Jukka-Pekka Sarajärvi sanoo.

Sarajärven terveysongelmat tulivat kunnolla ilmi armeijassa.

– Ongelmat selän kanssa alkoivat parikymppisenä. Armeijassa oli paljon paikallaan seisomista ja istumista, mitkä johtivat selän jatkuvaan kipeytymiseen.

Selkävaivat johtivat tutkimusten jälkeen leikkaushoitoon ja jatkuvaan särkyyn.

– Ongelmat ovat jatkuneet nyt noin 10 vuotta, enkä ole juuri kivutonta päivää tänä aikana nähnyt. Jotkut päivät ovat parempia ja jotkut huonompia, summaa Sarajärvi.

Kymmeneen vuoteen on mahtunut myös jakso, jolloin Sarajärven kävely ei onnistunut kunnolla, koska vamma vaikutti myös jalan hermotuksiin.

– Kivut olivat kovat, ja jalka saattoi lähteä kauppareissulla ihan yllättäen alta. Lamaannuttava kipu vei voimia fyysisesti ja myös rasitti henkisesti. Minulle tehty selkäleikkaus ei myöskään antanut mitään takeita siitä, että kivuista pääsisi kokonaan eroon.

Sarajärven selkäkivut eivät näy kovin helposti ulospäin.

– Olen välillä kokenut vähättelyä ja epäuskoisuutta kipujeni suhteen. Heikkona hetkenä olen ajatellut, että voisi olla helpompaa, jos vamma näkyisi selkeämmin ulospäin.

Kivut veivät työstä mielekkyyden

Sarajärvi on aina ollut kiinnostunut moottoreista ja moottoriurheilusta.

– Varsinainen urheilu moottorikelkoilla ja muilla piti tietenkin jättää pois harrastuksista. Moottoripyörän olen pitänyt henkireikänä pihalla seisomassa. Jonain vuonna olen ajanut läheisen huoltoaseman baariin ja takaisin, ja sen vuoden ajot ovat olleet siinä. Mutta pelkkä tieto pyörän olemassaolosta helpottaa ja auttaa pääsemään kipumaailmasta irti, Sarajärvi miettii.

Jukka-Pekka Sarajärvi teki pitkän työrupeaman Elisalla, mihin aikoinaan päätyi kesätöiden kautta.

– Olen aina ollut myyntihenkinen ihminen. Elisalla tein noin kahdeksan vuotta myyntiä henkilö- ja yritysasiakkaille. Työnantajani ja oma esihenkilöni olivat äärimmäisen joustavia ja tekivät kaikkensa, jotta olisin voinut jatkaa työssäni tai jossain toisessa tehtävässä yrityksessä. Silti työstäni meni mielekkyys, kun en voinut oman terveydentilani puolesta tehdä niin hyvin töitä kuin olisin halunnut.

Sarajärven tueksi kokeiltiin työpaikalla erilaisia työjoustoja, kuntoutuksen keinoja ja työnkuvan muokkausta. Myös mahdollinen työkyvyttömyyseläke oli mukana keskusteluissa.

– Eläke ei kiinnostanut minua, nuorta ihmistä, sitten ollenkaan. Yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa jäin kuitenkin pois töistä.

Sarajärven isällä oli taustallaan monipuolinen työura niin työntekijänä kuin yrittäjänäkin.

– Hän jäi kanssani samoihin aikoihin pois silloisesta työpaikastaan. Pohdiskelimme yhdessä, että mitä sitä voisi seuraavaksi tehdä. Kummallakin oli vielä rutkasti työuraa jäljellä. Itseäni kiinnosti yrittäminen, koska siinä voisin etsiä minulle sopivaa työtä ja samalla kantaisin itse riskin omasta työkyvystäni.

Oletko pessyt ikinä pyykkiä?

Sarajärvet eivät olleet perustamassa uutta yritystä vaan kartoittivat markkinoilta mahdollisia ostettavia yrityksiä. Mitään tiettyä toimialaa ei tutkittu, vaan ennemminkin ostettavan yrityksen koko, elinkelpoisuus ja kauppaan saatava rahoitus määritti etsintää.

– Lopulta isäni kysyi, että oletko paljon pessyt pyykkiä? Sanoin, että en ole ikinä koskenut koko koneeseen. Isä vastasi, että hänellä on sama homma, mutta tuolla olisi mielenkiintoinen pesula myytävänä, Jukka-Pekka Sarajärvi muistelee naureskellen.

Sarajärvet tutustuivat yhdessä pesula-alaan sekä myytävään yritykseen ja pääsivät sopimukseen yrityksen ostosta.

– Lähdimme alalle kirjaimellisesti puhtaalta pöydältä, joten meidän oli myös helppo kyseenalaistaa vanhat käytännöt ja tehdä yrityksestä omannäköisemme.

Omistajavaihdoksessa oli olennaista, että pesulan työntekijät seurasivat kaupan mukana. Vanhoilta työntekijöiltä Sarajärvet oppivat paljon käytännön asioita pesulan pyörittämisestä.

Yrittäjä on sitoutunut yrityksen kehittämiseen

Alusta lähtien oli selvää, että Jukka-Pekka Sarajärvi lähti mukaan pesulaan yrittäjänä eikä vain työntekijänä.

– Yrittäjänä koen olevani enemmän vastuussa yrityksestä ja sitoutunut sen kehittämiseen. Isäni on nyt yrityksemme toimitusjohtaja ja minä varatoimitusjohtaja. Käyntikortissani lukee kuitenkin vain yrittäjä, Sarajärvi toteaa.

Ura pesulayrittäjänä alkoi kumihanskat kädessä, eli Sarajärvi tutustui vuoden ajan pesulan eri tehtäviin ja opetteli tekemään niitä itse.

– Ensimmäinen vuosi oli fyysisesti minulle raskas, ja isällänikin meni aikaa minusta ja jaksamisestani huolehtimiseen. Minulle oli kuitenkin tosi tärkeätä ymmärtää, mitä yrityksessäni tehdään ja mitä osaamista työntekijöiltä vaaditaan. Jaksamistani myös helpotti, että olin asettanut oman aikaraamin oppimiselle.

Oppivuoden jälkeen Sarajärven selkäoireet taas pahenivat ja hän joutui jäämään pidemmälle sairaslomalle. Keskusteluissa Ilmarisen kuntoutusasiantuntijan sekä uravalmentajan kanssa käytiin läpi eri vaihtoehtoja työelämässä pysymiseksi ja työkyvyn vahvistamiseksi.

– Minulle oli tärkeää, että minua kuunneltiin ja tilanteeni ymmärrettiin. Vaihtoehdot kartoitettiin tarkasti lävitse.

Oppisopimuskoulutuksella uusiin tehtäviin

Lopulta ratkaisuksi löytyi oppisopimuskoulutuksena suoritettava liiketalouden ammattitutkinto, taloushallintoon erikoistuen. Koulutuksen ajateltiin tukevan siirtymistä fyysisestä työstä vähemmän kuormittaviin hallinnollisiin tehtäviin.

Noin vuoden pituisesta oppisopimuskoulutuksesta vastasi Rastor-instituutti. Oppisopimuspaikka löytyi kätevästi omasta yrityksestä, ja osaaminen piti näyttää työpaikalla.

– Olin tosi tyytyväinen oppisopimuskoulutukseen ja sen sisältöön. Vielä on tosin pieni kirjanpitoon liittyvä osuus siitä jäljellä, koska korona sotki opintojen etenemistä.

Sarajärvi on nyt tehnyt pesulan toimistolla koulutuksen mukaisesti muun muassa asiakashallintaan ja myyntireskontraan liittyvää kehitysprojektia.
Luonnostaan tunnetulle Kuusamon alueelle palveluita toimittava pesula panostaa ympäristöystävällisiin välineisiin ja pesutekniikkaan. Jukka-Pekka Sarajärvi onkin ollut myös selvittämässä ja toteuttamassa pesulan siirtymistä ympäristöystävällisempään ja kustannustehokkaampaan energialähteeseen eli nestekaasuun polttoöljyn sijaan.

Apua kannattaa hakea

Koillismaan pesulan asiakkaista noin 70 prosenttia on Rukan ja Kuusamon alueen matkailualan yrityksiä. Yritys työllistää nyt kuusi täysipäiväistä työntekijää sekä muutaman osa-aikaisen työntekijän.

– Pandemia vaikutti erittäin voimakkaasti matkailualan asiakaskuntaamme. Onneksi erityisesti sote-puolelta olemme löytäneet uusia asiakkaita, ja selvisimme pahimmasta ilman työntekijöiden lomautuksia, Sarajärvi pohtii.

Kysymys tulevaisuuden näkymistä saa Jukka-Pekka Sarajärven mietteliääksi.

– Pohdintaa aiheuttaa muun muassa sote-uudistus ja sen vaikutukset asiakaskuntaamme. Myös ulkomaisen matkailun elpyminen pandemian jälkeen ja sen vaikutukset Kuusamon seutuun ovat vielä hämärän peitossa. Uskon, että tehokkuus, ympäristöystävällisyys ja toiminnan jatkuva kehittäminen pitävät meidät jatkossakin kilpailukykyisenä.

Henkilökohtaisella tasolla huominen on vielä epävarmempi.

– En ole enää vuosiin murehtinut tulevaa, vaan elän päivän kerrallaan. Terve ihminen tunnetusti haluaa tuhatta eri asiaa ja sairas ihminen ei kaipaa kuin yhden asia, eli terveyden takaisin. Uskon, että olen lopulta onnellisempi ihminen tämän sairauteni vuoksi. En enää tarvitse tuhatta eri asiaa voidakseni arvostaa pieniä asioita.

Jukka-Pekka Sarajärvi haluaa muistuttaa kanssayrittäjiä siitä, että myös yrittäjille on apua tarjolla.

– Apua kyllä saa, jos sitä vaan haluaa ja osaa hakea oikeilta tahoilta. Yksin ei kukaan pärjää, kun ongelmat kasautuvat päälle. YEL-vakuutuksestakin kannattaa maksaa todellisten tulojen mukaan. Terveysongelmat voivat iskeä yllättäen päälle ja silloin voi YEL-vakuutuskin tulla tarpeeseen yrittäjän sosiaaliturvan perustana.

Yrittäjän ammatillinen kuntoutus

Voit yrittäjänä hakea ammatilliseen kuntoutukseen, jos terveydentilasi on heikentynyt ja haittaa työntekoasi. Ammatillisen kuntoutuksen avulla voit muokata yritystoimintaasi niin, että se sopii terveydentilaasi. Näin voit jatkaa työtäsi yrittäjänä. Kuntoutus voi auttaa sinua myös aloittamaan yritystoiminnan.

Yrittäjälle ammatillinen kuntoutus on useimmiten työkokeilua, jota teet yrityksessäsi. Työkokeilussa muokkaat työaikaasi ja työtehtäviäsi terveydentilallesi paremmin sopiviksi.

Ammatillinen kuntoutus voi olla myös työhönvalmennusta. Siinä opit uusia töitä käytännönläheisesti työtä tekemällä. Voit myös opiskella yksittäisiä kursseja osana työhönvalmennustasi. Työhönvalmennuksen sisältö ja kesto räätälöidään tarpeittesi ja tilanteesi mukaan. Saat kuntoutuksesi ajalta kuntoutusrahaa tai kuntoutustukea ja -korotusta.

Jos et voi enää jatkaa yrittäjänä terveydentilasi vuoksi, ammatillinen kuntoutuksesi voi olla opiskelua. Uudelleenkoulutuksen avulla voit kouluttautua uuteen ammattiin.

Lue lisää ammatillisesta kuntoutuksesta.

Lisää aiheesta

Artikkelit 18.4.2024

Via Tribunalin ”yhden hengen HR-osaston” tukena ovat Ilmarisen työkykypalvelut

Napolilaisista pizzoistaan tunnetussa Via Tribunalissa työntekijöiden työkyvystä huolehtiminen on tärkeää. Nuoressa ja pienessä yrityksessä Ilmarisen kyselyt ja oppimisympäristö ovat HR-päällikkö Hanna Rauhalan tukena työvireen seuraamisessa ja esihenkilötyön kehittämisessä. Henkilöstöhallinnon tiimin paikkaa on täyttänyt Rauhalalle Oma asiantuntija -palvelu, jossa hän on voinut puhua yhteistä ”HR-kieltä” toisen ammattilaisen kanssa.

Via Tribunalin ”yhden hengen HR-osaston” tukena ovat Ilmarisen työkykypalvelut

Artikkelit 8.4.2024

Sairauspoissaolot – mitä niistä tulee tietää?

Sairauspoissaoloja ei toivo kukaan – olivat ne sitten lyhyitä tai pitkiä. Milloin osa-aikainen sairauspoissaolo on vaihtoehto? Pitääkö sairauslomasta aina maksaa palkka? Entä mitä työpaikalla kannattaa tehdä, jos työntekijän sairausloma pitkittyy?

Sairauspoissaolot – mitä niistä tulee tietää?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita