Blogit

Kahdeksan tapaa välttää tuolikuolema – katso video!

Istumatyön vaarallisuus nousi jälleen otsikoihin taannoin julkaistun Ville Vasankarin väitöskirjatutkimuksen myötä. Pitkäjaksoisen paikallaanolon on jo aikaisemmin todettu olevan sydän- ja verisuonitautien itsenäinen riskitekijä. Nyt syyniin joutuvat kaikki yli 10 minuutin istumisjaksot.

Törmään usein uskomukseen, että kuntoliikunta kumoaisi pitkäaikaisten istumisjaksojen terveysriskit. Olen kuullut kommentin ”voin istua paikallani koko työpäivän ja käyn illalla puntilla” valitettavan usein perusteluna istumisen tauottamisen välttämiselle. Toki liikunnan terveysvaikutukset ovat merkittävät, mutta istumisen aiheuttamat riskit ovat myös isot. Terveydestään huolehtivan tulisikin kiinnittää huomiota sekä varsinaisen liikunnan määrään että myös istumisen vähentämiseen.

Muista tauottaa riittävästi

Tällä hetkellä UKK-instituutti suosittelee työikäiselle pitkien istumisjaksojen tauottamista sekä päivittäisen istumisen rajoittamista alle yhdeksään tuntiin. Istumista on suositeltu tauotettavan aina tunnin tai jopa 30 minuutin jälkeen. Uuden tiedon valossa terveyden riskitekijöinä voidaan pitää päivän aikana esiintyviä useita yli 10 minuutin istumajaksoja.

Entä jos työni on täysin tietokoneen ääressä tapahtuvaa? Eihän kukaan voi keskeyttää työntekoaan ja jumpata 10 minuutin välein? 10 minuutin sääntö kuulostaa kieltämättä omaankin korvaani hurjalta. Työteho laskee ja hermotkin menee, mikäli takapuoli pitäisi kymmenen minuutin välein muistaa nostaa penkistä ylös.

Löydä omat tapasi aktiivisuuteen

Uskallan väittää, että valtaosan työpäivästään tällä hetkellä istuvan on täysin turha stressata näistä 10 minuutin pätkistä. Sen sijaan huomio kannattaa siirtää seuraaviin seikkoihin:

  1. Kuinka paljon istun päivittäin?
  2. Kuinka paljon pitkiä istumisjaksoja päivääni mahtuu?
  3. Mitä voin arjessa realistisesti tehdä näiden pitkien istumisjaksojen vähentämiseksi tai pilkkomiseksi, niin että saan kokonaisaikaa vähennettyä?

Vuosi sitten julkaistun tutkimuksen mukaan jo 20 minuutin vähennys päivittäisessä istumisessa ylläpitää terveyttä ja lihasmassaa.

Mikäli työpäiväsi koostuu suurimmaksi osaksi istumisesta, kokeile seuraavia vinkkejä ja pyri löytämään tapa, jolla saat korvattua edes yhden 20 minuutin istumisjakson aktiivisuudella.

  1. Nouse ylös puhuessasi puhelimeen.
  2. Seisomatyöpiste käyttöön – nosta se ylös paikalta lähtiessäsi ja palatessasi tee hetki töitä seisten.
  3. Nouse ylös aina kun saat työn / sähköpostin valmiiksi – vaihda samalla vaikka työskentelyasentoa.
  4. Hanki työpisteelle aktivointivälineitä, jotka houkuttelevat korvaamaan tavallista istumista.
  5. Pidä palaveri seisten.
  6. Sovi kävelypalaveri.
  7. Vietä kahvihetki seisten.
  8. Käy juttelemassa työkaverille kasvotusten sähköpostin sijasta.

Katso koostevideo vinkeistä!

Elsi Luomi
@ElsiLuomi
liikuttaja, Ilmarinen

  • Seija Kosunen 3.12.2018 klo 22.00
    Loistavia vinkkejä myös harrastaja-yrittäjä-eläkeläisen arkeen. Kiitos, Elsi!
    Vastaa kommenttiin
  • Sirkka kosunen 3.12.2018 klo 22.00
    Hei Elsi, video oli oikein hyvä ja havainnollistava, miten voi istumatyötä tekevä "liikahdella" työnlomassa ilman, että se häiritsee työntekemistä. Tuli kutenkin mieleeni kysyä, että mitenkäs esim. linja-autonkuljettajat voisivat ajovuoron aikana liikutella "ahteriaan" kuljettajanpenkiltä? Heidän ammatissaan istumajakso kestää esim. kaupunkiliikenteessä 5,5 tuntia ja kaukoliikenteessä 4,5 tuntia kerrallaan. Ja kaupunkiliikenteessä bussit ovat automaatteja, joten vasemmalla jalalla ei oli edes kytkimen painamista. Oikeajalka liikkuu kaasun ja jarrupolkimen väliä. Kokonaistyöajat vaihtelevat esim. 8-13 tunnin välillä. Hartiat saavat vähän liikettä, kun isoa rattia kääntelee käännöksissä. Riittääkö tämä liikunta korvaamaan tuon "konttoristin" liikunta mahdollisuuden? Minä tein aikoinani opetustyössä välillä 15-16 tuntisia, ns. tuplatyöpäiviä. Jalkani olivat aina turvoksissa. Nykyisin kun olen eläkkeellä ja liikun kotonakin lähes ohjeittesi mukaan, jalkani eivät ole koskaan turvoksissa. t. Sirkka
    Vastaa kommenttiin
    • Matti Pekko 4.12.2018 klo 22.00
      Tervehdys, Elsi! Luin merkittävän artikkelisi ja katsoin vauhtivideosi. Noin sitä pitää. On niissä ’vinkkiä’ eläkeläisellekin. Vaara on juuttua liian pitkiksi ajoiksi läppärin ääreen. Onneksi aktiivisuusranneke eli ’orjuuttaja’ patistaa liikkeelle vähintään tunnin välein. Silti suoritusten synkronointi kertoo lähes päivittäin, että olen ’ISTUNUT LIIAN MONTA TUNTIA, onneksi en kuitenkaan liian pitkiä aikoja kerrallaan’. Mutta, mutta. tänäänkin jo sain yhden passiivisuusleiman. Kiitos joka tapauksessa artikkelistasi ja videostasi. Onnitteluni myös merkkipäivänäsi 5.12.! Matti P.
      Vastaa kommenttiin
  • Mikko Ahonen 11.12.2018 klo 22.00
    Virkeä, hauska ja informatiivinen video, kiitos. Katsoisin ehkä vielä koko IT-työympäristöä ja sen kuormitustekijöitä. Tässä muutama idea: - TCO International suositus: https://tcocertified.com/files/2015/12/TCO-Certified-Desktops-5.0.pdf - Wienin lääkäriyhdistyksen suositus: http://tinyurl.com/10-rules-eng - EUROPAEMin suositus: https://www.degruyter.com/downloadpdf/j/reveh.2016.31.issue-3/reveh-2016-0011/reveh-2016-0011.xml , katso tasot sivulta 380 (18) alkaen Vielä: WHO IARC on luokitellut 2B luokkaan jo niin matalataajuiset magneettikentät kuin radiotaajuisen säteilyn. Ja nyt olisi tarve korottaa näitä luokituksia , https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28401165 . Siksi ideoin näitä juttuja. t: Mikko Ahonen, tutkija FT
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 30.7.2021

Pakollinen ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoite on hyvä uutinen – myös sijoittajille

Sijoittajia kiinnostavat sekä toimintaympäristön riskit sijoituskohteena oleviin yrityksiin että yritysten toiminnan vaikutukset ympäröivään yhteiskuntaan ja ympäristöön. Ihmisoikeudet ovat tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Yritystoimintaan ja ihmisoikeuksiin liittyvää tietoa on saatavilla, mutta jatkossa tarvitaan yhä kokonaisvaltaisempaa tietoa sijoituspäätösten tueksi. EU:n valmisteilla oleva yritystoiminnan ja hankintaketjujen vastuullisuutta koskeva regulaatio edellyttää yrityksiä kiinnittämään yhä tarkemmin huomiota toimintansa ihmisoikeusvaikutuksiin mahdollistaen kattavamman tiedon myös sijoittajille.

Pakollinen ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoite on hyvä uutinen – myös sijoittajille

Blogit 21.7.2021

Hei liikkuja – onko mittalaitteesi renki vai isäntä?

Monelle meistä kunto- ja terveysliikkujista kesä on kestävyysliikunnan kulta-aikaa. Löydämme liikkumisen iloa muun muassa luonnosta nautiskellen kävelylenkin lomassa, lenkkipolkuja pinkoen tai pyörän selässä kiitäen. Monet hurahtavat laskemaan omia kilometrejään ja tähtäävät täysillä kohti omia tavoitteitaan tai kisailevat esimerkiksi pyöräkilometreistä Kilometrikisassa. Ranteeseen puetaan tietenkin suoritusta mittaava älylaite. Eihän sitä muuten tiedä liikkuneensa.

Hei liikkuja – onko mittalaitteesi renki vai isäntä?

Blogit 24.6.2021

Yrittäjät ansaitsevat yhtä hyvän eläketurvan kuin palkansaajatkin

Yrittäjien luottamus eläkejärjestelmään on vaatimaton Suomen Yrittäjien tuoreen tutkimuksen perusteella, alivakuuttaminen on yleistä ja valtion rahoitus on kasvussa. Vuoroin arvostellaan yrittäjiä ja eläkevakuuttajia alivakuuttamisesta. Mistä tässä on oikein kyse?

Yrittäjät ansaitsevat yhtä hyvän eläketurvan kuin palkansaajatkin
Lisää ajankohtaisia artikkeleita