Blogit

Tiikerinloikka strategiseen työkykyjohtamiseen

Suomalainen työkykyjohtaminen on kehittynyt ajoittain nopeasti, ajoittain pienin askelin. Olisiko nyt aika ottaa tiikerinloikka strategisen työkykyjohtamisen suuntaan?

Maamme työelämässä on 90-luvulta lähtien kehitetty keinoja edistää henkilöstön työkykyä ja hallita työkyvyttömyysriskiä. Kokemus on vuosien saatossa osoittanut, ettei irrallisilla toimenpiteillä saada vaikuttavuutta. Joskus työkykyä ylläpitävälle toiminnalle asetetut tavoitteet – työkykyriskien ja -kustannusten hyvä hallinta sekä työkykyinen ja hyvinvoiva henkilöstö – tuntuvat olevan saavuttamattomissa.

Työkykyjohtamisessa voidaan erottaa kaksi tasoa: operatiivinen ja strateginen toiminta. Jotta työkykyjohtamisen operatiivisen tason keinot ja tavoitteet saadaan tukemaan yrityksen liiketoiminnan tavoitteita, tarvitaan strategisempaa näkökulmaa. Työkykyjohtaminen ei saisi olla erillään organisaation muusta johtamisjärjestelmästä, koska se johtaa helposti osaoptimointiin ja resurssien hukkaan.

Kaiken operatiivisen työkykyjohtamisen pitää tukea yrityksen strategisia tavoitteita. Pääsemmekö työkykytoiminnalla tai hankkeella haluttuun suuntaan? Olemmeko lähempänä asetettuja tavoitteita, tukeeko toiminta liiketoimintaa? Millä mittarilla voimme todentaa toiminnan aikaansaama muutosta? Miten seuraamme ja parannamme työkykyjohtamisen prosesseja?

Kaikki tekeminen saman sateenvarjon alle

Vuosi sitten julkaistiin mielenkiintoinen työkykyjohtamisen standardi (CSA Work Disability Management System), joka kokoaa kaikki työkykyjohtamisen elementit saman sateenvarjon alle osaksi muuta johtamisjärjestelmää. Järjestelmän ideana on jatkuva parantaminen PDCA*-syklin mukaan. Suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin kautta edetään seurantaan ja jatkuvaan parantamiseen.

  1. Ensin tunnistetaan nykytila, jotta voidaan suunnitella mitä tehdään ja asettaa tekemiselle tavoitteita.
  2. Seuraavaksi toteutetaan suunnitelman mukaisesti toimenpiteet.
  3. Sitten arvioidaan, vastasiko toteutuksen tulokset suunniteltua.
  4. Lopuksi tehdään korjausliikkeet ja pyöräytetään sykli uudelleen käyntiin.

Mikä on työkykyjohtamisen nykytila suomalaisissa yrityksissä?

Järjestimme maaliskuussa webinaarin edellä mainittuun kanadalaiseen standardiin pohjautuen. Sitä ennen kysyimme osallistujilta heidän näkemyksiään organisaatioidensa työkykyjohtamisen nykytilasta.

Tuloksissa ei yllättänyt se, että suomalaiset yritykset ovat varsin pitkällä työkykyjohtamisessaan. Suurin osa arvioi tekevänsä suunnittelun keskimäärin kohtalaisesti, viidennes jopa hyvin. Työkykyjohtamisen suunnittelu lähtee suurimmassa osassa yrityksistä hyvin liikkeelle sisäisten ja ulkoisten työkykyjohtamisen käytänteiden arvioinnilla. Nähdään myös, että luottamuksellinen ilmapiiri keskustella työtä haittaavista asioista on yrityksessä olemassa.

Harvoin sitä vastoin suunnitteluvaiheessa osallistettiin henkilöstöä tai avainhenkilöitä. Yritykset antoivat heikon arvosanan myös pitkän ja lyhyen aikavälin tavoiteasetannalle ja tekemisen riittävälle resurssoinnille. Yli puolella yrityksistä jäi tekemättä kirjallinen toteutussuunnitelma, jossa olisi määritelty tekemiselle vastuut, roolit, aikataulu ja seuranta.

Toteutuksen osalta vastaukset olivat keskimäärin yhtä hyvällä tasolla kuin suunnittelun. Parhaiten huolehditaan työntekijöiden yksityisyyden suojasta ja arvostavasta kohtelusta. Samoin osatyökykyisille henkilöille pyritään löytämään sopivaa työtä. Sitä vastoin muutostilanteissa, joita nykytyöelämä tarjoilee jatkuvasti, työkykyjohtaminen huomioidaan kolmanneksen mukaan heikosti. Lähes puolet vastaajista toteaa, että työkykyjohtaminen ei ole integroitunut osaksi yrityksen muuta johtamisjärjestelmää. Työkykyjohtamisen koulutusten dokumentoinnissa ja seurannassa on myös parannettavaa.

Vastaajien mielestä eniten parantamisen mahdollisuuksia löytyy työkykyjohtamisen seurannassa, arvioinnissa ja toiminnan parantamisessa. Tässä lähes puolet yrityksistä antoi omalle toiminnalleen arvosanan heikko. Liian vähän hyödynnetään yrityksen eri tieto- ja datalähteitä työkykyjohtamisen seurannassa ja kehittämisessä. Liian harvoin myös kysytään avainhenkilöiltä palautetta työkykyjohtamisen toimivuudesta, ja heidän osallistamisessaan mallin kehittämiseen on parannettavaa. Johdon säännöllinen katselmointi ja työkykyjohtamisen sisäinen auditointiprosessi toteutui jopa kahden kolmasosan mielestä vain heikosti.

Yksittäisistä hankkeista strategiseen tekemiseen

Yritysten vastausten perusteella työkykyjohtaminen koostuu liian usein erillisistä hankkeista, joihin ryhdytään ilman tarkempaa tavoiteasetantaa ja johdon tiivistä seurantaa. Rajallisia resursseja käytetään toimintaan, jolla ei ole mahdollisuuksiakaan saavuttaa haluttua vaikutusta. Työkykyjohtaminen ei näyttäydy strategisena toimintana, vaan pikemminkin reagoivana, yksilöön kohdistuvana operatiivisena tekemisenä.

Kanadalaisen työkykyjohtamisen järjestelmän käyttöä suomalaisen työkykyjohtamisen arviointiin puoltaa se, että malli perustuu sekä tutkimuksissa osoitettuihin että kokemuksen perusteella parhaisiin käytäntöihin. Strategisesta näkökulmasta työkykyjohtaminen tulee nähdä toimintatapojen koosteena, jota jatkuvasti parannetaan palautteet ja arvioinnit hyödyntäen.

Suomalainen työkykyjohtaminen on kehittynyt ajoittain nopeasti ja toisinaan pienin askelin. Olisiko nyt aika ottaa tiikerinloikka organisaation toimintaa vaikuttavasti tukevan strategisen työkykyjohtamisen suuntaan?

Annamari Mäki-Ullakko
Työkykyjohtamisen asiantuntija
Ilmarinen
@AnnamariM_U

Tutustu tarkemmin:

Lue lisää:

* PDCA-sykli (Plan, Do, Check, Act) on ongelmanratkaisumalli ja kehittämismenetelmä.

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 29.6.2022

Inflaatio haastaa eläkejärjestelmän rahoitusta, mutta eläkeläisten asema on turvattu

Euroalueen inflaatio kiihtyi toukokuussa ennätykselliseen 8,1 prosenttiin viime vuoteen verrattuna. Erityisesti ruuan ja energian hintojen raju nousu vaikuttaa jo kaikkien palkansaajien ja eläkeläisten arkeen ja taloudenpitoon. Myös eläkejärjestelmän kannalta nykyinen inflaatioympäristö on hyvin haastava.

Inflaatio haastaa eläkejärjestelmän rahoitusta, mutta eläkeläisten asema on turvattu

Blogit 23.6.2022

”Maailma on kaunis ja hyvä elää sille, jolla on aikaa ja tilaa unelmille”

Takana on jälleen kaikilla tavoin mielenkiintoinen ja opettavainen, mutta samalla työn täyteinen vuosi sitten viime kesäloman. Me Ilmarisessa olemme panostaneet vahvasti asiakkaidemme työkykyriskien hallintaa tukevien palvelujen kehitykseen, kehittäneet samalla omaa toimintaamme jatkuvan parantamisen hengessä sekä haastaneet itseämme ja osaamistamme viedä näitä asioita eteenpäin poikkeusajan vallitessa. Vaikka olemme olleet todella innostavien ja mielenkiintoisten asioiden äärellä, on ihan hyvä katsoa peiliin. Miksi näin kesälomien kynnyksellä ”vähän puhalluttaa”, missä asioissa olisi pitänyt ymmärtää toimia fiksummin?

”Maailma on kaunis ja hyvä elää sille, jolla on aikaa ja tilaa unelmille”

Blogit 20.6.2022

Työeläkekuntoutuksen hyödyt ja haasteet

Työntekijän työkyky ja terveydentila saattavat heikentyä niin, että hän ei pysty tekemään työtään kunnolla. Silloin on mahdollista saada apua ammatillisesta kuntoutuksesta. Sen tavoitteena on, että pystyy jatkamaan työelämässä. Kuntoutuksen vaikuttavuutta on mahdollista tehostaa datan keräämisen, tilastoinnin ja analytiikan avulla saadulla tiedolla.

Työeläkekuntoutuksen hyödyt ja haasteet
Lisää ajankohtaisia artikkeleita