Artikkelit

Arkkitehdin työ on ongelmanratkaisua – siksi vakuuttamisen pitää olla helppoa

Arkkitehti Mikko Junturalla on yli 30 vuoden kokemus alalta. Juntura on opiskellut suomalaisten gurujen ohjauksessa ja kokenut suunnittelun muutoksen työtapojen digitalisoituessa. Suunnitteluhuoneen toimitusjohtaja näkee nykypäivän arkkitehdin työn ongelmanratkaisuna, ja toivoo myös eläkevakuuttajalta ketterää palvelua.

Arkkitehti, Suunnitteluhuoneen toimitusjohtaja Mikko Junturan toiveammatti ei pienenä liittynyt rakentamiseen, vaikka hänellä on alalle sukurasitetta. Junturan isoisä oli puuseppä, isä rakentaja, veljistä toinen muotoilija ja toinen insinööri.

– Opinto-ohjauksen tunnilla minulle jaettiin aakkoslistaus eri ammateista, joista jaksoin alusta tutustua vain arkeologiin ja arkkitehtiin. Näistä valinta kallistui arkkitehtiin, Juntura nauraa, ja jatkaa: – Minulle on tärkeää perhetaustastani tuleva käsityöläistraditio, jota ajattelen arkkitehtien edustavan, vaikka nykyään suunnittelu tapahtuukin valtaosin tietokoneella.

Juntura aloitti opintonsa Taideteollisessa korkeakoulussa.

– Opiskelin ensiksi sisustusarkkitehdiksi, mikä oli ammattitaitoni kehityksen kannalta jälkeenpäin ajateltuna tärkeä asia. Opettajina TaiKissa olivat kaikki suomalaiset alan gurut, jotka välittivät hienoa suomalaisen sisustusarkkitehtuurin ja kalustesuunnittelun perinnettä eteenpäin.

Opiskelut joustivat Junturan opiskeluaikaan niin, että oli mahdollista tehdä töitä opintojen ohella. Arkkitehtitoimisto Suunnitteluhuone on perustettu vuonna 1989 Mikko Junturan ja hänen kahden opiskelukaverinsa kanssa. 

– Saimme toisen opiskeluvuoden jälkeen opiskelukaverien kanssa toimeksiannon suunnitella Pohjanmaalle erään lääkärikeskuksen sisustuksen. Tämä iso työ antoi meille sysäyksen oman firman perustamiseen. Luonnollisesti meillä ei ollut mitään käsitystä, mitä yrityksen perustaminen ja pyörittäminen vaatii, Juntura muistelee.  

– Aika pian selvisi, että yrittäminen vaatii todella paljon työtä, ja luultavasti palkansaajana pääsisi helpommalla. Silti minulle yrittäminen on parhaimmillaan vapautta tehdä mielekästä työtä hyvien työkaverien, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Nykyään yrittämiseen on korkeakouluissakin kursseja tarjolla, ja aloittava yrittäjä saa helposti tietoa esimerkiksi Ilmarisen Aloittavan yrittäjän oppaasta.

Somevaikuttajat kannustivat jatkamaan opintoja

Sisustusarkkitehdin tutkinnon jälkeen Mikko Juntura opiskeli vuodesta 1993 alkaen myös arkkitehdiksi Teknisessä korkeakoulussa.

– Kaikkiaan opintoihin meni 24 vuotta, koska oli töitä ja muuta elämää välissä. Sisustusarkkitehtina minua työllistivät etenkin hotellien suunnittelut, ja näitä projekteja riitti onneksi yli 90-luvun alun pahimman laman, Juntura kertoo.

Mikko Juntura osti yhtiökumppaneiltaan yrityksen 90-luvun alussa, ja alkoi pyörittää toimistoa yksinyrittäjänä. Arkkitehtiopintojen edistyessä myös rakennusten suunnittelu tuli mukaan Junturan toimenkuvaan.

– Viimeistään siinä vaiheessa, kun kaikki sisustamiseen ihastuneet somevaikuttajat halusivat alalle, totesin, että voisi olla aika tehdä myös rakennussuunnittelua, Juntura nauraa.

Opintojen loppuunsaattamista vauhditti myös alan säätely, jossa kohteiden pääsuunnittelijoilta vaadittiin arkkitehdin pätevyyttä. Tänä päivänä Suunnitteluhuone työllistää vakituisesti kuusi arkkitehtia, ja toimistolle tekee töitä myös yksi freelance-arkkitehti. Yrityksen liikevaihto on noin miljoona euroa vuodessa.

Yrittäminen on vapautta ja vastuuta

Yrittäjän työ tarjoaa mahdollisuuden päättää itse omista tekemisistään ja yrityksen suunnasta. Yrittämisen luonne muuttuu siinä vaiheessa, kun yksinyrittäminen vaihtuu työntekijöiden työllistämiseen.

– Työntekijöitä palkatessa yrittäminen tarkoittaa myös painavaa vastuuta firmasta ja työntekijöistä. Olen vitsaillut, että minulla vuodesta 1989 asti olleet jatkuvat yt-neuvottelut päällä: jokainen hanke määrittää firman jatkoa hyvässä ja pahassa, Mikko Juntura sanoo.

Juntura myöntää, että välillä saattaa mennä tunteisiin, kun jokin toinen toimisto valitaan suunnittelijaksi hankkeeseen.

– Kyllä se harmittaa, mutta enää en ota asioita niin henkilökohtaisesti kuin nuorempana, jolloin saatoin menettää yöunet. Toimistovalinnoissa vaikuttavat kuitenkin niin monet tekijät ammattitaidon lisäksi.

Varsinaista markkinointia Suunnitteluhuoneella ei juuri tehdä, vaan käytössä ovat perinteisemmät keinot uusien toimeksiantojen hankkimisessa.

– Emme ole somessa tai tee hakukoneoptimointia näkyvyyden parantamiseksi. Meille tärkeintä on tehdä laadukkaita projekteja rakennusalan ammattilaisten kanssa. Hyvin tehty työ johtaa usein seuraavin hankkeisiin.

Suunnitteluhuoneella piirretään projekteja asuintaloista hotelleihin ja liikekiinteistöihin. Toimiston erityinen vahvuus ovat viimeisinä vuosina olleet kaupalliset toimitilat, joita yrityksen arkkitehdit ovat suunnitelleet eri puolille Suomea. Arkkitehtitoimistot hankkivat suunnittelutöitä useimmiten kilpailujen, julkisten hankintojen, rakennusliikkeiden tai yksityisten rakentajien kautta.

– Me teemme eniten yhteistyötä rakennusliikkeiden kanssa. Pieniä resurssejamme emme ole juuri pistänee kilpailuihin. Jokainen arkkitehti haluaisi luultavasti suunnitella kirkon tai museon, mutta näitä projekteja on vain vähän – ja ne vasta pitkiä ja työläitä projekteja ovatkin.

– Pakko kuitenkin myöntää, että lämmitti kun erään kirkkokilpailun arviossa sanottiin työstämme: ”Suunnitelmassa on voimakkaasti aistittavissa pyhän läsnäolo.” Tällaista arviota ei kaupallisista kohteista saa.

Kuka tahansa voi rakentaa hienoja taloja rajattomilla resursseilla

Nykypäivänä arkkitehtien työstä iso osa liittyy kasvaneen sääntelyn ja valvonnan johdosta projektien dokumentaatioon

– Ymmärrän toki hyvin, että sääntelyllä varmistetaan esimerkiksi projektien turvallisuus, energiatehokkuus ja vastuullisuus. Onneksi myös luovalle suunnittelulle on vielä tilaa.

Eräs Mikko Junturan kollega on sanonut, että jos on rajattomasti rahaa, aikaa ja resursseja, niin kuka tahansa pystyy luomaan hyvää arkkitehtuuria. Näitä elementtejä meillä ei aina vain ole, Juntura pohtii.

Viime aikoina on paljon puhuttu arkkitehtuurin laadusta ja arveltu, että se kärsii liiallisesta taloudellisteknisestä ohjaamisesta. Juntura ei ihan täysin yhdy näkemykseen. Rahaa ja kustannuksia arkkitehdit ovat aina joutuneet seuraamaan, ja ilman teknistä osaamista ei rakennuksia kannata edes suunnitella. Paljon suurempana ongelmana Juntura näkee lisääntyneen byrokratian. Lupaprosesseihin kuluu kohtuuttomasti aikaa ja se on kaikki pois hyvästä suunnittelusta.

– Todellisuus on nykypäivänä enemmänkin kustannustehokkaiden ratkaisujen etsimistä, kun asiakkaan toiveet, kaavoitus ja rahoitus eivät kohtaa. Tässäkin ammatissa asiakkaan kuunteleminen ja ymmärtäminen on tärkeää. Arkkitehdin työ on nykypäivänä hyvin pitkälti ongelmanratkaisua hankkeiden kapellimestarina: me etsimme asiakkaan ongelmiin toimivia ratkaisuja yhteistyössä eri osapuolten kanssa.

Vastuullisuuteen liittyvät asiat, kuten ympäristöystävällisyys ja energiatehokkuus, ovat entistä tärkeämpi osa myös suunnitteluprosessia.

– Energiatehokkuus tarkoittaa kustannussäästöjä. Uskon myös, että hiilijalanjäljen laskenta tulee voimakkaammin mukaan suunnitteluun, kun sitä motivoivat taloudelliset tekijät ja ennen kaikkea asiakkaiden vaatimukset.

Talouden sakatessa kiihtyvä inflaatio ja rakennuskustannusten nousu on näkynyt myös rakennusprojektien aloituksissa.

– Maailman ja talouden tilanne näkyy epävarmuuden lisääntymisenä ja kustannuslaskennan vaikeutumisena. Joustavuutta kaivataan rakennusprojekteissa kaikilta osapuolilta hankkeissa, jotka kestävät vuosia ja valmis rakennus useita vuosikymmeniä.

Viimeaikaisista Suunnitteluhuoneen kohteista Juntura nostaa esiin Inariin Kaunispään tunturiin tehdyn hotellihankkeen.

– Siitä työstä olen ylpeä. Ja onneksi näin, muuten pohjoisen poikana joutuisin kiertämään Inarin metsien kautta, kun olen menossa Ylä-Lapin riekkometsille.

Arkkitehtitoimistot kärsivät työvoimapulasta

Mikko Junturalle on ollut tärkeää työllistää nuoria arkkitehtejä toimistolle.

– Yrittäjien työllistämisen kynnyksestä puhutaan paljon. Minulla ei kynnystä ole ollut, vaan olen mielelläni tarjonnut kasvun paikkoja nuorille arkkitehdeille. Ongelmana on lähinnä ollut työvoiman saatavuus. Alalle on Suomessa koulutettu liian vähän tekijöitä, joten osaajista on ollut pulaa.

Henkilöstön työkyvystä Suunnitteluhuoneella pidetään huolta yhteisellä tekemisellä.

– Meillä on pieni toimisto ja työyhteisö. Autamme toisiamme töissä, käymme syömässä yhdessä, joustamme työnteossa ajan ja paikan suhteen ja tavoitteena on polkaista myös toimiston yhteinen padel-vuoro käyntiin.

Työsuhde-etuna pääsee rapsuttelemaan myös toimiston koiria. Junturan metsästyskoira Joy pitää huolta oman työn tauotuksesta ja riittävästä ulkoilusta.

Työeläke on todiste siitä, että olet hoitanut hommasi hyvin

Kun yrittäjä ottaa itselleen YEL-vakuutuksen, huolehtii hän eläkkeen lisäksi omasta sosiaaliturvastaan. YEL-työtulon perusteella lasketaan tulevan eläkkeen lisäksi esimerkiksi Kelan maksamat päivärahat, kuten sairaus- ja vanhempainpäiväraha.

– Isä antoi minulle aikoinaan neuvon: järjestä taloutesi siten, että voit välillä huilata ja jäädä myös yrittäjän hommista eläkkeelle. Olen saanut joskus ohjeita, että ei sitä YEL-maksua kannata maksaa niin paljoa, vaan minimi riittää. En ole aina neuvoa noudattanut, ja tuskin olen huonoimmasta päästä YEL-maksajana. Mielestäni on tärkeätä turvata oma tulevaisuus siten, että ei tipahda tyhjän päälle saatikka muodostu ongelmaksi muille, Mikko Juntura sanoo.

Ensi vuonna kukin työeläkeyhtiö määrittää oman hoitokustannusmaksunsa. Hoitokustannusmaksu on vakuutusten hoitoon tarvittava TyEL-maksun osa. Tähän mennessä hoitokustannusmaksu on ollut samansuuruinen kaikissa työeläkeyhtiöissä. Jatkossa eläkeyhtiön toiminnan tehokkuus näkyy suoraan TyEL-maksun hinnassa. Mikä merkitys hinnalla on yrittäjän mielestä?

– Suunnitteluhuone on pieni yritys, ja minulle on tärkeää, että hommat hoituvat helposti työntekijöiden eläkevakuutuksen suhteen. En halua käyttää liikaa omaa aikaa vakuuttamisen käytännön asioihin, mutta arvostan sitä, että saan tietoa ja palvelua tarvittaessa. Tietenkin yrityksen talouden kannalta on hyvä, että vakuutuksen hinta on kilpailukykyinen ja maksutasoa pystyy ennustamaan eteenpäin.

Mikko Juntura on nyt 57-vuotiaana kahden tutkinnon arkkitehtina kokenut alan ammattilainen, jota ei kauhistuta ajatus, että jonain päivänä hänkin on eläkeläinen.

– Tietenkin olen jo asiaa miettinyt, vaikka tuskin lopetan suunnitteluhommia kokonaan. Eläkkeellähän voi myös tehdä töitä. Kuitenkin aion jäädä jossain vaiheessa eläkkeelle, ja käyttää enemmän aikaa perheelle ja harrastuksille. Minun mielestäni työeläke on todiste siitä, että olet hoitanut hommasi hyvin ja siirryt ansaituille eläkkeelle.

Suunnitteluhuone Oy
Toimiala: Arkkitehtitoimisto
Perustettu: 1989
Toimitusjohtaja: Mikko Juntura
Liikevaihto: 1 000 000 euroa
Henkilöstö: Kuusi vakituista arkkitehtia

Lue lisää 

Lisää aiheesta

Artikkelit 18.1.2023

Uratarinoita Ilmarisesta - Lähes 30 tehtävää saman katon alla

Talossamme on yli 600 työntekijää, joista jokainen on kulkenut omanlaisensa tien nykyisiin tehtäviinsä. Nyt ilmarislaiset kertovat, miten he ovat päätyneet meille ja edenneet nykyisiin tehtäviinsä. Tarinat ovat erilaisia, mutta niitä kaikkia yhdistävät avoimuus uusille mahdollisuuksille sekä halu kasvaa ja kehittyä.

Uratarinoita Ilmarisesta - Lähes 30 tehtävää saman katon alla
Lisää ajankohtaisia artikkeleita