Artikkelit

Sinnikkäästi kohti valoa – Jukka Jokiniemi on luotsannut Innojokista valaistuksen moniosaajan

Innojokin Jukka Jokiniemi on menestynyt yritysjohtaja, joka ei ole antanut sokeuden hidastaa itseään, päinvastoin. Vuosien saatossa hän on kehittänyt itsestään ja yrityksestään valon moniosaajan. Innojok on sekä monien vanhojen klassikkovalaisimien koti että monimuotoinen työyhteisö, joka tarjoaa työtä myös osatyökykyisille työntekijöille.

Valaisinyritys Innojokin toimitusjohtaja Jukka Jokiniemi sai 19-vuotiaana opiskelijana kuulla sokeutuvansa. Uutinen oli Jokiniemelle shokki, mutta ei lamaannuttanut pitkäksi aikaa.

– Totta kai se oli minulle ison luokan järkytys ja tyrmäsi. Sulattelin uutista viikon tai kaksi, mutta en sen pidempään. Totesin, että tämä on tilanne, ja näiden tosiasioiden kanssa mennään eteenpäin, Jokiniemi kuvailee.

Vauhdilla työelämään

Jokiniemi päätti ottaa ohjat omiin käsiinsä ja tehdä sen mitä tehtävissä oli. Konerakentamisen opinnot Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa vaihtuivat tuotantotalouteen.

– Se oli taktinen valinta. Ajattelin, että pärjään tuotantotalouden töissä paremmin kuin konerakentamisessa, kun siellä ei tarvitse olla niin paljon kuvien kanssa tekemisissä, Jokiniemi kertoo.

Opiskelut jatkuivat ja vauhti kiihtyi. Jokiniemi teki ylemmän kurssin opintoja omiensa rinnalla. Hän halusi valmistua ja saada työkokemusta vielä nähdessään.

– Ajattelin, että jos haluan oikeasti päästä työelämään näkevänä, on kirittävä tahtia. Se oli kilpajuoksua etenevää sairautta vastaan.

Sinnikäs optimisti

Jokiniemi siirtyi työelämään 1980-luvun puolivälissä. Ensimmäinen työpaikka oli valaisintehtaalla, jossa Jokiniemi oli kesätöissä. Sinne hän teki myös diplomityönsä ja sai ensimmäisen työpaikkansa. Hän erikoistui valoon ja valaistukseen.

– Hyvän valon avulla voi taistella näkövammautumista vastaan ja saada jäljellä olevan näön käyttöön, Jokiniemi kertoo.

Nyt Jokiniemellä on takana töitä 35 vuotta valaisinten parissa. Hän kuvailee itseään sinnikkääksi, optimistiksikin.

– Ongelman tullen haen siihen nopeasti jonkun ratkaisun. En jää märehtimään asioita, vaan alan toimia. Minussa on sisäänrakennettuna voima, joka nostaa ylös alhosta nopeasti. En anna periksi helpolla, mutta tarvittaessa vaihdan suuntaa.

Laman keskeltä yrittäjäksi

Aluksi näkövamma ei näkynyt päälle päin.

– Jossain kohtaa se alkoi hidastaa paperitöiden tekemistä, mutta apuvälineillä pärjäsin yhä. Siirryin silloin isoon tekniseen tukkukauppaan ja työskentelemään isommilla kuvaruuduilla, Jokiniemi kertoo.

1990-luvun alun lama-aikana Jokiniemi tuli irtisanotuksi.

– Se oli taitekohta. Oli helppo heittäytyä virallisesti näkövammaiseksi. Hankin lisää apuvälineitä ja otin niiden käytön haltuun. Työkyvyttömyyseläkkeen kriteerit täyttyivät jo, sillä näköni oli niin huono. Pohdin vaihtoehtoja ja päätin kuitenkin kokeilla yrittäjyyttä ja katsoa, mihin se johtaa. Ajattelin, että minulla on aina pelastusveneenä eläkkeelle jääminen.

Valaisinyritys Innojok sai alkunsa vuonna 1993.

Jukka Jokiniemi

Bisnes kasvaa ja väitöskirja valmistuu

Yritystoiminta oli ensin pienimuotoista.

– Pohdin, mistä tiesin eniten. Teimme muun muassa valaistusmuutoksia asuntoihin näkövammaisille ja ikääntyneille. Aika pian lähdin myös opiskelemaan kuntoutusalan erikoistumistutkintoa insinööriopintojeni lisäksi.

Jokiniemi ei päätynyt kuntoutusalan töihin, mutta kuntoutui itse opintojen aikana niin, että pystyi käyttämään apuvälineitä entistä tehokkaammin.

Palapelin palaset loksahtivat paikoilleen. Jokiniemi pohti, mikä olisi hänen fokuksensa ja päätti erikoistua opinnoissaan näkövammaisten valaistukseen, julkisiin kohteisiin ja esteettömyyteen. Yksi asia johti toiseen, ja lopulta hän yllätti itsensäkin ja aloitti myös jatko-opinnot. Samaan aikaan bisnes alkoi kasvaa selvästi.

– Olin toista kertaa elämässäni kilpajuoksutilanteessa. Firma kasvoi ja vaati panostustani enemmän ja mietin, saanko vietyä jatko-opinnot loppuun. Kasvava yritystoiminta, opinnot ja näön heikkeneminen olivat haastava yhtälö.

Sinnikkyys nosti taas päätään, eikä Jokiniemi halunnut luovuttaa, kun oli jo tehnyt paljon töitä väitöskirjansa eteen. Hän väitteli vuonna 2007 ja kietoi väitöskirjassaan yhteen valaistuksen, näkövammaisuuden ja moniaistisuuden.

Kirkasvaloa ja designia – hämärä lisää markkinaosuutta

Näkövammaisten ympärillä valaisinmarkkina oli pieni, joten 90-luvun lopulla Innojokin bisnekseen tulivat mukaan muu valaistus sekä kirkasvalot. Myös muotoilun merkitys alkoi korostua.

– Pelkkä teknisesti kelvollinen laite ei riitä. Design myy. Se on välttämättömyys, jotta valo ostetaan.

Nykyisin Innojokin liikevaihto on reilut 5 miljoonaa euroa. Innolux-tuotemerkistä tunnettu yritys työllistää noin 20 työntekijää itse ja alihankkijoiden kautta saman verran. Sesonkiaikaan työntekijöitä on lähes 50. Toimipisteet Innojokilla on Keravalla ja Helsingissä.

Syksy aloittaa valaisinyrittäjän sesonkiajan.

– Aurinko on pahin kilpailijamme. Syksyn hämärän tullen se antaa meille lisää markkinaosuutta.

Monimuotoisessa työyhteisössä on tilaa erilaisille osaajille

Innojok valmistaa vuosittain noin 60 000 valaisinta. Kirkasvalon lisäksi se on koti monille vanhoille klassikkovalaisimille, kuten Yki Nummen Lokki-valaisimelle. Innojokin valaisimet valmistetaan pitkälti Suomessa.

Jokiniemi kertoo korona-ajan kohdelleen Innojokia hyvin – kotoilu on vauhdittanut valaisinkauppaa. Korona-ajan innovaatio oli maskienpuhdistuskaappi, jossa maskit puhdistuvat valon avulla.

Yhteistyökumppaneina yhtiöllä on useita työkeskuksia, jotka työllistävät osatyökykyisiä ja työttömiä henkilöitä. Innojok on työpaikka myös monille työharjoittelijoille ja työkokeilijoille. Niin ikään Innojok on suuri suomalaisten muotoilijoiden toimeksiantaja ja työllistäjä. Jokiniemi mainitsee Innojokin monimuotoisesta työyhteisöstä myös myyntipäällikön, joka olisi voinut eläköityä jo kauan sitten, mutta jatkaa yhä 72-vuotiaana työntekoa.

– Olemme palkanneet myös useita maahanmuuttotaustaisia työntekijöitä, jotka ovat työn ohessa kouluttautuneet lisää – opiskelleet ammattitutkintoa ja oppineet suomen kieltä, Jokiniemi kertoo.

Aina ei ole ollut helppoa, ja esimerkiksi työluvat ovat teettäneet töitä.

– Haasteet ovat olleet muita kuin meidän ja työntekijän välisiä. Olen pitänyt rohkeasti omieni puolta.

Asennevamma on fyysistä vammaa hankalampi

Osatyökykyisten työntekijöiden työllistymisedellytysten parantamisesta puhutaan paljon julkisuudessa. Yhtenä keskeisenä haasteena Jukka Jokiniemi mainitsee palkkaamisen vaikeuden.

– Kun palkkatuki päättyy, pohdittavaksi tulee, mitä sen jälkeen. Pitääkö työntekijälle maksaa täyttä palkkaa ilman kompensaatiota, ja jos, niin kenen se kuuluu maksaa? Jos osatyökykyiselle työntekijälle halutaan maksaa täyttä palkkaa, vaikka työpanos on vajaa, ei työnantaja voi olla se, joka maksaa kulut, Jokiniemi sanoo.

Niin sanottua Ruotsin mallia Jokiniemi kertoo odottavansa innolla. Ruotsissa Samhall-yhtiö on työllistänyt osatyökykyisiä työntekijöitä jo 40 vuoden ajan. Suomeen on suunnitteilla samantyyppinen valtionyhtiö, Työkanava. 

– Peräänkuulutan sitä, että kun löytyy oikea paikka oikealle ihmiselle, ei osatyökykyisyys menoa haittaa. Täytyy vain olla tietoisia rajoittavista tekijöistä ja etsiä kompensoivat ratkaisut.

– Meillä on hyviä kokemuksia monista osatyökykyisistä työntekijöistä. Fyysinen vamma ei ole niin hankala kuin asennevamma. Toisaalta fyysisesti vammainen voi olla myös asennevammainen – vamma ei valitettavasti tuo immuniteettia, Jokiniemi sanoo.

Yrittäjä, ei vammaisyrittäjä

Jukka Jokiniemi korostaa itse olevansa yrittäjä, ei vammaisyrittäjä.

– Meillä on sama lainsäädäntö ja verotus kuin muillakin, ei helpotuksia tai omaa kategoriaa kilpailutilanteessa. 

Asiantuntijuuttaan Jokiniemi on rakentanut oman elämänsä kautta. Yhdeksi motokseen hän mainitsee Aaro Hellaakosken säkeet ”Tietä käyden tien on vanki, vapaa on vain umpihanki”.

– Teen mielelläni asioita, joissa muut eivät ole tehneet latuja valmiiksi. Haluan tehdä asiat omalla tavallani.

Innojokin lisäksi Jokiniemellä on monta muutakin rautaa tulessa. Muutaman vuoden ajan hän on ollut mukana huoneistohotellibisneksessä Innotel-yrityksensä kautta. Meneillään on myös erilaisia rakennusprojekteja. Hengähdystaukoja yrittäjän arkeen tuovat mökkeily, kävelylenkit koiran kanssa, porraskävely sekä klapien teko. 

– Viihdyn hyvin veden äärellä perheen parissa ja Pelle Peloton -projektieni kanssa puuhaillen.

Jokiniemi kertoo olevansa intohimoinen purjehtija ja seilanneensa seitsemällä eri vuosikymmenellä. Nyt hänellä on meneillään purjehtivien sähköveneiden kehittelyä – työn alla on soutuveneen, sup-laudan, sähköveneen ja purjeveneen hybridi. 

Poimi vinkit TyökykyAreenasta

  • Löydät tutkittua tietoa, uusia ideoita ja arjen työkaluja työkykyriskien hallintaan Ilmarisen TyökykyAreenasta.

Lisää aiheesta

Artikkelit 18.4.2024

Via Tribunalin ”yhden hengen HR-osaston” tukena ovat Ilmarisen työkykypalvelut

Napolilaisista pizzoistaan tunnetussa Via Tribunalissa työntekijöiden työkyvystä huolehtiminen on tärkeää. Nuoressa ja pienessä yrityksessä Ilmarisen kyselyt ja oppimisympäristö ovat HR-päällikkö Hanna Rauhalan tukena työvireen seuraamisessa ja esihenkilötyön kehittämisessä. Henkilöstöhallinnon tiimin paikkaa on täyttänyt Rauhalalle Oma asiantuntija -palvelu, jossa hän on voinut puhua yhteistä ”HR-kieltä” toisen ammattilaisen kanssa.

Via Tribunalin ”yhden hengen HR-osaston” tukena ovat Ilmarisen työkykypalvelut

Artikkelit 8.4.2024

Sairauspoissaolot – mitä niistä tulee tietää?

Sairauspoissaoloja ei toivo kukaan – olivat ne sitten lyhyitä tai pitkiä. Milloin osa-aikainen sairauspoissaolo on vaihtoehto? Pitääkö sairauslomasta aina maksaa palkka? Entä mitä työpaikalla kannattaa tehdä, jos työntekijän sairausloma pitkittyy?

Sairauspoissaolot – mitä niistä tulee tietää?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita