Blogit

Kasvuyritysten rahoittaminen on tärkeää

Ensiksi huonot uutiset: Suomessa on meneillään suuri elinkeinoelämän rakennemuutos. Monet Suomen talouden perinteiset toimialat ovat supistaneet tuotantoansa, ja kokonaistuotannon määrä laskee jo kolmatta vuotta peräkkäin. Globaali suhdannekuva voi myös heikentyä nykyisestä, mikä edelleen lisää kotimaisen talouden ahdinkoa.

Sitten hyvät uutiset: Suomella on potentiaalisen menestymisen eväät käsissään, ja kaikki menee hyvin, kunhan eväät vaan nautitaan oikein. Positiivisia puolia Suomessa on kauniin kesämaiseman lisäksi hyvä koulutustaso, ratkaisukeskeinen ja vakaa poliittinen järjestelmä, oivallusta keksiä uutta ja kyky toteuttaa suunnitelmia pitkäjänteisesti.

Nykyaikaisen yhteiskunnan elintaso kumpuaa erikoistumisesta, osaamisesta ja yhteistyöstä. Erikoistumista Suomi on hyödyntänyt jo pitkään, ja olemme jo vuosikymmeniä nauttineet vapaasta maailmankaupasta sekä tavaroiden ja palveluiden vaihdannasta. Pienen maan ei kannata tehdä kaikkia asioita itse, vaan on keskityttävä siihen mikä sujuu parhaiten. Tämän me olemme ainakin tähän saakka osanneet hyvin. Nyt perinteisen tuotevalikoimamme kysyntä on hiipunut, mutta turha sitä surkutella, keksitään vain uutta tilalle.

Uuden luominen lähtee usein pienistä yksiköistä – raikkaista ajatuksista, jotka jäsentyessään kiteytyvät yritystoiminnaksi. Kun uutta luova yritys lähtee lentoon, puhutaan kasvuyrittämisestä. Tätä meillä on, mutta tarvitsemme sitä myös lisää. Edelleen hyviä uutisia: uuden innovatiivisen yritystoiminnan suosio ja arvostaminen on Suomessa nousussa. Tästä esimerkkinä on vuosittainen Slush-tapahtuma, jossa kasvuyrittämisestä kiinnostuneet nuoret parveilevat vaihtamassa ajatuksia ja oppimassa uutta sekä tapaamassa rahoittajia. Slush on jo kansainvälisestikin tunnustusta saanut kokoontuminen, joka tuo suomalaiselle yrittäjyydelle näkyvyyttä – ja todennäköisesti myös menestystä.

Usein julkisuudessa nousee keskusteluun se, että suomalaiset kasvuyritykset eivät saa tarvitsemaansa rahoitusta. On esitetty vaatimuksia, että suuria määriä eläkevaroja olisi käytettävä kasvuyritysten rahoittamiseen. Tämä on periaatteessa ylevä ajatus ja toimii varmasti ”paperilla”. Eläkevarat on kuitenkin jo lainkin mukaan sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti. Ilmarinenkin haluaa saada kaikista sijoituksistaan parhaan mahdollisen riskikorjatun tuoton; vastaammehan yli 900 000 suomalaisten nykyisistä ja tulevista eläkkeistä. Joskus on niin, että kasvuyrityssijoittaminen ja odotettu tuotto eivät kohtaa toisiaan, ja silloin jätämme sijoituksen tekemättä. Toinen haaste on se, että hyviä sijoituskohteita ei yksinkertaisesti kasva joka oksalla. Yrityksen pitää olla jo liikevaihtoa tuottavassa vaiheessa ja toiminnan tuloksellisuudestakin on oltava näyttöä, jotta se on eläkeyhtiölle houkutteleva sijoituskohde. Kyllä me sijoitamme kasvuyrityksiin, aina kun potentiaalisia yrityksiä vain löytyy! Mutta ei eläkevaroilla voi leikkiä eikä niillä voi tehdä politiikkaa.

Ilmarinen on pyrkinyt etsimään sopivia keinoja sijoittaa lupaaviin kasvuyrityksiin ja olemmekin sijoittaneet viime vuoden aikana kahteen kasvuvaiheen rahastoon. Näillä odotamme olevan mahdollisuudet kohtuullisiin sijoitustuottoihin − ja samalla uuden luomiseen suomalaisen työn lisäämiseksi. Lisäksi Ilmarinen on keskeinen sijoittaja Teollisuussijoituksen hallinnoimassa Kasvurahastojen Rahastossa, joka tähtää samaan maaliin: hyvään sijoitustoimintaan ja uuden yritystoiminnan luomiseen. Ilmarinen haluaa olla – ja on – mukana Suomen talouskasvun luomisessa!

Esko Torsti
johtaja, listaamattomat sijoitukset

  • Sami 27.10.2014 klo 22.00
    Hienoa tekstiä. Näinhän se on. Valitettavan usein yritys ei ole valmis ottamaan sijoitusta vastaan, vaikka "teoriassa" sijoitusta kuumeisesti kaivataankin. Tämän asian kanssa painin itsekin ja halusin kantaa korteni kekoon. Opas enkelisijoituksen hakemiseen on ladattavissa halukkaille täältä: http://etula.fi/opas-enkelisijoituksen-hakemiseen/ . Sitä kun noudattaa, niin rahoitustakin markkinoilta alkaa löytymään.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 3.5.2021

Exit koronasta -suunnitelma työpaikoille – oikeastiko?

Viime viikkojen päivän ilahduttavin hetki on ollut noin kello 11.35, jolloin THL on julkistanut uudet koronaluvut. Ne ovat olleet laskusuunnassa ja yrityksissä on ruvettu entistä rohkeammin keskustelemaan etätyöläisten toimistoille paluusta.

Exit koronasta -suunnitelma työpaikoille – oikeastiko?

Blogit 28.4.2021

Alhainen korkotaso nakertaa tulevia eläkkeitä – miten säästämme lapsillemme 100 miljardia?

Suomalaisten eläkevaroja rahastoidaan, mutta samalla alhainen korkotaso syö odotettuja sijoitusten tuottoja. Onnistummeko nostamaan odotettuja sijoitustuottoja yhdellä prosenttiyksiköllä ja helpottamaan tulevien sukupolvien taakkaa 100 miljardilla eurolla? Katse tulisi kiinnittää siihen, miten eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaan saadaan lisäjoustoja vastuuvelan tai vakavaraisuusvaateiden laskentaa muokkaamalla.

Alhainen korkotaso nakertaa tulevia eläkkeitä – miten säästämme lapsillemme 100 miljardia?

Blogit 21.4.2021

Korona – uusi naula globalisaation arkkuun?

Globalisaatio on ollut hyvä asia monin tavoin. Ihmisten välisen kanssakäymisen lisääntyminen lisää ymmärrystä, vähentää konflikteja ja rikastuttaa kokemusmaailmaamme. Lisäksi globalisaation tuomat elintasohyödyt ovat olleet merkittäviä ainakin meille suomalaisille. Suomi on pieni avotalous, jolle kansainvälinen kauppa on elintason säilyttämisen kannalta keskeistä. Suomi vie ja tuo, nettohyödyt ovat kansantaloudelle ja kansalaisille ilmeiset.

Korona – uusi naula globalisaation arkkuun?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita