Blogit

Kyllä pitää olla huolissaan

Valtiovarainministeriön tuore ehdotus varhennetun osittaisen vanhuuseläkkeen lopettamisesta sai minut pohtimaan historiaa. Tulin työeläkealalle 80-luvun puolivälissä yhtä aikaa yksilöllisen varhaiseläkkeen kanssa. Yksilöllinen varhaiseläke (YVE) oli työkyvyttömyyseläkkeen muoto, jolle pääsi 55-vuotiaana varsin vähäisellä työkyvyn alenemalla ja parinkymmenen vuoden työhistorialla.

Yksilöllinen varhaiseläke osoittautui suosituksi. Silloiseen tapaan eläkkeen määrä oli varsin hyvä eläkkeen loppupalkkaperiaatteen vuoksi, mikä osaltaan houkutteli jättämään työelämän. Ikäpyramidimme muoto oli varmasti jo tuolloin tiedossa, mutta ehkä muut yhteiskunnalliset syyt ajoivat siihen, että tilaa haluttiin tehdä uusille sukupolville ja uudelle osaamiselle. Kuvaavaa on, että aika monen YVE-hakemuksessa mainittiin yhdeksi eläkkeen hakemisen syyksi työpaikalle tuleva uusi ja pelottava ATK-järjestelmä.

Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä laski pitkään

Melko terveiden ja nuorien eläkkeelle siirtymistä seuranneena on ollut hienoa todistaa työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemistä 2000-luvulla: vuosina 2004-2017 työkyvyttömyyseläkkeiden määrä laski jatkuvasti. Eläketurvakeskuksen (ETK) selvityksen mukaan erityisesti perusasteen koulutuksen saaneiden, työntekijäasemassa olleiden ja työttömien työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutuminen väheni vuoteen 2017 saakka.

ETK:n selvityksen perusteella näyttää siltä, että suorittavaan työhön on pystytty työpaikoilla tekemään merkittäviä muutoksia. Työkyvyttömyyden vähentymisen taustatekijöiksi on tunnistettu muun muassa yhteistyö työkyvyttömyysriskin hallinnassa ja ammatillinen kuntoutus. 

Huoli nuorista ja mielenterveyden ongelmista kärsivistä

Nyt kuitenkin hieno kehitys on pysähtynyt. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kasvanut jo kaksi vuotta peräkkäin, ja sama kehitys näyttää jatkuvan tänä vuonna. Monet arvailivat, että työttömyysturvan aktiivimalli lisäisi työkyvyttömyyseläkkeiden hakemista. Selvityksen mukaan näin onkin: kaksi kolmasosaa eläkehakemusten kasvusta tuli työttömiltä hakijoilta.

Merkittävää on, että kasvua on myös muiden kuin työttömien eläkehakemuksissa. Erityisesti mielenterveysongelmaisten määrä on ollut kasvussa työkyvyttömyyseläkkeissä. Ikäryhmistä nuorten (alle 35-vuotiaat) ja vanhempien (yli 60 -vuotiaat) osuus työkyvyttömyyseläkkeistä on kasvanut. Vanhimmassa ikäryhmässä kasvua selittää ainakin osittain vanhuuseläkeiän nousu.

Eläketurvakeskuksen raportti osoittaakin kaksi kohderyhmää, joista on syytä olla huolissaan: mielenterveyden ongelmista kärsivät ja nuoret. Nuorten kohdalla huolta lisää, että varsinkin nuorten naisten sairauspoissaolot mielenterveyssyistä ovat kasvaneet merkittävästi vuodesta 2016 alkaen.

Huoli pientä eläkettä saavista

Kaikkien työeläkevakuutettujen keskimääräinen vanhuuseläke on noussut 2000-luvun alusta 1 300 eurosta vajaaseen 1 800 euroon. Samanaikaisesti keskimääräisen työkyvyttömyyseläkkeen määrä on laskenut 1 200 eurosta 1 100 euroon. Taloudellisesta näkökulmasta työkyvyttömyyseläkkeelle ei siis päästä, vaan sinne joudutaan. Kannan huolta pientä työkyvyttömyyseläkettä saavien tilanteen kurjistumisesta. Nuorten työkyvyttömyyseläkkeet jäävät erityisen pieniksi, mikä lisää syrjäytymisen riskiä.

Kansantalouden näkökulmasta ETK:n raportti sisältää mielenkiintoisen arviolaskelmien vertailun. Jos työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden oletetaan säilyvän tulevat vuodet vuoden 2018 kasvaneella tasolla, työkyvyttömyyseläkemeno kasvaa 835 miljoonaa euroa vuoteen 2045 mennessä. Tästä pitää meidän kaikkien työelämässä olevien olla huolissaan, koska laskun maksamme me.

Kohti ratkaisuja

Huolien esittäminen on helppoa, mutta kyllä ratkaisuistakin pitää olla joku ajatus. Me Ilmarisessa teemme järjestelmällistä työtä paremman työelämän puolesta, jotta työelämässä jatkettaisiin ja jaksettaisiin hyväkuntoisina pidempään. Haluamme yhdessä asiakkaiden kanssa löytää uusia keinoja työkyvyttömyysriskin hallintaan, erityisesti riskiryhmien osalta. Mukaan työhön tarvitsemme myös valveutuneita työterveyskumppaneita.

Ammatillisessa kuntoutuksessa toimenpiteitä täytyy suunnata entistä vaikuttavampiin keinoihin, jotta voimme tukea kuntoutettavia tehokkain palveluin takaisin työhön. Tähän tarvitaan kuntoutuksen vaikuttavuuden parempaa tutkimusta sekä keskustelua työeläkekuntoutuksen suunnasta. Koulutuksen lisääminen vaikuttaa ilmeiseltä suunnalta, mutta työeläkejärjestelmän rooli pitää suhteuttaa muihin toimenpiteisiin, joilla työssä käyvien osaamista kehitetään työmarkkinoiden tarpeiden mukaisesti.

Kyllä siis pitää olla huolissaan, kunhan samalla myös tekee tarmolla töitä heikompien aseman parantamiseksi - paremman työkyvyn ja työelämän puolesta.

Anne Koivula
Prosessinjohtaja, autamme kuntoutumaan
Ilmarinen

Lisätietoja:

  • Henkilöstön puolesta 17.9.2020 klo 10.45
    Asia on vakava ja niin siihen pitäisi suhtautuakin. Ilmarinen ei ole välttämättä omalla esimerkillään näyttänyt kuinka yritys tekee työtä työelämässä jaksamisen eteen. Valitettavasti päinvastaista näyttöä löytyy, mutta ehkä tilanne on muuttumassa. Näinhän kaikki toivovat.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 24.6.2021

Yrittäjät ansaitsevat yhtä hyvän eläketurvan kuin palkansaajatkin

Yrittäjien luottamus eläkejärjestelmään on vaatimaton Suomen Yrittäjien tuoreen tutkimuksen perusteella, alivakuuttaminen on yleistä ja valtion rahoitus on kasvussa. Vuoroin arvostellaan yrittäjiä ja eläkevakuuttajia alivakuuttamisesta. Mistä tässä on oikein kyse?

Yrittäjät ansaitsevat yhtä hyvän eläketurvan kuin palkansaajatkin

Blogit 17.6.2021

Digitaalinen alusta on hyvä renki, mutta huono isäntä

Vuodesta 2007, eli ensimmäisen iPhonen julkaisusta lähtien, voimistunut alustatalous on kovaa vauhtia laajenemassa perinteiseen, digitalisaation ulkopuolella olleeseen palveluliiketoimintaan. Korona-aika on vauhdittanut ilmiötä, josta osoituksena on esimerkiksi valtavasti kasvaneet algoritmijohtoiset ruuan kotiinkuljetuspalvelut. Painettujen puhelinluetteloiden jäätyä historiaan, perinteiset palvelualan pienyritykset joutuvat nykyään olemaan aktiivisesti läsnä somessa, Google-hauissa, kuluttaja-arvioissa ja kilpailutuksia tekevissä palveluissa ollakseen asiakkaiden näkökulmasta olemassa.

Digitaalinen alusta on hyvä renki, mutta huono isäntä

Blogit 10.6.2021

Mitä jos lehmät lentäisivät ja kaikki tekisivät mielekkäitä töitä?

Mitä jos robotit ja tekoäly avustavat kaikista työkykyisiä? Mitä jos terveystoimijat ja eläkeyhtiöt yhdistyisivät? Tai mitä jos hyvinvointi ja työkyky onkin jatkossa vain yksilön asia ja vastuu? Entä jos nykyinen työsuhdemalli poistuisi ja kaikki olisivat yrittäjiä?

Mitä jos lehmät lentäisivät ja kaikki tekisivät mielekkäitä töitä?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita