Blogit

Kyllä pitää olla huolissaan

Valtiovarainministeriön tuore ehdotus varhennetun osittaisen vanhuuseläkkeen lopettamisesta sai minut pohtimaan historiaa. Tulin työeläkealalle 80-luvun puolivälissä yhtä aikaa yksilöllisen varhaiseläkkeen kanssa. Yksilöllinen varhaiseläke (YVE) oli työkyvyttömyyseläkkeen muoto, jolle pääsi 55-vuotiaana varsin vähäisellä työkyvyn alenemalla ja parinkymmenen vuoden työhistorialla.

Yksilöllinen varhaiseläke osoittautui suosituksi. Silloiseen tapaan eläkkeen määrä oli varsin hyvä eläkkeen loppupalkkaperiaatteen vuoksi, mikä osaltaan houkutteli jättämään työelämän. Ikäpyramidimme muoto oli varmasti jo tuolloin tiedossa, mutta ehkä muut yhteiskunnalliset syyt ajoivat siihen, että tilaa haluttiin tehdä uusille sukupolville ja uudelle osaamiselle. Kuvaavaa on, että aika monen YVE-hakemuksessa mainittiin yhdeksi eläkkeen hakemisen syyksi työpaikalle tuleva uusi ja pelottava ATK-järjestelmä.

Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä laski pitkään

Melko terveiden ja nuorien eläkkeelle siirtymistä seuranneena on ollut hienoa todistaa työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemistä 2000-luvulla: vuosina 2004-2017 työkyvyttömyyseläkkeiden määrä laski jatkuvasti. Eläketurvakeskuksen (ETK) selvityksen mukaan erityisesti perusasteen koulutuksen saaneiden, työntekijäasemassa olleiden ja työttömien työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutuminen väheni vuoteen 2017 saakka.

ETK:n selvityksen perusteella näyttää siltä, että suorittavaan työhön on pystytty työpaikoilla tekemään merkittäviä muutoksia. Työkyvyttömyyden vähentymisen taustatekijöiksi on tunnistettu muun muassa yhteistyö työkyvyttömyysriskin hallinnassa ja ammatillinen kuntoutus. 

Huoli nuorista ja mielenterveyden ongelmista kärsivistä

Nyt kuitenkin hieno kehitys on pysähtynyt. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kasvanut jo kaksi vuotta peräkkäin, ja sama kehitys näyttää jatkuvan tänä vuonna. Monet arvailivat, että työttömyysturvan aktiivimalli lisäisi työkyvyttömyyseläkkeiden hakemista. Selvityksen mukaan näin onkin: kaksi kolmasosaa eläkehakemusten kasvusta tuli työttömiltä hakijoilta.

Merkittävää on, että kasvua on myös muiden kuin työttömien eläkehakemuksissa. Erityisesti mielenterveysongelmaisten määrä on ollut kasvussa työkyvyttömyyseläkkeissä. Ikäryhmistä nuorten (alle 35-vuotiaat) ja vanhempien (yli 60 -vuotiaat) osuus työkyvyttömyyseläkkeistä on kasvanut. Vanhimmassa ikäryhmässä kasvua selittää ainakin osittain vanhuuseläkeiän nousu.

Eläketurvakeskuksen raportti osoittaakin kaksi kohderyhmää, joista on syytä olla huolissaan: mielenterveyden ongelmista kärsivät ja nuoret. Nuorten kohdalla huolta lisää, että varsinkin nuorten naisten sairauspoissaolot mielenterveyssyistä ovat kasvaneet merkittävästi vuodesta 2016 alkaen.

Huoli pientä eläkettä saavista

Kaikkien työeläkevakuutettujen keskimääräinen vanhuuseläke on noussut 2000-luvun alusta 1 300 eurosta vajaaseen 1 800 euroon. Samanaikaisesti keskimääräisen työkyvyttömyyseläkkeen määrä on laskenut 1 200 eurosta 1 100 euroon. Taloudellisesta näkökulmasta työkyvyttömyyseläkkeelle ei siis päästä, vaan sinne joudutaan. Kannan huolta pientä työkyvyttömyyseläkettä saavien tilanteen kurjistumisesta. Nuorten työkyvyttömyyseläkkeet jäävät erityisen pieniksi, mikä lisää syrjäytymisen riskiä.

Kansantalouden näkökulmasta ETK:n raportti sisältää mielenkiintoisen arviolaskelmien vertailun. Jos työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden oletetaan säilyvän tulevat vuodet vuoden 2018 kasvaneella tasolla, työkyvyttömyyseläkemeno kasvaa 835 miljoonaa euroa vuoteen 2045 mennessä. Tästä pitää meidän kaikkien työelämässä olevien olla huolissaan, koska laskun maksamme me.

Kohti ratkaisuja

Huolien esittäminen on helppoa, mutta kyllä ratkaisuistakin pitää olla joku ajatus. Me Ilmarisessa teemme järjestelmällistä työtä paremman työelämän puolesta, jotta työelämässä jatkettaisiin ja jaksettaisiin hyväkuntoisina pidempään. Haluamme yhdessä asiakkaiden kanssa löytää uusia keinoja työkyvyttömyysriskin hallintaan, erityisesti riskiryhmien osalta. Mukaan työhön tarvitsemme myös valveutuneita työterveyskumppaneita.

Ammatillisessa kuntoutuksessa toimenpiteitä täytyy suunnata entistä vaikuttavampiin keinoihin, jotta voimme tukea kuntoutettavia tehokkain palveluin takaisin työhön. Tähän tarvitaan kuntoutuksen vaikuttavuuden parempaa tutkimusta sekä keskustelua työeläkekuntoutuksen suunnasta. Koulutuksen lisääminen vaikuttaa ilmeiseltä suunnalta, mutta työeläkejärjestelmän rooli pitää suhteuttaa muihin toimenpiteisiin, joilla työssä käyvien osaamista kehitetään työmarkkinoiden tarpeiden mukaisesti.

Kyllä siis pitää olla huolissaan, kunhan samalla myös tekee tarmolla töitä heikompien aseman parantamiseksi - paremman työkyvyn ja työelämän puolesta.

Anne Koivula
prosessijohtaja, työkykyriskinhallinta ja kuntoutus
Ilmarinen

Lisätietoja:

  • Henkilöstön puolesta 17.9.2020 klo 10.45
    Asia on vakava ja niin siihen pitäisi suhtautuakin. Ilmarinen ei ole välttämättä omalla esimerkillään näyttänyt kuinka yritys tekee työtä työelämässä jaksamisen eteen. Valitettavasti päinvastaista näyttöä löytyy, mutta ehkä tilanne on muuttumassa. Näinhän kaikki toivovat.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 17.2.2021

Työeläke on osa elämää ja Ilmarinen yhteiskuntaa

Työurani Ilmarisessa päättyy helmikuussa 38 vuoden jälkeen. Olen saanut olla mukana hienossa tarinassa. Luon nyt muutaman katseen menneeseen, siihen, miten työeläke on elänyt ajassa ja muuttunut vuosikymmenten mittaan.

Työeläke on osa elämää ja Ilmarinen yhteiskuntaa

Blogit 8.2.2021

Inflaatio – toivotun vieraan epätoivottu paluu

Rahoitusmarkkinoita voidaan ajatella kansainvälisinä cocktail-kutsuina, joihin saapuu toivottuja ja usein myös pelättyjä vieraita. Rahoitusmarkkinat ovat kuin kaljakellunta Vantaanjoella: kukaan ei suoranaisesti ole isäntä, mutta tapahtuma kerää suuren osallistujamäärän.

Inflaatio – toivotun vieraan epätoivottu paluu

Blogit 2.2.2021

Korona ravisteli HR-käytäntöjä – Muutos on mahdollisuus

Korona-ajan epävarmuus on luonut akuutin ja suuren kysynnän yhteiskunnalliselle viestinnälle ja ohjeistukselle, ja myös työnantajien viestintä- ja muutosaktiivisuudelle on ollut korostunut tarve. Korona on vauhdittanut henkilöstöjohtamisen käytäntöjen muotoilemista.

Korona ravisteli HR-käytäntöjä – Muutos on mahdollisuus
Lisää ajankohtaisia artikkeleita