Blogit

Juha Siltala oli väärässä: Työelämä ei ole vain kurjistumassa

Tutkijat, kuten tunnettuna esimerkkinä Juha Siltala, ovat perinteisesti raportoineet jatkuvaa työelämän kurjistumista. Tutkimus on keskittynyt ongelmien esille nostamiseen ja erilaisten kuormittavien tekijöiden hallintaan, mikä on myös auttanut osaltaan tuki- ja liikuntaelinsairauksien työpaikkatapaturmien sekä ammattitautien saamista paremmin hallintaan. Lisäksi työelämän muutokset voivat myös voimaannuttaa työntekijöitä parempaan menestykseen.

Tällä hetkellä työkykyongelmat ovat keskittymässä mielenterveyteen. Siihen liittyvät häiriöt nousivat yleisimmäksi työkyvyttömyyden syyksi vuonna 2018 jo vuosia jatkuneen kasvavan trendin seurauksena. Myös eläkejärjestelmälle trendi on huono, koska työkyvyttömyyseläkkeelle jäävät ovat yhä nuorempia ja korkeammin koulutettuja ihmisiä, joiden työkyvyttömyyden pitkittyminen tulee yhteiskunnalle kalliiksi.

(Työ)elämän muutos on väistämätön

Toivoa mielenterveyden ongelmien ehkäisyyn tuo Työterveyslaitoksen tuore raportti Hyvinvointia työstä 2030-luvulla (ttl.fi). Olin Työterveyslaitoksen työntekijänä mukana monitieteisessä tutkijajoukossa kokoamassa kotimaisen ja kansainvälisen tutkimuksen pohjalta skenaarioita työelämän lähitulevaisuuden muutoksista, haasteista ja ratkaisuista. Toisin kuin työelämätutkimuksessa yleensä, raportissa monet työn murroksen trendit nähdään positiivisen kautta myös mahdollisuuksina eikä pelkästään uhkina.

Yksi kantava teema raportissa on työelämässä tapahtunut ajattelu- ja toimintatapojen muutos, josta tutkijat ovat löytäneet mahdollisia selityksiä mielenterveyden haasteiden/oireiden/sairauksien kasvulle. Digitalisaatio ja globalisaatio tekevät työtehtävistä yhä turvallisempia, helpompia ja mielekkäämpiä, vaikka toisaalta tehostaminen ja suorituksen mittaaminen poistaa työn lomassa olevaa ylimääräistä omaa aikaa. Työ muuttuu projektimaiseksi, ennakoimattomaksi sekä ajasta ja paikasta riippumattomaksi, mikä voi lisätä stressiä ja univaikeuksia.

Samanaikaisesti suorituspaineet muilla elämän osa-alueilla kasvavat: kuvitellaan, että ihmisen pitäisi olla täydellinen suorittaja niin vapaa-ajalla kuin perhe-elämässäkin. Kun työelämä ei enää tarjoa pysyvää työyhteisöä, perhe ja vapaa-ajan yhteisöt muodostuvat yhä vahvemmiksi viiteryhmiksi, jotka määrittävät yksilön valintoja. Elämäntavat, arvot ja poliittiset kannat syntyvät ja vahvistuvat yhteisöissä - virtuaalisesti ja globaalisti.

Ei vain ongelmia, vaan myös mahdollisuuksia

Ajattelu- ja toimintatapojen muutoksella on myös monia hyviä puolia, kuten Hyvinvointia työstä -raportti tuo osuvasti esille. Juha Siltalan kaltaisten kriittisten tutkijoiden silmin kaikki muutokset näyttäytyvät uusina keinoina riistää työntekijöitä, vaikka käsillä olevat muutokset voivat myös voimaannuttaa menestymään yhä paremmin.

Raportissa arvellaan, että yhä kasvavaa määrää työntekijöitä ei ennakoimattomuus ja projektiluontoisuus haittaa. He voivat kehittyä ja oppia jatkuvasti muuttuvissa työtehtävissä, mikä takaa jatkuvan kysynnän heidän osaamiselleen. Osaamisen jatkuva päivittäminen puolestaan takaa pitkän työuran, koska tällöin osaaminen vastaa aina työmarkkinoiden tarpeita.

Edellä mainitut muutokset vaikuttavat raportin mukaan vääjäämättömiltä. Miten sitten lisääntyvien mielenterveysongelmien haaste voidaan ratkaista? Ratkaisu piilee välittäjäorganisaatioiden, kuten työterveyshuollon, kehittämisessä kohti parempaa ja yksilöllisempää henkilön tuntemista. Lisäksi, vaikka työ olisikin keikkaluonteista, työnantajien vastuu ja mahdollisuudet vaikuttaa työntekijöidensä hyvinvointiin säilyy. Jatkossakin työ on se paikka, jossa esimiehellä - oli hän sitten ihminen tai tekoäly - on työntekijään suora kontakti. Tämä kontakti tuleekin tulevaisuudessa hyödyntää kaikenlaisen oireilun varhaiseen havaitsemiseen ja asianmukaiseen hoitoon ohjaamiseen.

Työelämä tarvitsee yhä henkilökohtaisempia ja räätälöidympiä välineitä työntekijöiden hyvinvoinnin ja oireiden seuraamiseen ja hoitamiseen. Jos ongelmiin ei puututa ajoissa, kustannukset hyvinvointiyhteiskunnalle kasvavat kestämättömiksi. Olemme Ilmarisessa mukana tutkimassa ja kehittämässä dataan perustuvia varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen keinoja työpaikoille muun muassa kyselyjen muodossa. Näillä kannustamme kaikkia esimiehiä pitämään entistä parempaa huolta työntekijöistään joko suoraan henkilökohtaisesti tai digitalisaation avustamana.

Anssi Smedlund
Johtava asiantuntija, tietojohtaminen
Ilmarinen
@ASmedlund

Lue lisää:

  • Hannu 28.1.2021 klo 21.37
    Julkaistu 22.1.2021 ja ei yhtään kommenttia. Moderointi kohdallaan?
    Vastaa kommenttiin
  • IG Farben 31.1.2021 klo 10.00
    "Jatkossakin työ on se paikka, jossa esimiehellä - oli hän sitten ihminen tai tekoäly - on työntekijään suora kontakti." ??? Pitääkö tämä ymmärtää, että nykyiset johtajat ovat ajattelutavaltaan jo koneita? Suora kontaktikin vaatii vähän tulkintaa. Onko se sähköposti vai mikä? Jotenkin tästä jää kuva, että se yksi tärkeä ulottuvuus ei ole mukana koko ajattelutavassa. Toinen mistä olen todellä ymmälläni, on se että eikö se ole kuitenkin niin, että työntekijällä pitää olla suora sydämen kontakti esimieheen? Olet jotenkin rakentamassa (työ)elämää niin vieraaksi siitä mitä sen kuuluisi olla. Toivotaan että elämä opettaa sinua.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 10.6.2021

Mitä jos lehmät lentäisivät ja kaikki tekisivät mielekkäitä töitä?

Mitä jos robotit ja tekoäly avustavat kaikista työkykyisiä? Mitä jos terveystoimijat ja eläkeyhtiöt yhdistyisivät? Tai mitä jos hyvinvointi ja työkyky onkin jatkossa vain yksilön asia ja vastuu? Entä jos nykyinen työsuhdemalli poistuisi ja kaikki olisivat yrittäjiä?

Mitä jos lehmät lentäisivät ja kaikki tekisivät mielekkäitä töitä?

Blogit 2.6.2021

Koko kylän kehnoin piika

Onnekseni synnyin tähän maailman aikaan. Osaamiseni ja ominaisuuteni sopivat varsin hyvin 2020-luvun yhteiskunnan tarpeisiin, mutta 1800-luvulla olisin ollut toivottoman ei-toivottua työvoimaa.

Koko kylän kehnoin piika

Blogit 27.5.2021

Eläkevaroille parempaa tuottoa sääntelyä kehittämällä?

Suomen ikärakenne kehittyy epäsuotuisaan suuntaan ja vanhushuoltosuhde on kasvussa. Matalan syntyvyyden myötä ikärakenteen paranemista ei voi pitää todennäköisenä tulevaisuudessakaan. Ikärakenteen muutos vaikuttaa hoivamenojen ja eläkkeiden kautta merkittävästi julkisten menojen kasvuun. Kun työikäisen väestön määrä vähenee, on entistä harvalukuisemman joukon kannettavana yhä suurempi menotaakka.

Eläkevaroille parempaa tuottoa sääntelyä kehittämällä?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita