Blogit

Suomen sijoitusmarkkinoiden kulta-ajat – menneen talven lumia?

Suomi on ollut pitkään sijoittajalle lähes turvasatama. Poliittinen ympäristö on vakaa ja yhteiskunta jopa onnellinen. Lämmintä vettä tulee hanasta, asiat tapahtuvat ajallaan ja säntillisesti. Mutta onko asia enää jatkossa näin?

Suomen osakemarkkinat ovat kehittyneet hyvin. Pitkällä aikavälillä ei ole päästy Yhdysvaltain osakemarkkinoiden tuottoon, mutta eurooppalaisessa vertailussa Suomen osakemarkkinat ovat pärjänneet hyvin. Ulkomainen pääoma on virrannut vuolaasti kotimaisiin kiinteistöihin, ja Suomea on pidetty mielenkiintoisena startup-yritysten toimintaympäristönä.

Virtahepo on kuitenkin majaillut olohuoneen nurkassa. Jos joku on sen läsnäolosta muistuttanut, tämä on vaiennettu määrätietoisesti. Kun valtakunnan ministeri rohkeni aikoinaan mainita tämän virtahevon nimeltä, monet politiikan silmäätekevät kavahtivat harrypottermaisesti: nimeä ei saa mainita. Siinä se kuitenkin on. Se.

Onko maariski jo toteutunut? 

Suomen toiminnasta riippumaton maariski on osittain toteutunut kuluvan vuoden aikana, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Vaikka Suomen valtion luottokelpoisuutta pääomamarkkinoilla hinnoitteleva luottoriskijohdannainen ei olennaisesti ole reagoinut, monta huolestunutta kommenttia Suomen tilanteesta on maailmalta kuultu. Suomen luottoriskiä mittaava CDS-johdannainen (credit default swap) hinnoitteli helmikuun lopulla pienen riskin lisäyksen Suomelle, kun CDS-riskilisä kasvoi hetkellisesti lähtötilanteen noin viidestä korkopisteestä 20 korkopisteellä.

Tämä on kuitenkin pientä, sillä esimerkiksi Italian valtion vastaava riskilisä on noin 100 korkopistettä. Lisäksi Suomen valtion luottokelpoisuus on edelleen huippuluokkaa, ja luottoluokituslaitos S&P Global Ratingsin luottoluokitus Suomelle on erittäin hyvä: AA+. Esimerkiksi Italian vastaava luokitus on BBB, mikä on monta pykälää Suomea heikompi luokitus.

Luottoriskimarkkinan hinnoittelun mukaan Suomeen ei kohdistu välitöntä turvallisuusuhkaa. Tämä onkin totta, voimme jatkaa elämäämme niin kuin ennenkin. Pitkällä aikavälillä varjoja kuitenkin on. Useimmat maat hyötyvät, kun naapurilla menee hyvin. Vastaavasti on tyypillistä, että naapurin huolet heijastuvat myös lähialueille. Kun globaali pääomamarkkinoiden toimija tarkastelee sijoituspotentiaalia maailman eri kolkissa, Suomen houkuttelevuus on selvästi aiempaa alempi. Suomi on monesti hinnoiteltu maailman parhaiden alueiden mukaisesti, mutta jatkossa Suomen on tarjottava aiempaa enemmän tuottoa, koska pitkän aikavälin maariski on noussut.

Naapuri vaikuttaa markkinoiden hinnoitteluun 

Vaikka tosiasiallinen uhka Suomelle ei olisikaan juuri noussut, riski hinnoitellaan nyt toisin kuin aiemmin. Ja voihan myös olla, että riski on oikeasti noussut. Kun länsimaat on kerran yllätetty, mikä takaa sen, ettei lisää yllätyksiä ole tulossa? Kun yhdysvaltalainen sijoittaja avaa maailmankartan työpöydälleen, Suomea tarkasteltaessa kiinnittyy huomio varmaan nopeasti Suomen ja Venäjän maantieteelliseen läheisyyteen.

Jos naapuri käyttäytyy huonosti ja uhittelee, se vaikuttaa naapuruston hinnoitteluun. Tämä on tuttu ilmiö esimerkiksi kiinteistömarkkinoilta: on hyviä ja huonoja alueita, eivätkä markkinat hinnoittele niinkään kiinteistön omistajaa kuin naapurustoa. Suomella on tällä hetkellä huono naapuri.

Suomalaisia se nyt ei kovinkaan paljon lohduta, mutta koko Euroopalla on tällä hetkellä huono naapuri. Naapurin aikaansaamaa hämmennystä pääomamarkkinoiden hinnoittelulle voi tarkastella monella tapaa. Yksinkertainen mittari on tarkastella osakekurssien kehitystä. Manner-Euroopan osakemarkkinoiden kehitys on ollut kuluvan vuoden aikana selvästi laimeampaa kuin Yhdysvalloissa. Myös osakemarkkinoiden vaihtelua kuvaava volatiliteetti on ollut euroalueella selvästi koholla suhteessa Yhdysvaltoihin.

Suomen luottotiedot ovat kunnossa mutta taloudellinen riskilisä on noussut 

Vaikka useimpiin eurooppalaisiin maihin kohdistuva välitön sotilaallinen uhka on pieni, taloudellinen riippuvuus Venäjästä on kasvanut suureksi erityisesti energiasektorilla. On helppo todeta, että tämän riippuvuuden aktiivinen lisääminen on ollut virhe. Nyt politiikassa tehdään täyskäännös, ja se maksaa. Yhteiskuntien energiahuollon uudelleenjärjestely, puolustusbudjettien paisuminen ja moninainen varautuminen on kallista.

Ilmaista rahaa ei maailmassa ole. Tämä varautuminen on pois muusta kehityksestä, vaikka pitkällä aikavälillä esimerkiksi energiahuollon vihreän siirtymän kiihdyttäminen voi myös olla Euroopalle ja koko maailmalle hyväksi. Eurooppa maksaa huonosta naapurista, jotta eurooppalaisten valtioiden riskilisä pysyisi jatkossakin kohtuullisena. Lisäkustannukset ja uhkakuvat eivät lisää Suomen houkuttelevuutta. Suomen taloudellinen riskilisä on pitkällä aikajänteellä noussut, vaikka valtiomme on edelleen lähes parasta A-luokkaa. 

Esko Torsti
allokaatiojohtaja, Ilmarinen
@etorsti (Twitter.com)

  • Toisinajattelija 3.5.2022 klo 01.45
    En oikein tunnista heitä, joiden galluptuloksilla nyt mennään. Opposition vielä käsitän. He eivät loppupelissä ota tästä mitään vastuuta. Heille riittää yhden eduskuntavaalin tulos. Pitemmälle meillä ei politiikan jännite valitettavasti kestä. Geopolitiikkaa on näille sokeille kannattajille sanahelinää. Viimeinen veto on Rosatomin torppaaminen. Huoleton lause: "näillä mennään"! Ei todellakaan sovi vastuullisen valtijohdon suuhun. Meiiä nostatettaan penttilät ja aaltolat kaapin päälle kuin he olisivat jotain säätieteilijää perampia ennustajia, varsinaisia oraakkeleja.
    Vastaa kommenttiin
    • esko 3.5.2022 klo 05.44
      Hyvä kommentti!
      Vastaa kommenttiin
  • Timo Nuutinen 3.5.2022 klo 11.00
    Vastaan tuohon alaotsikon kysymykseen. Ei todellakaan ole jos valtiojohto ja sitä lähellä olevat ryhmät ei vastaa maailman ja suomen markkinatilanteeseen ja toimi sen mukaan vaan keräävät suurimman mahdollisen veropotin lyhytnäköisesti nyt ja heti. Lopulta ostovoima hiipuu ja loppuu sekä verotulot.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 4.8.2022

Mikä säilyisi ja muuttuisi 1.1.2023 YEL-lakimuutoksessa?

Yrittäjät ja media ovat havahtuneet vilkkaaseen keskusteluun ennen juhannusta eduskunnan käsittelyyn annetusta yrittäjän eläkelain (YEL) uudistuksesta. Koska julkisuudessa näkyy osin vääränlaisia käsityksiä suunnitteilla olevasta muutoksesta, tiivistän muutamia keskeisiä nostoja, mikä säilyisi ja muuttuisi YEL-lakimuutoksen myötä, jos hallituksen esitys pysyy eduskunnan käsittelyssä nykyisellään.

Mikä säilyisi ja muuttuisi 1.1.2023 YEL-lakimuutoksessa?

Blogit 1.8.2022

Tuliko loma tarpeeseen?

Entä jos tuleva syksy ja talvi olisivat sellaiset, että ensi kesänä loma ei tulisikaan välttämättömään tarpeeseen?

Tuliko loma tarpeeseen?

Blogit 13.7.2022

Taide luo merkityksellistä elämää myös eläkeiässä

Hyvinvoiva ikääntyvä väestö on kaikkien etu. Nykyisessä vauraassa yhteiskunnassamme hyvinvointiin liittyvät ongelmat eivät suinkaan ole kadonneet, vaan muuttaneet muotoaan. Elämän merkityksellisyyden ja osallisuuden kokemukset – tai niiden puute – ovat nousseet suurimmiksi ikääntyneen väestön hyvinvointia määrittäviksi tekijöiksi. Hyvinvointia kuitenkin edelleen tarkastellaan enimmäkseen terveyden ja taloudellisen toimeentulon näkökulmista, jolloin itse koettu elämänlaatu jää ulkoapäin määriteltyjen tavoitteiden (syö terveellisesti, liiku riittävästi!) varjoon. Hyvinvointi rakentuu ennen kaikkea yksilön kokemukselle elämästä elämisen arvoisena – merkityksellistä elämää ei saavuteta pelkästään terveyssuosituksia noudattaen.

Taide luo merkityksellistä elämää myös eläkeiässä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita