Ihminen poraa lankkuun reikää suojalasit kasvoilla, kuvituskuva.
Blogit

Eläkeuudistus 2017: Milloin eläkkeelle?

Ihmiset elävät pidempään, ja siihen varaudutaan tulevassa eläkeuudistuksessa nostamalla eläkeikää. Pitempi elämä, pitempi työura.

Eläkeikä nousee aluksi portaittain 65 ikävuoteen. Ensimmäisen kerran eläkeikää nostetaan kahden vuoden päästä vuonna 2018. Silloin vanhuuseläkkeen alaikä nousee 63 vuoteen ja 3 kuukauteen. Tämä ikärajan nosto koskee vuonna 1955 syntyneitä. Siitä eteenpäin eläkeikä nousee joka vuosi kolmella kuukaudella, kunnes se on 65 vuotta vuonna 2027.

Eläkkeellä on myös yläikäraja. Se on ikäraja, jolloin vanhuuseläkkeelle pitää jäädä – ellei työnantajan kanssa muuta sovi. Yläikäraja nousee asteittain, ollen viitisen vuotta alaikärajaa suurempi.

Ihan tähän tarina ei pääty. Vuodesta 2030 alkaen eläkeikä sidotaan elinajan kehitykseen. Eläkeikä vahvistetaan jatkossa jokaiselle ikäluokalle erikseen sinä vuonna, kun he täyttävät 62 vuotta.

Mikä on sinun eläkeikäsi? Se on helppo arvioida Ilmarisen laskurilla. Esimerkiksi tänä vuonna 50 vuotta täyttävän eläkeikä on arviomme mukaan 65 vuotta 4 kuukautta. Kymmenen vuotta nuoremmalla eli nelikymppisellä eläkeikä on 66 vuotta 7 kuukautta. Tänä vuonna syntyvän arvioitu eläkeikä lähentelee jo 70:ä vuotta.

Vanhuuseläke ei toki ole ainoa eläkelaji. Nuorempanakin eläkkeelle voi jäädä osittaisen vanhuuseläkkeen turvin: sen saa jo 61-vuotias. Osittaisen vanhuuseläkkeen rinnalla voi työskennellä oman valinnan mukaisesti joko täysipäiväisesti tai ei lainkaan – tai kaikkea tältä väliltä. Työuraeläke on eläkelaji raskaan työn tekijöille. Sen saa 63-vuotiaana, jos takana on vähintään 38 vuoden työura raskaissa töissä sekä työkykyyn vaikuttava sairaus. Myös ikärajoista riippumaton perinteinen työkyvyttömyyseläke säilyy eläkeuudistuksen jälkeenkin.

Milloin eläkkeelle sitten kannattaa jäädä? Mitä pidemmälle yli alimman eläkeiän eläkkeelle jäämistä lykkää, sen suuremmaksi eläke kasvaa. Tämä pitää paikkansa myös eläkeuudistuksen jälkeen. Eläkeuudistuksen porkkana eläkkeen myöhentämiseen on lykkäyskorotus. Se on määrältään 0,4 prosenttia/lykkäyskuukausi ja tarkoittaa, että koko lykättyä eläkekertymää korotetaan tällä määrällä. Esimerkiksi yhden vuoden lykkäys 2000 euron kuukausieläkkeeseen tuo noin satasen lisää eläkkeeseen, jokaiselle kuukaudelle loppuelämän ajaksi. Jos työtä ja työkykyä riittää, tästä vaihtoehdosta kannattaa kiinnostua!

Anne Koivula,
Prosessinjohtaja, autamme kuntoutumaan
Ilmarinen

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 3.5.2021

Exit koronasta -suunnitelma työpaikoille – oikeastiko?

Viime viikkojen päivän ilahduttavin hetki on ollut noin kello 11.35, jolloin THL on julkistanut uudet koronaluvut. Ne ovat olleet laskusuunnassa ja yrityksissä on ruvettu entistä rohkeammin keskustelemaan etätyöläisten toimistoille paluusta.

Exit koronasta -suunnitelma työpaikoille – oikeastiko?

Blogit 28.4.2021

Alhainen korkotaso nakertaa tulevia eläkkeitä – miten säästämme lapsillemme 100 miljardia?

Suomalaisten eläkevaroja rahastoidaan, mutta samalla alhainen korkotaso syö odotettuja sijoitusten tuottoja. Onnistummeko nostamaan odotettuja sijoitustuottoja yhdellä prosenttiyksiköllä ja helpottamaan tulevien sukupolvien taakkaa 100 miljardilla eurolla? Katse tulisi kiinnittää siihen, miten eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaan saadaan lisäjoustoja vastuuvelan tai vakavaraisuusvaateiden laskentaa muokkaamalla.

Alhainen korkotaso nakertaa tulevia eläkkeitä – miten säästämme lapsillemme 100 miljardia?

Blogit 21.4.2021

Korona – uusi naula globalisaation arkkuun?

Globalisaatio on ollut hyvä asia monin tavoin. Ihmisten välisen kanssakäymisen lisääntyminen lisää ymmärrystä, vähentää konflikteja ja rikastuttaa kokemusmaailmaamme. Lisäksi globalisaation tuomat elintasohyödyt ovat olleet merkittäviä ainakin meille suomalaisille. Suomi on pieni avotalous, jolle kansainvälinen kauppa on elintason säilyttämisen kannalta keskeistä. Suomi vie ja tuo, nettohyödyt ovat kansantaloudelle ja kansalaisille ilmeiset.

Korona – uusi naula globalisaation arkkuun?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita