Artikkelit

Depressio aiheuttaa yhä enemmän työkyvyttömyyttä – onko syyllinen muuttunut työelämä?

Depressio eli masennusoireyhtymä on muuttuvan työelämän keskeisiä haasteita. Depression aiheuttama työkyvyttömyys on lisääntynyt, ja taustalla on useita mahdollisia syitä. Toimiva työelämä voi kuitenkin ehkäistä mielenterveyden ongelmia.

Mielenterveys on viime vuosina ollut yksi julkisen keskustelun kestoaiheista. Ilmarisen asiantuntijalääkäri Sami Pirkolan mukaan halukkuus ja valmius keskustella mielenterveyteen liittyvistä kysymyksistä on selvästi lisääntynyt, mikä on enimmäkseen hyvä asia. Toisaalta siihen liittyy mahdollisuus väärinymmärryksiin, vahvistusharhoihin ja itseään toteuttaviin ennustuksiin.

– Mediassa usein pohditaan, että mielenterveyden häiriöt ovat tavattomasti lisääntyneet. Meillä ihmisillä on taipumus tietynlaiseen katastrofiajatteluun, ja ajattelemme helposti, että juuri nyt meidän ajassamme tapahtuu jotakin hirveän merkityksellistä, Pirkola sanoo.

Toinen vallalla oleva mielikuva liittyy mielenterveysongelmien juurisyihin. Kommentit siitä, kuinka esimerkiksi depressiota on turha hoitaa, ellei hoida sen juurisyitä, on Pirkolan mukaan osin harhaanjohtava.

– Mielenterveyshäiriöissä, kuten depressiossa, ei ole yhtä juurisyytä, vaan ne ovat kompleksisia ilmiöitä, kuten muutkin ihmisen terveyteen liittyvät sairaudet. Häiriötä ei aiheuta toksinenkaan työyhteisö yksinään, vaan siihen vaikuttavat erilaiset riskitekijät.

Suomalainen työ on muuttunut radikaalisti

Depression esiintyvyydessä ei ole tapahtunut merkittävää kasvua 1990-luvulta 2020-luvulle tultaessa, mutta tilastojen mukaan depressiotyökyvyttömyys on lisääntynyt. Siinä määrin, että Pirkolan mukaan siihen on etsittävä syitä ja mietittävä ratkaisuja.

Olemme tulleet hyvin moninaiseen työyhteiskuntaan, jossa informaation käsittely, sosiaaliset taidot ja sopeutumisvalmiudet ovat tärkeitä asioita työelämässä pärjäämisessä.

Suomalaisen työn sisältö ja rakenne ovat muuttuneet merkittävästi viimeisen sadan vuoden aikana. Maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta on siirrytty nykyiseen palveluyhteiskuntaan, ja suorittavan työn osuus on yhä pienempi. Muutokset vaikuttavat siihen, millä ominaisuuksilla ja jaksamisella ihmiset pärjäävät työelämässä.

– Olemme tulleet hyvin moninaiseen työyhteiskuntaan, jossa informaation käsittely, sosiaaliset taidot ja sopeutumisvalmiudet ovat tärkeitä asioita työelämässä pärjäämisessä. Osa ihmisistä voi paremmin yksinkertaisen ja ohjatun työn parissa, kun taas osa viihtyy sopeutumishaasteita sisältävässä uudenlaisessa työelämässä, Pirkola sanoo.

Onko nykyinen työelämä siis vähemmän tolerantti työntekijöille, joilla on depressio, tai onko ihminen, jolla on depressio, vähemmän tolerantti nykytyölle? Vai ovatko ihmiset valmiimpia myöntämään depression ja siihen liittyvän työkyvyttömyyden?

– On kyse myös siitä, aiheuttaako työelämä nykyään enemmän työuupumusta, jonka ajatellaan olevan depressioon mahdollisesti johtava esiaste. Onko kulttuurimme muuttunut tai muuttumassa suhtautumisessa työhön? Työn merkitys on meille suuri, mutta oma hyvinvointi asetetaan aiempaa useammin etusijalle. Suoria vastauksia tai juurisyytä ei perinnöllistä alttiutta lukuun ottamatta tälle asialle ole.

Depressio vaikuttaa fyysiseen ja psyykkiseen työkykyyn

Depression kannalta keskeisiä työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä ovat muun muassa työn suuret vaatimukset, vähäiset vaikutusmahdollisuudet, vähäinen työssä saatu sosiaalinen tuki, huono ilmapiiri, pitkät työpäivät, pitkään jatkunut työpaikkakiusaaminen, kokemus epäoikeudenmukaisesta kohtelusta tai vähäinen sosiaalinen pääoma.

Fyysiseen työkykyyn depressio voi vaikuttaa keskittymiskyvyttömyyden kautta, jolloin työntekijä ei pysty keskittämään huomiotaan samaan asiaan riittävän pitkään. Keskittyminen voi vaikeutua, vaikka työ olisi fyysistä ja suorittavaa. Näppäryyden menettäminen ja sosiaalisen jaksamisen puuttuminen voivat puolestaan olla istumatyötä haittaavia tekijöitä. Myös ruokahalun ja unen muutokset voivat vaikuttaa fyysiseen terveyteen.

– Mikään diagnoosi ei sinänsä ole työkyvyttömyyden peruste, vaan pitää pystyä näkemään, miten häiriö vaikuttaa toiminta- ja työkykyyn, Pirkola toteaa.

Depressioon on olemassa ajantasaisia, vaikuttavia hoitoja, kuten psykoterapiaa ja masennuslääkehoitoa sekä muita hoitomuotoja kuten sähkö- ja valohoitoa. Tulevaisuudessa mielenterveysongelmien yhä nopeampi tunnistaminen on Pirkolan mukaan tärkeää.

– Nykyinen systeemimme johtaa turhan usein siihen, että ihminen jää pitkäksi ajaksi hoitojonoon. Tilanne on täysin epätarkoituksenmukainen silloin, kun ihminen on akuutisti vaikkapa psyykkisessä kriisissä tai sairastumassa masennukseen.

Soveltuva työ ja oikeanlainen asenneilmapiiri voivat helpottaa toipumista

Miten depression aiheuttamaa työkyvyttömyyttä sitten voidaan ehkäistä työpaikalla? Siihen tarvitaan eri toimijoiden yhteistyötä. Pirkolan mukaan on tärkeää sekä panostaa depression hoitoon että puuttua työolosuhteisiin erilaisilla toimenpiteillä. Tutkimusnäytön perusteella toimiva työelämä ja soveltuva työ voivat lisätä hyvinvointia ja helpottaa depressiosta toipumista.

Hyvinvointia voidaan edistää työnohjauksella, koulutuksella, työterveyshuollolla ja työhyvinvointitoiminnalla. Kun työkyvyn heikkeneminen tunnistetaan ja terapeuttisia välineitä tarjotaan riittävän varhain, sairaspoissaolojen määrä voi Pirkolan mukaan vähentyä merkittävästi.

– Toisaalta depression ollessa riittävän vaikea-asteinen ihmistä ei kannata enää laittaa töihin, vaan vähäksi aikaa pois. Silloinkin on kiinnitettävä huomiota sairausloman pituuteen.

Depressiota sairastavaa työntekijää voidaan tukea johtamisen ja asenneilmapiirin muuttamisen kautta sekä työterveyshuollon kautta yksittäisiin työolosuhteisiin puuttumalla.

– Johtamisella ei voida ratkaista kaikkia ongelmia, mutta on tärkeää, että mielenterveyden merkitys nähdään kaikilla tasoilla omissa työyhteisöissä. Se on hidasta työtä sen eteen, että työyhteisössä on hyväksyttyä tunnistaa oman mielenterveytensä haasteet, Pirkola toteaa.

Lue lisää:

Lisää aiheesta

Artikkelit 28.6.2022

Miksi masennus vie eläkkeelle?

Masennus vie Suomessa työkyvyttömyyseläkkeelle yhdeksän ihmistä päivässä. Masennuksen ennuste on kuitenkin hyvä: hoidot vaikuttavat ja ihmiset toipuvat. Miten mielenterveyden haasteisiin kannattaa työpaikalla tarttua?

Miksi masennus vie eläkkeelle?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita