Blogit

Matkalla ilmastosankariksi?

Ilmastonmuutos, ilmastokriisi, ilmastohätä… yhteisellä huolella on monta nimeä. Mitä iso sijoittaja voi tehdä, jotta eläkkeet kyetään maksamaan myös tulevaisuudessa ja planeettamme pysyisi elinkelpoisena?

Vaihtoehtoja on monia. Me Ilmarisessa olemme valinneet mielestämme hyvän yhdistelmän työkaluja ja -tapoja, jolla taataan lakisääteinen vastuumme sijoittaa eläkevarat tuottavasti ja turvaavasti. Samalla voimme ottaa huomioon ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset sekä hyvään hallintoon liittyvät näkökulmat.

Vastuullisen sijoittamisen periaatteemme ovat julkiset ja kerromme mahdollisimman avoimesti omasta toiminnastamme myös vastuullisuuden saralla. Tästä ovat esimerkkinä mm. yritysvastuuraporttimme, sijoitustoimintaan keskittynyt PRI-raportti sekä vaikuttamisprosesseista kertova NEC-vuosikertomus. Yritysvastuuraporttimme on ulkopuolisen tahon varmentama, koska haluamme olla varmoja prosessiemme luotettavuudesta ja siitä, ettemme tahattomastikaan harjoita viherpesua. Emme esimerkiksi itse laske sijoitussalkkumme kestävän kehityksen ratkaisuihin liittyviä liiketoimintamääriä (SDG – sustainable development goals), vaan laskennan suorittaa ulkopuolinen toimija. Laskentaan ei hyväksytä yhtiöitä, joiden liiketoiminnasta osa jarruttaa olennaisesti SDG-tavoitteiden saavuttamista, vaikka samalla osa tukisikin niitä. Tavoitteemme on lisätä merkittävästi sijoituksia SDG-liiketoimintaratkaisuihin. Tätä pitkän ajan tavoitteen toteutumista avaamme osana yritysvastuuraportointiamme.

Vastuullinen sijoittaminen rakentuu meillä useiden toimintojen avulla. Vähimmäisvaatimuksena on noudattaa kansainvälisiä normeja sekä välttää tiettyjä toimialoja (tupakka, kiistanalaiset aseet sekä hiili-intensiiviset toimijat). Haluamme sijoittaa yhtiöihin, joiden vastuullisuusarvioinnit ovat hyväksyttävällä tasolla, jotta voimme paremmin tunnistaa sijoituskohteisiimme liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Käytämme paljon resursseja ja aikaa sijoituskohteiden vastuullisuuden arviointiin ja prosessien kehittämiseen.

Emme arvioi omaa onnistumistamme vastuullisuustyössä sillä, kuinka pitkän listan yrityksiä olemme sulkeneet pois sijoituskohteidemme joukosta. Poissulkemisen sijaan vaikutamme positiivisemmin keskustellessamme aktiivisesti sijoituskohteidemme kanssa ja saadessamme yritykset muuttamaan toimintaansa. Jos aina vain poissulkisimme kohteita, yhtiöillä ei välttämättä olisi motivaatiota muutokseen. Nekin tarvitsevat muutosagentteja, ulkoisia tai sisäisiä. Vaikutamme yrityksiin yksin, yhdessä muiden sijoittajien kanssa tai osana laajempaa koalitiota. Keskustelumme yhtiöiden kanssa ovat pääsääntöisesti luottamuksellisia, sillä vaikuttavimmat tulokset saadaan aikaan dialogin ja positiivisen muutoksen kautta, ei julkisesti selkää seinää vasten asettamalla. Julkaisemme kuitenkin tietoja vaikuttamisprosesseista ja niiden kohteena olleista yrityksistä vuosittain Nordic Engagement Cooperation -vuosikertomuksen yhteydessä sekä yritysvastuuraportissamme.

Jos dialogin jatkaminen on haasteellista, mietitään vaihtoehtoisia strategioita. Esimerkiksi keväällä 2019 teimme osakkeenomistajana esityksen BP:n yhtiökokoukselle, jossa vaadittiin yhtiötä ottamaan tulevassa strategiassaan Pariisin ilmastosopimus paremmin huomioon. Esitysten saaminen yhtiökokouksen asialistalle on aikaa vievää, joten ilmastoasioihin yhdentekevästi suhtautuva sijoittaja ei leikkiin ryhtyisi. Mikäli vaikuttaminen ei johda toivottuun lopputulokseen, on viimeisenä keinona omistuksesta irtautuminen.

Vastuullisen sijoittamisen periaatteidemme mukaisesti emme sijoita yhtiöihin, joiden liikevaihdosta tai tuotannosta yli 30 prosenttia tulee kivihiilestä, ellei yhtiöllä ole uskottavaa suunnittelemaa kivihiilestä luopumiseksi. Tilanne yrityksissä on harvoin staattinen: yhtiöt luovat uusia strategioita, hakevat uusia mahdollisuuksia uusilta toimialoilta ja myyvät pois toimintoja. Aiemmin heikosti suoriutunut yhtiö voi muuttua esimerkiksi ilmastonäkökulmasta paremmaksi tai päinvastoin. Siksi tarkastelemme säännöllisesti sijoituskohteinamme olevien yritysten kivihiili-intensiteettiä ulkopuolisen datan avulla. Tänä vuonna datasta paljastui virhe, jonka vuoksi sijoitussalkussamme oli yhtiö, joka ei täyttänyt itse asettamiamme kriteereitä. Asian tultua ilmi ryhdyimme toimiin, tarkastelimme prosessiamme kriittisesti ja osakeomistuksista kyseisessä yhtiössä luovuttiin. En kuitenkaan kutsuisi tätä kompasteluksi, vaan ennemminkin osoitukseksi siitä, että periaatteita oikeasti noudatetaan ja havaitut puutteet korjataan.

Suomalaiset ympäristöjärjestöt nostivat tuoreessa arviossaan esille tärkeän asian: institutionaalisten sijoittajien hiilipolitiikat. Kiitän keskustelun avauksesta ja kritiikistä. Ilmastosankariksi on vielä niin meillä kuin muillakin sijoittajilla matkaa, mutta se on hyvä tavoite. Ilmastokompastelija emme ole, ilmastojuroksi emme halua, olkaamme siis ilmastoagentteja!

Anna Hyrske
vastuullisen sijoittamisen päällikkö
Ilmarinen
@AnnaHyrske

Lisää aiheesta

Blogit 18.1.2021

Nuoret naiset ovat koronakriisin kärsijöitä

Ilmariseen tuli taannoin eräältä toimittajalta yhteydenotto, jossa hän kaipasi tietoja koronakriisin vaikutuksista ikääntyneiden työllisyyteen. Lomautus- ja irtisanomisuutiset olivat juuri silloin näkyvästi uutisotsikoissa. Työuransa loppupuolella olevien asemasta työmarkkinoilla on mediassa maalailtu aika ajoin negatiiviseen sävyyn, joten toimittajan kysymys tähän nähden vaikutti johdonmukaiselta. Ehkäpä säästökuureilla olevien yritysten ensimmäisinä poislähtijöinä ovat ikääntyneet?

Lue artikkeli

Blogit 14.1.2021

Markkinoilla riittää uskoa osakemarkkinan hyvään kehitykseen

”Osakkeet nousevat 10 – 15 prosenttia. Inflaatio nostaa päätään. Lyhyet korot pysyvät alhaalla ja pitkät korot hieman nousevat eli korkokäyrä jyrkentyy maltillisesti. Dollari heikkenee. Keskuspankit tekevät parhaansa, ettei mitään pahaa pääse tapahtumaan markkinoilla”. Näin voisi tiivistetysti kuvata markkinoilla vallitsevan yhteisymmärryksen käynnistyneelle vuodelle ja samalla säästää tuhansien markkinakatsaussivujen lukemisen.

Lue artikkeli

Blogit 12.1.2021

Kuka lohduttaisi Nyytiä?– Korona-ajan esimiehet ovat hajoamassa!

Tove Janssonin muumiaiheisen kirjan otsikko ”Kuka lohduttaisi Nyytiä?” on kysymys, jota olen pohtinut esimiesten kohdalla. Kohtaamisissa korona-aikana eri alojen esimiesten kanssa nousee heidän oma jaksamisensa tai pikemmin jaksamattomuutensa esiin lähes aina. Nyt on hyvä aika vetää yhteen vuonna 2020 kuulemiani asioita, etenkin kun korona-arki tuntuu jatkuvan vielä hyvän tovin.

Lue artikkeli
Lisää ajankohtaisia artikkeleita