Artikkelit

Jatkuva parantaminen ei ole rakettitiedettä vaan arkipäivää

Kenenkään ei kannata jotain uudistettuaan jäädä laakereillaan lepäämään – ei myöskään yrityksen. Parannettavaa riittää aina. Mitä sinä voisit sujuvoittaa omassa työssäsi?

Ilmarisessa on läpi vuosikymmenien kehitetty tekemistä, järjestelmiä ja palveluita. Kehittämistä on pitkälti tehty määrätyn organisaation toimesta, sovituissa prosesseissa ja nimetyissä tiimeissä. Jatkuva parantaminen on kaikkien ilmarislaisten asia. 

– Luonteva askel on tuoda jatkuvan parantamisen ajattelumalli ihan jokaisen arkeen, osaksi Ilmarisen kulttuuria. Meillä se tarkoittaa arjen työn kehittämistä ja sen miettimistä, miten teemme asiat joka päivä hiukan sujuvammin, tehokkaammin ja paremmin kuin eilen. Ja mitä minä itse voin tehdä asian edistämiseksi ja mitä voimme yhdessä tehdä. Kaikki ilmarislaiset ovat mukana, kuvaa henkilöstöjohtaja Sami Ärilä Ilmarisen toimintatapaa. 

– Nyt tavoittelemme käytännön toimintatapoihin liittyvää kehittämistä. Laajemmat ja isompia resursseja vaativat kehittämiset menevät toisenlaisella toimintamallilla. Jokainen on oman työnsä laatu- ja kehityspäällikkö ja vastuussa oman tekemisen parantamisesta. Yleensä parannukset helpottavat samalla myös kollegan arkea. Teemme arjestamme sujuvaa jatkuvan parantamisen avulla: suunnittelemme, teemme, arvioimme ja muutamme.  

Muutos kasvaa pikkuhiljaa 

Ajatusmallit ja tekeminen eivät suinkaan muutu yhdessä yössä. Jatkuvan parantamisen toimintatapojen ja kulttuurin istuttaminen meidän kaikkien arkeen vaatii määrätietoista ja pitkäjänteistä työtä.  

Viemme muutosta eteenpäin askel askeleelta. Tunnistimme oman organisaatiomme jatkuvan parantamisen asiantuntijat ja syvensimme heidän osaamistaan. Nyt valmennamme Ilmarisessa jatkuvan parantamisen mestareita, jotka käytännön jatkuvan parantamisen hankkeiden avulla ja esimerkin voimalla kasvattavat osaamista joka puolelle organisaatiota.  

Vinkkejä, oppia ja infoa intrajutuista videokirjastoon ja viikon tietoiskuihin on tarjolla itseopiskeluun myös koko organisaatiolle. Jokainen tuntee itse oman työnsä parhaiten ja osaa tehdä kokeiluja ja kehittämistä omassa arjessaan. Ja tietenkin valmennusta jatkuvan parantamisen johtamiseen saavat ja parhaita käytäntöjä jakavat myös esihenkilöt ja johtoryhmä.  

Miten jatkuvan parantamisen kulttuuri syntyy? 

Ilmarisessa puhumme käsitteellä jatkuva parantaminen. Samoista asioista käytetään yleisesti myös termejä lean ja liinaus. Ilmarisen mallina on verkostoitua, oppia yhdessä, jakaa osaamista muille ja kehittää parhaita käytäntöjä. Hyödynnämme leanin ja jatkuvan parantamisen menetelmiä ja työkaluja. Ne auttavat oppimaan uutta ajattelumallia. 

– Jatkuvan parantamisen määrätietoista vientiä käytäntöön on tehty nyt reilun vuoden verran. Olemme luoneet siihen hyvin toimivan mallin ja toimintatavan. Koronarajoitukset ovat vaikuttaneet kulttuurimuutoksen edistämiseen, mutta yllättävän vähän. Tammikuussa alkoi jo kolmas jatkuvan parantamisen valmennusta saava ryhmä ja kiinnostusta oli yli äyräiden, kertoo Ilmarisen valmentaja Jari Ojasti 

– Näin korona-aikana Teams-tapaamisina toteutetuissa valmennuksissa käydään läpi jatkuvan parantamisen perusteita, ajattelutapaa sekä leania johtamis- ja kehittämisjärjestelmänä. Myös mukava määrä työkaluja ja menetelmiä toimintatapojemme kehittämiseen kuuluu kurssiin – hukkajahdista kalanruotokaavioon. Niin nykytilanteen kartoitukseen, mittaukseen kuin analysointiinkin on tarjolla työkaluja. Virtauksen käsite, pullonkaulateoria, juurisyyanalyysi ja arvovirta-analyysikin tulevat valmennuksissa tutuiksi.  

Valmennuksen yhteydessä opitaan myös tekemällä. Oppi ei jää teorian tasolle, koska jokainen työstää valmennuksen aikana oman kehityskokeilun. Oleellista on kerryttää osaamista myös kehitysryhmän ohjaamisessa ja fasilitointitaidoissa, kuten myös muutoksen johtamisessa ja vakiinnuttamisessa.  

Jatkuvan parantamisen mestari toimii valmennuksen jälkeen työtapojen kehittämisen hankkeissa. Mutta siinäkään ei tarvitse olla yksin vaan tukena on vertaisryhmä eli valmennettujen mestariverkosto ja Ilmarisen omat jatkuvan parantamisen mentorit. 

Arjen tekemistä ja arjen oivalluksia 

Mestarikoulutusten saldona on syntynyt kymmeniä pieniä parannuksia toimintatapoihimme. Valmennetut pääsevät kurssinsa päätteeksi kertomaan koko organisaatiolle kehittämisistään: mitä ovat oppineet, miten kehittämiskokeilun systemaattinen ongelmanratkaisu eteni, mitkä olivat parhaat ajattelun välineet ja työkalut sekä haasteet ja onnistumiset.  

Kehitettyjen asioiden lisäksi valmennuksesta on poikinut monia käytännönläheisiä oivalluksia:  

  • Aina ei ole kyse tekniikasta ja sovellusten muuttamisesta vaan parantamista voi kaivata ylipäätään prosessi, tiedonkulku, työohjeet tai työnjako. 
  • Järkevä tapa on heti tarttua eteen tuleviin ongelmakohtiin, kirjata ne ja siitä sitten juurisyiden analysoinnin kautta parantamaan – tehdään eikä vaan puhuta. 
  • Pysähdytään lempeästi kyseenalaistamaan nykyinen toimintatapa.  
  • Kokonaisuuden hahmottaminen on tärkeää, ei suin päin lähdetä parantamaan yksittäisiä pintautuneita ongelmia. Ratkaistaan juurisyy. 
  • Verkostoituminen ja keskustelut ovat tärkeitä, ei ole järkevää vaan porhaltaa menetelmät edellä. 
  • Jatkuva parantaminen vähentää turhautumista ja stressikin helpottaa, kun on selkeät sävelet. 

Jatkuva parantaminen ei tosiaankaan ole rakettitiedettä vaan arkipäivää. 

Lue lisää

Seuraa

Lisää aiheesta

Artikkelit 29.11.2022

Tuemme yritystäsi työkykyjohtamisessa – Oma asiantuntija -palvelu on kaikkien yritysasiakkaidemme käytössä

Mietityttävätkö työpaikallasi työntekijöiden jaksaminen ja mielenterveys, varhainen tuki tai työhön paluun keinot? Entä työterveysyhteistyön toimivuus? Kun tarvitset tukea työkykyjohtamisen kehittämisessä, saat asiantuntijoiltamme käytännön neuvoja ja konkreettisia ratkaisuja yrityksesi arkeen. Päätät itse sinulle parhaiten sopivan sparrausajankohdan varaamalla ajan verkossa.

Tuemme yritystäsi työkykyjohtamisessa – Oma asiantuntija -palvelu on kaikkien yritysasiakkaidemme käytössä

Artikkelit 22.11.2022

Työkaluja yhteiseen työkykyyn – miten toimia, kun työntekijän etu on vastakkain tiimin edun kanssa?

Onko työyhteisön työkyky vain työntekijöiden hyvinvoinnin summa, vai ihan oma ilmiönsä? Entä jos yksittäisen työntekijän etu ja työyhteisön hyvinvointi ovat ristiriidassa keskenään? Tulevaisuuden laboratoriossa pohdittiin, kenen vastuulla työyhteisön työkyky on, ja miten siitä voidaan huolehtia.

Työkaluja yhteiseen työkykyyn – miten toimia, kun työntekijän etu on vastakkain tiimin edun kanssa?

Artikkelit 17.11.2022

Arkkitehdin työ on ongelmanratkaisua – siksi vakuuttamisen pitää olla helppoa

Arkkitehti Mikko Junturalla on yli 30 vuoden kokemus alalta. Juntura on opiskellut suomalaisten gurujen ohjauksessa ja kokenut suunnittelun muutoksen työtapojen digitalisoituessa. Suunnitteluhuoneen toimitusjohtaja näkee nykypäivän arkkitehdin työn ongelmanratkaisuna, ja toivoo myös eläkevakuuttajalta ketterää palvelua.

Arkkitehdin työ on ongelmanratkaisua – siksi vakuuttamisen pitää olla helppoa
Lisää ajankohtaisia artikkeleita