Blogit

Digitaalinen alusta on hyvä renki, mutta huono isäntä

Vuodesta 2007, eli ensimmäisen iPhonen julkaisusta lähtien, voimistunut alustatalous on kovaa vauhtia laajenemassa perinteiseen, digitalisaation ulkopuolella olleeseen palveluliiketoimintaan. Korona-aika on vauhdittanut ilmiötä, josta osoituksena on esimerkiksi valtavasti kasvaneet algoritmijohtoiset ruuan kotiinkuljetuspalvelut. Painettujen puhelinluetteloiden jäätyä historiaan, perinteiset palvelualan pienyritykset joutuvat nykyään olemaan aktiivisesti läsnä somessa, Google-hauissa, kuluttaja-arvioissa ja kilpailutuksia tekevissä palveluissa ollakseen asiakkaiden näkökulmasta olemassa.

Tutkin ollessani Aalto-yliopiston ja Työterveyslaitoksen työntekijä Niilo Helanderin säätiön ja Liikesivistysrahaston apurahoilla perusteellisesti digitaalisen alustan kautta palveluja myyviä kauneudenhoitoalan pienyrittäjiä yhdessä liikkeenjohdon konsultti, KTT Mikko Hännisen kanssa. Tuloksena syntyi johtamisen alan huippulehdessä vastikään julkaistu artikkeli (Wiley Online Library), jota sain kirjoittamisvaiheessa käydä esittelemässä myös Harvardin yliopistossa.

Tutkimuksemme, johon kuului haastatteluja, kyselyjä ja tilastollista analyysiä vajaan kahden tuhannen yrityksen joukosta, osoittaa että alustatalouden vaikutukset ovat pienyrittäjän näkökulmasta paradoksaaliset: yhtäältä digitaalinen markkinapaikka tuo paljon uusia asiakkaita, mutta toisaalta markkinapaikan aktiivinen käyttö liittyy alentuneeseen myyntiin.

Kuitenkin alentunutta myyntiä kompensoivat alustan tarjoamat yrittäjän tehokkuutta lisäävät palvelut, kuten varausjärjestelmä, kassajärjestelmä ja asiakasrekisteri. Näin ollen digitaalinen markkinapaikka toimii aloitteleville yrittäjille helppona kanavana tavoittaa laaja joukko asiakkaita, mutta pidemmän päälle markkinapaikkaan lukkiutuvat yrittäjät näyttävät ansaitsevan vähemmän kuin markkinapaikan ulkopuolella toimivat.

Alusta voi tukea aloittavaa yrittäjää

Parhaassa tapauksessa alusta poistaa alalle tulon esteet tarjoten kaiken oleellisen, jonka varaan yrittäjä voi perustaa koko liiketoimintansa asiakkaiden hankkimisesta maksuliikenteeseen ja kirjanpitoon. Alusta voi myös hoitaa jonkin osan varsinaisesta palvelutapahtumasta tai avustaa palvelua monin tavoin, kuten Uberin kuljettajan applikaatio avustaa navigoinnissa.

Huonoimmassa tapauksessa alusta sanelee palvelujen ehdot, standardoi tarjottavan palvelun, polkee hinnat ja poistaa yrittäjiltä keinot erottautua kilpailijoistaan. Tämän jälkeen alustat kilpailevat toisiaan vastaan markkinaosuuksista yrittäjien jäädessä sivurooliin.

Joka tapauksessa, alustatalous muuttaa toimialojen rakenteita ja totuttuja käytäntöjä. Tutkimallamme kauneudenhoitoalalla yrittäjät ovat yhä vähemmän vakiintuneen kanta-asiakaskunnan varassa palvellen jatkuvasti myös uusia asiakkaita, jotka käyttävät useaa palveluntarjoajaa vaihtelevasti. Ennen alustataloutta kauneudenhoitoalan yrittäjän menestys riippui siitä, miten hyvin hän onnistui hankkimaan itselleen kanta-asiakaskunnan, joka useissa tapauksissa elätti yrittäjän työuran loppuun saakka. Tulevaisuudessa tähän ei voi enää luottaa.

Älä anna markkinapaikan määrätä menestystäsi

Alustatalous on tullut jäädäkseen, eikä vaihtoehtoa markkinapaikan ulkopuolelle jäämisestä jatkossa ole kuin harvoilla yrittäjillä. Alustojen kanssa täytyy siis oppia elämään vanhaa sananlaskua mukaillen: alusta on hyvä renki, mutta huono isäntä.

Palvelualan yrittäjien onkin hyvä tiedostaa alustatalouden ja erityisesti digitaalisten markkinapaikkojen hyvät ja huonot puolet, eikä tukeutua palvelujen myynnissä liiaksi yhteen kanavaan. Yrittäjän täytyy jatkossakin itse tehdä joka päivä töitä menestyäkseen, eikä antaa markkinapaikan päättää kuuluuko hän voittajiin vai häviäjiin. Oli yrittäjä alustalla tai ei, YEL-vakuutus kannattaa ottaa Ilmarisesta, kuten jo yli 76 000 yrittäjää on tehnyt. Tiesithän myös, että aloittava yrittäjä saa 22 prosentin alennuksen YEL-maksuista.

Anssi Smedlund
Johtava asiantuntija, tietojohtaminen
Ilmarinen
@ASmedlund

Lue lisää:

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 4.8.2022

Mikä säilyisi ja muuttuisi 1.1.2023 YEL-lakimuutoksessa?

Yrittäjät ja media ovat havahtuneet vilkkaaseen keskusteluun ennen juhannusta eduskunnan käsittelyyn annetusta yrittäjän eläkelain (YEL) uudistuksesta. Koska julkisuudessa näkyy osin vääränlaisia käsityksiä suunnitteilla olevasta muutoksesta, tiivistän muutamia keskeisiä nostoja, mikä säilyisi ja muuttuisi YEL-lakimuutoksen myötä, jos hallituksen esitys pysyy eduskunnan käsittelyssä nykyisellään.

Mikä säilyisi ja muuttuisi 1.1.2023 YEL-lakimuutoksessa?

Blogit 1.8.2022

Tuliko loma tarpeeseen?

Entä jos tuleva syksy ja talvi olisivat sellaiset, että ensi kesänä loma ei tulisikaan välttämättömään tarpeeseen?

Tuliko loma tarpeeseen?

Blogit 13.7.2022

Taide luo merkityksellistä elämää myös eläkeiässä

Hyvinvoiva ikääntyvä väestö on kaikkien etu. Nykyisessä vauraassa yhteiskunnassamme hyvinvointiin liittyvät ongelmat eivät suinkaan ole kadonneet, vaan muuttaneet muotoaan. Elämän merkityksellisyyden ja osallisuuden kokemukset – tai niiden puute – ovat nousseet suurimmiksi ikääntyneen väestön hyvinvointia määrittäviksi tekijöiksi. Hyvinvointia kuitenkin edelleen tarkastellaan enimmäkseen terveyden ja taloudellisen toimeentulon näkökulmista, jolloin itse koettu elämänlaatu jää ulkoapäin määriteltyjen tavoitteiden (syö terveellisesti, liiku riittävästi!) varjoon. Hyvinvointi rakentuu ennen kaikkea yksilön kokemukselle elämästä elämisen arvoisena – merkityksellistä elämää ei saavuteta pelkästään terveyssuosituksia noudattaen.

Taide luo merkityksellistä elämää myös eläkeiässä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita