Sairauspoissaolot – mitä sairauspoissaoloista ja laista tulee tietää?
Sairauspoissaoloja ei toivo kukaan – olivat ne sitten lyhyitä tai pitkiä. Milloin osa-aikainen sairauspoissaolo on vaihtoehto? Entä mitä työpaikalla kannattaa tehdä, jos työntekijän sairausloma pitkittyy?
Työntekijällä on oikeus sairauspoissaoloon eli sairauslomaan, kun hänellä on sellainen lääkärin toteama toimintakykyä heikentävä sairaus, joka estää työssä jatkamisen tai jonka hoito edellyttää työstä poissaoloa.
Työnantajan tehtävänä on perehdyttää työntekijänsä työpaikan sairauspoissaoloihin liittyviin käytäntöihin ja työterveyshuollon palveluihin. Työnantajan tehtävänä on myös luoda puitteet turvalliselle töihin paluulle. Sairausloman vaihtoehtona kannattaa aina harkita työn muokkaamista määräajaksi, sillä sopiva työ voi tukea toipumista.
Lue lisää siitä, mitä sairauspoissaolot tarkoittavat työnantajalle ja työntekijälle. Kysymyksiin vastaa Ilmarisen työkykyriskien ennakoinnista ja tutkimuksesta vastaava johtaja, LT, dos., työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Kari-Pekka Martimo.
Sairauspoissaolot ja niiden ilmoittaminen työnantajalle
Mikä on sairauspoissaolon tarkoitus?
Sairauspoissaolo on osa suomalaisten lakisääteistä sosiaaliturvaa. Sen tarkoitus on mahdollistaa lepo tai hoito sairaudesta toipumisen aikana.
Työsopimuslain mukaan työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun. Lisäksi työehtosopimuksissa on sovittu pitemmästä palkanmaksusta sairausloman aikana. Tällä varmistetaan, ettei kukaan joudu taloudelliseen ahdinkoon tilanteessa, jossa sairaus estää ansiotyössä jatkamisen.
Kuka arvioi sairauspoissaolon tarpeen?
Kelaa ja työnantajaa varten tarvittavan todistuksen kirjoittaa yleensä lääkäri, mutta alle kahden viikon sairauspoissaolon osalta työnantaja voi hyväksyä myös työntekijän oman ilmoituksen tai lääkärin lisäksi muun terveydenhuollon ammattilaisen kirjoittaman todistuksen. Lääkäreille on julkaistu sairauspoissaolon tarpeen ja pituuden arvioinnista Käypä hoito -suositus, josta on julkaistu versio myös kenen tahansa tutustuttavaksi.
Miten sairauslomatodistusta käsitellään työpaikalla?
Työpaikalla sairauslomatodistuksia saavat käsitellä vain ne työnantajan nimeämät vaitiolovelvolliset henkilöt, jotka näiden tietojen perusteella valmistelevat tai tekevät palkanmaksuun liittyviä päätöksiä. Sairauslomatodistuksen kulku työpaikalla on kuvattava ja perusteltava. Lisäksi työnantaja saa luovuttaa sairauslomatodistuksen työterveyshuoltoon, jollei työntekijä ole nimenomaisesti kieltänyt sitä. Kuitenkin viimeistään sairauspoissaolon ylittäessä 30 päivää työnantajan on ilmoitettava työntekijän poissaolosta työterveyshuoltoon.
Tarvitseeko työnantaja tiedon sairauden diagnoosissa?
Kyllä tarvitsee. Tämä tarvitaan sen selvittämiseksi, onko työehtosopimuksen mukaan työstä poissaoloon perusteltu syy, sekä myöhemmin Kelalle sairauspäivärahan maksamiseksi työnantajalle. Jollei sairauslomatodistuksessa ole diagnoosia, työnantajan ei välttämättä tarvitse maksaa palkkaa. Lisäksi, jos sairauspoissaolon jatkuu yli kaksi viikkoa, työntekijän tulee itse hakea Kelan sairauspäiväraha sellaisella todistuksella, jossa on diagnoosi.
Mitä tarkoittaa omailmoituskäytäntö?
Monilla työpaikoilla on sovittu henkilöstön kanssa käytännöstä, jossa lyhyistä, tavallisimmin 3–5 päivän, sairauspoissaoloista riittää työntekijän oma ilmoitus esihenkilölle. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan jopa seitsemään päivään ulottuva omailmoituskäytäntö lyhensi tilapäisiä sairauspoissaoloja, vähensi sairaanhoidon kustannuksia ja lisäsi työpaikan luottamuspääomaa.
Työnantajan tehtävänä on myös luoda puitteet turvalliselle töihin paluulle. Sairausloman vaihtoehtona kannattaa aina harkita työn muokkaamista määräajaksi, sillä sopiva työ voi tukea toipumista.
Milloin työntekijällä ei ole oikeutta sairauspoissaolon aikaiseen palkkaan?
Työsopimuslaissa kerrotaan, että oikeutta sairauspoissaolon aikaiseen palkkaa ei ole, jos työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Jos työnantaja ei pidä toimitettua todistusta riittävänä selvityksenä työkyvyttömyydestä, hän voi ohjata henkilön uuteen lääkärinarvioon, mieluiten työterveyslääkärille. Lisäksi työsopimuslaki muistuttaa, että työntekijällä on oikeus palkattomaan poissaoloon työstä, mikäli hänen perhettään on kohdannut ennalta arvaamaton sairaus tai onnettomuus. Tätä varten ei tarvita lääkärintodistusta.
Miten palkanmaksu ja sairauspäivärahat jakautuvat työnantajan ja Kelan välillä?
Työsopimuslaki kattaa sairausajan palkanmaksun vain Kelan sairauspäivärahan omavastuuaikana (sairastumispäivä ja sen jälkeiset 9 arkipäivää, lauantait mukaan luettuna). Sen sijaan työehtosopimuksissa on sovittu pitempiaikaisesta palkanmaksusta sairauden aiheuttaman poissaolon ajalta. Palkanmaksu jatkuu useimmilla yksityissektorin työpaikoilla työsuhteen pituudesta riippuen korkeintaan 56 päivän ajan. Julkisella puolella osittaista palkkaa voidaan maksaa huomattavasti pitempäänkin.
Omavastuuajan (1+9 päivää) ylittävän sairausloman jälkeen työntekijällä on oikeus Kelan sairauspäivärahaan. Mikäli työnantaja maksaa sairauspoissaolon ajalta palkkaa, sairauspäiväraha maksetaan suoraan työnantajalle. Sairauspäivärahan maksamisen edellytys on, että työntekijä on sairausvakuutuslaissa määritellyllä tavalla työkyvytön. Eli hänellä on ”sairaudesta johtuva tila, joka tekee työntekijän kykenemättömäksi tekemään tavallista työtään tai siihen läheisesti verrattavaa työtä”.
Työhön paluun tuki sairausloman jälkeen
Työnantajan tehtävänä on luoda turvalliset puitteet työhön paluulle sekä ohjata ja kannustaa esihenkilöitä ja työntekijöitä ottamaan varhaisen tuen toimintatavat aktiivisesti käyttöön arjessa. Työpaikan varhaisen tuen mallissa kuvataan yrityksessä sovitut työhön paluun tukitoimet.
Milloin osa-aikainen sairauspoissaolo on vaihtoehto?
Kokopäiväisen sairauspoissaolon lisäksi on mahdollisuus osa-aikaiseen sairauspoissaoloon, jolta maksetaan osasairauspäiväraha. Tämän edellytyksenä on, että työntekijä on sairausvakuutuslain määritelmän mukaisesti työkyvytön, mutta pystyy terveyttä ja toipumista vaarantamatta hoitamaan osan työtehtävistään. Lisäksi osasairauspäivärahan käyttö edellyttää, että työntekijän säännöllinen työaika on toimialalla sovellettavan kokoaikatyön mukainen ja että osasairauspäivärahakauden aikana työaika vähentyy 40–60 prosenttia aiemmasta.
Osasairauspäiväraha voi alkaa 1+9 päivän omavastuuajan jälkeen tai välittömästi sen jälkeen, kun työntekijälle on maksettu sairauspäivärahaa. Sitä voidaan maksaa myös, jos työkyvyttömyys alkaa saman sairauden vuoksi uudelleen 30 päivän kuluessa siitä, kun viimeksi maksettiin sairaus- tai osasairauspäivärahaa. Osasairauspäiväraha on mahdollinen myös kahdessa tai useammassa osa-aikaisessa työsuhteessa, jos yhteenlaskettu työaika on vähintään 35 tuntia viikossa.
Mitä kannattaa tehdä työpaikalla, jos työntekijän sairausloma pitkittyy?
Työkyky- eli työterveysneuvottelut tukevat työhön paluuta. Niihin osallistuu työnantaja tai esihenkilö, työntekijä ja työterveystiimin edustaja. Työterveysneuvottelussa keskustellaan siitä, millaisin työjärjestelyin työntekijän työkykyä ja työhön paluuta voidaan tukea työpaikalla. Keskustelun tueksi on voitu tehdä myös työkykyarvio työntekijän työkyvystä. Lue lisää työkykyneuvottelusta.
Esihenkilöt ovat tärkeässä roolissa silloin, kun työntekijä palaa töihin pitkältä sairauslomalta. Työnantajan tehtävä on huolehtia, että heillä on siihen riittävä osaaminen, valmiudet ja tuki. Työkyvyttömyyden pitkittyessä sairauspoissaolon tarpeen arvioimiseksi tarvitaan tietoa työn asettamista vaatimuksista toimintakyvylle. Lisäksi yhteistyössä työterveyden kanssa on huomioitava työpaikan mahdollisuudet tarjota tilapäisesti muokattua työtä jäljellä olevan toimintakyvyn sallimissa rajoissa silloin, kun lääkärin mielestä sopivassa työssä jatkaminen ei uhkaa toipumista.
Työhön paluuta on mahdollista tukea myös työterveyshuollon työkokeilulla ja kuntoutuksella. Lue lisää esihenkilön mahdollisuuksista tukea työntekijöiden työhön paluuta.
Lue lisää:
Tutustu myös:
- Ilmarisen TyökykyAreena tarjoaa tutkittua tietoa ja arjen työkaluja työkykyjohtamisen tueksi. Lue lisää ja hyödynnä: ilmarinen.fi/tyokykyareena
Lisää aiheesta
Näin turvaat oman ja yrityksen tulevaisuuden omistajanvaihdoksella
Monelle yrittäjälle omistajanvaihdos tapahtuu kerran elämässä. Siksi sen suunniteluun ja toteuttamiseen kannattaa käyttää aikaa ja tarjolla olevaa apua. Yhtä tärkeää kuin on paketoida yritys uudelle omistajalle, on kiinnittää huomiota luopuvan yrittäjän henkiseen hyvinvointiin.
Yrittäjä, näin YEL-vakuutus vaikuttaa sosiaaliturvaasi
Oletko yrittäjä? Haluatko tuntea oman sosiaaliturvasi paremmin? Olet luultavasti kuullut, että yrittäjän sosiaaliturvan perusta on YEL-työtulo – mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Lue alta, miten YEL vaikuttaa sinun perusturvaasi.
Paratanssiurheilu avasi ovet työelämään ja yrittäjyyteen
Miten osa-aikainen yrittäjä, kahden nuoren aikuisen äiti, kahden lapsenlapsen mummu ja kirjailija päätyi paratanssin maajoukkueesen? Olen saavuttanut kaikki nämä asiat elämässäni vaikeasta liikuntarajoitteisuudestani huolimatta. Ja uskallan olla siitä hemmetin ylpeä - monelta se ei onnistuisi, vaikka kävelisi ihan omin jaloin.