Blogit

Datasta arvoa tietojohtamisella

Arvonluonti datasta tietojohtamisella vaatii organisaatioilta erillisiä strategioita tiedon johtamiseen ja tiedolla johtamiseen, näiden strategioiden yhteensovittamista sekä jatkuvaa yhteiskehittämistä ylimmän johdon tuella. Näin tietojohtaminen kytkeytyy organisaation liiketoimintalliin, eli arvolupaukseen ja tapaan tuottaa sekä kotiuttaa arvoa.

Digitalisaation voittajat perustuvat dataan

Digitalisaation myötä menestyksekkäimmät yritykset ovat ottaneet datan hyödyntämisen kiinteäksi osaksi liiketoimintamalliaan, mutta monissa organisaatioissa on paljon kirittävää. Paine datan parempaan hyödyntämiseen organisaatiossa on suurta, mutta niin on myös epätietoisuus siitä, miten siitä tehdään osa organisaation strategiaa ja johtamista. Kerron seuraavaksi oman näkemykseni siitä, miten datasta saadaan asiakasarvoa tietojohtamisen avulla.

Selvyyden vuoksi tietojohtaminen on hyvä erottaa kahteen osa-alueeseen. 1) tiedon johtamiseen, joka tarkoittaa datan johtamista siten, että data on yhtenäistä ja käytettävissä. 2) tiedolla johtamiseen, joka tarkoittaa jalostetun datan hyödyntämistä sekä organisaation omien että asiakkaan prosessien parantamisessa. Tiedolla johtamista ei voi olla olemassa ilman tiedon johtamista, ja tiedon johtamisen suuntaviivat syntyvät tiedolla johtamisen tarpeista käsin.

Historiallisista syistä juopa tiedon johtamisen ja tiedolla johtamisen välillä on suuri, sillä ne edustavat organisaatioissa eri toimintoja. Usein tiedon johtamisen osasto, eli tietohallinto, on tukifunktio erillään muusta liiketoiminnasta, eikä jaettua ymmärrystä tuotannon ja asiakasrajapinnan tarpeista ole. Tiedon johtaminen ja tiedolla johtaminen ovat myös ammatillisesti ja akateemisina tieteenaloina eri koulukuntia ensimmäisen edustaessa tietojärjestelmätiedettä ja jälkimmäisen tuotantotaloutta, johtamista sekä markkinointia. Organisaation strategian ja päivittäisen johtamisen haaste onkin tuoda nämä kaksi osa-aluetta yhteen palvelemaan organisaation arvolupausta asiakkailleen.

Liiketoimintamalli yhdistää tiedon johtamisen ja tiedolla johtamisen

Liiketoimintamallien kehityksessä on vakiintuneeksi jäsennystavaksi tullut niin kutsuttu ”Business Model Canvas” (Osterwalder et al, 2011*) -menetelmä. Tässä jäsennystavassa on yrityksen arvolupauksen lisäksi kaksi puolta: 1) arvon tuottaminen ja 2) arvon kotiuttaminen. Arvo tuotetaan yrityksen ydinprosesseissa käyttäen hyväksi resursseja ja kumppaneita. Arvo kotiutetaan valituille asiakasryhmille myyntikanavien ja asiakassuhteiden kautta. Arvon kotiuttamisesta yritykselle syntyy tulovirtoja, joilla katetaan arvon tuottamisesta koituvat kulut ja jäljelle jäävä osuus on joko voittoa tai tappiota.

Business Model Canvas -jäsennys sopii kuvaamaan myös tiedon johtamista ja tiedolla johtamista.  Ensinnäkin tiedon johtamisessa yrityksen prosesseissa kerääntyvä data täytyy saada käyttökelpoiseen muotoon. Vakiintuneissa yrityksissä, jotka eivät syntyjään ole datalähtöisiä, tämä on helpommin sanottu kuin tehty, sillä organisaatiot perustuvat useisiin toisistaan erillisiin, osaoptimoituihin tietojärjestelmiin, joita suunniteltaessa ei ole otettu huomioon datan jatkokäytön tarpeita. Esimerkkeinä tästä ovat terveydenhoito ja pankkiala, koska niissä tietojärjestelmät ovat kerrostuneet kymmenien vuosien aikana, eikä toimintaa voi lopettaa täydellistä remonttia varten. Toiseksi organisaation dataosaaminen ja -resurssit ovat usein puutteelliset, koska organisaatio on optimoitu tiettyä tuotantoprosessia varten, eikä datan jatkokäyttöä ajatellen. Tähän haasteeseen ovat törmänneet prosessiteollisuuden yritykset, joiden johtaminen on perustunut prosessin optimointiin ja kulujen karsintaan, eikä omasta organisaatiosta löydykään osaamista vaikkapa koneoppimisen malleihin. Lisäksi organisaation kumppanit voivat niin ikään olla tilaus-toimitussuhteita ilman tarvetta datan siirtämiseen saatikka sen yhdistelyyn.

Tiedolla johtamisen näkökulmasta arvon kotiuttamisen puolella oleellista on organisaation kyvykkyys tuottaa datastaan sellaista tietoa ja ymmärrystä, joka löytää paikkansa osana asiakkaiden arkea. Positiivinen käyttäjäkokemus datasta syntyy silloin, kun asiakas voi perustaa osan omista prosesseistaan tuotetun tiedon varaan ja kun tiedolla johtaminen integroituu saumattomasti osaksi kokonaisvaltaista asiakaskokemusta. Tässä alustatalouden yritykset ovat edelläkävijöitä: esim. Amazon suosittelee keräämänsä datan avulla kuluttajille uusia ostosmahdollisuuksia ja tarjoaa kauppiaille muun muassa markkina-analytiikkaa ja logistiikkaa myynnin tueksi. Mastercard voi kertoa kauppiaille tulevista kysyntäpiikeistä maksudataan perustuen.

Vakiintuneissa organisaatioissa tiedolla johtaminen on usein sirpaloitunutta ja hajautunutta. Riippuen asiakasryhmästä ja siitä, miten asiakassuhteita hoidetaan, tiedolla johtamisen laatu ja määrä vaihtelevat suuresti. Myös tiedolla johtamisen kanavat sekoittuvat usein viestinnän, myynnin, markkinoinnin ja asiantuntijoiden tehdessä kukin asioita hieman eri lailla eri osissa organisaatiota. Useimmilla meistä on kokemusta tästä pankeista tai terveydenhuollosta.

Miten tietojohtaminen tehdään käytännössä

Tietojohtaminen saadaan osaksi organisaation strategiaa ja päivittäistä johtamista parhaiten siten, että sekä tiedon johtaminen että tiedolla johtaminen huomioidaan ja niitä johdetaan rinnakkain toisiinsa linkitettyinä. Tätä kirjoitusta valmistellessani löysin Satakunnan SOTE-uudistusta valmistelevan Satasoten tiedotteen[satasote.fi], jonka mukaan Satasotessa on esimerkillisesti lähdetty toteuttamaan tietojohtamista kahden työryhmän mallilla. Toinen työryhmistä keskittyy tiedolla johtamiseen, eli tarpeiden määrittelyyn ja toteutettujen ratkaisujen arviointiin arvon kotiuttamisen puolella ja toinen työryhmistä keskittyy tiedon johtamiseen, eli teknisten ratkaisujen suunnitteluun ja datan yhdenmukaistamiseen arvon tuottamisen puolella. Toimiakseen kahden työryhmän malli tarvitsee riittävän määrän henkilöitä, jotka osallistuvat molempien työryhmien työskentelyyn. Lisäksi, jotta työryhmien työskentely linkittyisi organisaation arvolupaukseen ja liiketoimintastrategiaan, täytyy niillä olla johdon vahva tuki.

Viime vuosikymmenenä organisaatioiden hallituksiin onkin syntynyt uusia päättäjärooleja Chief Digital Officer (CDO) tehtävien muodossa, joilla vakiintuneista tietohallintojohtajista poiketen ei välttämättä tarvitse olla tietojärjestelmätieteen taustaosaamista, vaan pikemminkin digitaalisen liiketoiminnan ja asiakastarpeiden kokemusta. CDO:den tulisikin olla perillä organisaationsa tiedon johtamisen lisäksi myös tiedolla johtamisesta ja johtaa näiden kahden toisiaan täydentävän osa-alueen työtä koordinoidusti.

Anssi Smedlund
Johtava asiantuntija, tietojohtaminen
Ilmarinen
@ASmedlund [twitter.com]

*Osterwalder, A., Pigneur, Y., Oliveira, M.A.Y. and Ferreira, J.J.P., 2011. Business Model Generation: A handbook for visionaries, game changers and challengers.

Tutustu myös

  • Ilmarisen TyökykyAreena tarjoaa tutkittua tietoa ja arjen työkaluja työkykyjohtamiseen.

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 14.9.2021

Työnantajien välittäminen näkyy ja tuntuu

Työskentelen Ilmarisessa ammatillisen kuntoutuksen asiantuntijana. Me kuntoutusasiantuntijat autamme ihmisiä jatkamaan työelämässä vaivoista ja sairauksista huolimatta. Etsimme asiakkaillemme uusia, juuri heidän työkyvylleen sopivia tehtäviä ja koulutusta. Asiakkaideni työt jatkuvat ja mieleni kevenee. Työni on parhaimmillaan ihan mahtavaa!

Työnantajien välittäminen näkyy ja tuntuu

Blogit 9.9.2021

Miten navigoin oikein osaamisen valtamerellä?

Muuttuvassa työelämässä osaaminen vanhenee ja uutta pitäisi oppia nopeammin kuin koskaan ennen. Kuulemma myös vapaa-aikaa pitäisi käyttää opiskeluun, jotta pysyy vauhdissa mukana. Mietitkö sinäkin, miten jaksat arjen pyörityksessä ja pidät samalla jatkuvasti omasta markkinakelpoisuudestasi huolta? Ainainen riittämättömyyden tunne ahdistaa.

Miten navigoin oikein osaamisen valtamerellä?

Blogit 6.9.2021

Neljä askelta vaikuttavaan ergonomiaan

Monen tekijän tulee osua kohdalleen, kun tavoitteena on tukea työkykyä ja samalla saada aikaan sujuvaa työtä sekä tuottavuutta. Miten ja minkälainen ergonomia voi auttaa kohti haluttuja tuloksia?

Neljä askelta vaikuttavaan ergonomiaan
Lisää ajankohtaisia artikkeleita