Artikkelit

Tulevaisuuden laboratorio – miten kootaan työkykyinen työyhteisö?

Miten rakentaa työelämää, jossa ihmiset jaksavat ja voivat hyvin – ei työstä huolimatta, vaan osaltaan sen ansiosta? Tähän kysymykseen haemme vastausta Tulevaisuuden laboratoriossa.

Tulevaisuuden laboratorio on työpajojen sarja, jonka Ilmarinen toteuttaa vuosittain yhdessä asiakkaidensa kanssa. Laboratoriossa tunnistamme, kehitämme ja tarjoamme mahdollisuuden jakaa hyviä työkykyjohtamisen käytäntöjä.

Mukana on Ilmarisen työkykyjohtamisen asiantuntijoita ja asiakasyritystemme henkilöstöjohtoa eri toimialoilta. Tänä vuonna mukana ovat mm. WithSecure, Pinja, Teollisuuden Voima, A-Insinöörit, DNA, Elenia, Puuilo ja Visma.

– Yhteistä näille yrityksille on vahva halu kehittää työkykyjohtamista ja suomalaista työelämää. Työpajoihin osallistuvilla yrityksillä työkykyjohtamisen perusasiat ovat kunnossa, ja nyt etsimme yhdessä seuraavia askeleita ja kehittämisen kohteita, projektin vetäjä, Ilmarisen asiantuntijapsykologi Simo Levanto kertoo.

Tulevaisuuden laboratorio perustuu yhteiskehittämiseen. Tavoitteena on löytää parhaat työkykyjohtamisen käytännöt ja astua vielä askel tai jopa harppaus niistä eteenpäin.

– Hyviä käytäntöjä on helppo listata, mutta meitä kiinnostaa erityisesti se, miksi ja miten ne saadaan vietyä käytäntöön, Levanto jatkaa.

Kuvakiteytys Tulevaisuuden laboratorion työpajasta

Työkyky on yhteinen asia

Työkyky on paljon muutakin, kuin terveyttä ja toimintakykyä. Siihen vaikuttavat toki työn vaatimukset ja kuormitustaso, mutta myös niin yksilön omat terveydelliset ja henkiset voimavarat kuin työn voimavaratekijät.

Työkykyjohtaminen on perinteisesti hyvin yksilökeskeistä. Todennäköisesti siksi, että lähtökohtana on työntekijän terveys. Työkykyjohtamisessa keskitytään siis perinteisesti siihen, miten yksittäisen työntekijän työkykyä saadaan ylläpidettyä ja tuettua.

– Tulevaisuuden laboratoriossa suuntaamme nyt huomiota enemmän työkykyisen työyhteisön ja organisaation suuntaan. Miten työkyky saadaan yhteiseksi vastuualueeksi, josta sekä työntekijät että työnantaja haluavat pitää hyvää huolta?

Työ voi auttaa meitä voimaan paremmin

Tulevaisuuden laboratorion ensimmäisessä työpajassa lähdettiin liikkeelle työkykyjohtamisen toivotun tuloksen määrittelemisestä. Kun työkykyjohtaminen toimii, saadaan aikaiseksi mm. tuottavaa ja sujuvaa työtä, psykologista turvallisuutta, osaamista ja kehittymistä, työtyytyväisyyttä, arvostuksen tunnetta ja houkuttelevia työnantajia.

– Työkykyjohtaminen voidaan nähdä yritysten kilpailuetuna, ja hyvin hoidettu työkyky heijastuu myös työn ulkopuolelle onnellisuutena ja hyvinvointina, Simo Levanto summaa.

Keskustelu työkykyjohtamisen tavoitellusta tuloksesta johti seuraavien aiheiden äärelle: tuottavan ja tuloksekkaaseen työhön kykenevän henkilöstön varmistaminen, työn sujuvuus, riittävän työkyvyn ylläpitäminen ja luottamuksen ilmapiiri.

– Tavoitteena on sellaisen paremman työelämän rakentaminen, jossa ihmiset jaksavat ja voivat hyvin – ei työstä huolimatta, vaan osaltaan juuri työn takia. Työkyky nähdään hyvin kokonaisvaltaisesti. Meillä oli Tulevaisuuden laboratoriossa suuri kiusaus lähteä listaamaan ratkaisuja ja kehittämistoimia. Pysähdyimme kuitenkin ensin tunnistamaan niitä asioita, joihin näiden ratkaisujen tulisi vaikuttaa, Levanto kertoo. 

Tavoitteena on sellaisen paremman työelämän rakentaminen, jossa ihmiset jaksavat ja voivat hyvin – ei työstä huolimatta, vaan osaltaan juuri työn takia.

Mistä vivuista pitäisi vääntää?

Tulosten saavuttamiseksi tarvitsemme hyvää, erilaisuuden ymmärtämistä tukevaa ja psykologisesti turvallista toimintakulttuuria. Sellaista, jossa niin onnistumisista kuin ongelmistakin voidaan keskustella hyvässä ja luottavaisessa hengessä.

– Ainoa tapa rakentaa tällaista toimintakulttuuria on riittävien kohtaamisten kautta. Lisäksi tarvitaan vaikutusmahdollisuuksia sekä rakenteita ja toimintamalleja ongelmien tunnistamiseen ja organisaation toiminnan kehittämiseen. Huomioitavia tekijöitä ovat työyhteisön kehittymismahdollisuudet, autonomia, työn joustavuus sekä yksilön merkityksellisyys. Henkistä hyvinvointia tukee tehtävänkuvien ja työhön liittyvien odotusten riittävä selkeys, rajapyykit sille, mikä on riittävän hyvää, esihenkilötyön taso ja elämäntilanteeseen sopivat, räätälöidyt ratkaisut.

Seuraavassa Tulevaisuuden laboratorion työpajassa tunnistamme yhdessä työyhteisön tasolla tarvittavia ja kokeilemisen arvoisia kehittämistoimia. 

Lue myös:

Katso video:

  • Solitan HR-johtaja Terhi Jaakonsaari ja Ilmarisen asiantuntijapsykologi Simo Levanto keskustelevat työkykyjohtamisen parhaista käytännöistä ja seuraavista kehitysaskeleista. Katso video. 

Lisää aiheesta

Artikkelit 29.11.2022

Tuemme yritystäsi työkykyjohtamisessa – Oma asiantuntija -palvelu on kaikkien yritysasiakkaidemme käytössä

Mietityttävätkö työpaikallasi työntekijöiden jaksaminen ja mielenterveys, varhainen tuki tai työhön paluun keinot? Entä työterveysyhteistyön toimivuus? Kun tarvitset tukea työkykyjohtamisen kehittämisessä, saat asiantuntijoiltamme käytännön neuvoja ja konkreettisia ratkaisuja yrityksesi arkeen. Päätät itse sinulle parhaiten sopivan sparrausajankohdan varaamalla ajan verkossa.

Tuemme yritystäsi työkykyjohtamisessa – Oma asiantuntija -palvelu on kaikkien yritysasiakkaidemme käytössä

Artikkelit 22.11.2022

Työkaluja yhteiseen työkykyyn – miten toimia, kun työntekijän etu on vastakkain tiimin edun kanssa?

Onko työyhteisön työkyky vain työntekijöiden hyvinvoinnin summa, vai ihan oma ilmiönsä? Entä jos yksittäisen työntekijän etu ja työyhteisön hyvinvointi ovat ristiriidassa keskenään? Tulevaisuuden laboratoriossa pohdittiin, kenen vastuulla työyhteisön työkyky on, ja miten siitä voidaan huolehtia.

Työkaluja yhteiseen työkykyyn – miten toimia, kun työntekijän etu on vastakkain tiimin edun kanssa?

Artikkelit 17.11.2022

Arkkitehdin työ on ongelmanratkaisua – siksi vakuuttamisen pitää olla helppoa

Arkkitehti Mikko Junturalla on yli 30 vuoden kokemus alalta. Juntura on opiskellut suomalaisten gurujen ohjauksessa ja kokenut suunnittelun muutoksen työtapojen digitalisoituessa. Suunnitteluhuoneen toimitusjohtaja näkee nykypäivän arkkitehdin työn ongelmanratkaisuna, ja toivoo myös eläkevakuuttajalta ketterää palvelua.

Arkkitehdin työ on ongelmanratkaisua – siksi vakuuttamisen pitää olla helppoa
Lisää ajankohtaisia artikkeleita