Heidi Furu
Johtava asiantuntija, työterveys
Yrityksen suurin liiketoimintariski on yrittäjä itse
Kolmannes yrittäjistä kokee työkykynsä alentuneeksi, paljasti Ilmarisen kyselytutkimus. Yrittäjälle suurin liiketoimintariski on usein yrittäjä itse. Yritys lakkaa olemasta, jos yrittäjä kaatuu. Tästä näkökulmasta yrittäjän työkyvystä huolenpito on olennainen osa yrityksen riskien hallintaa. Jotain, jota on kerta kaikkiaan tyhmää jättää tekemättä.
Ota lomaminäsi mukaan töihin
Näinä viikkona sankat suomalaisjoukot kömpivät mökeiltään, veneistään ja muista lomapaikoistaan ihmisten ilmoille ja palaavat arkeen. Tuhansissa työpaikkojen kahvihuoneissa jaetaan lomakokemuksia ja seuraavaksi huokaistaan, että tuntuu kun ei olisi lomalla ollutkaan. Työpaikalla iskee päälle sama hyörinä ja stressi kuin ennen lomaa. Mikä pahinta, itsekin on taas ihan sama tyyppi. Olisiko meillä jotain opittavaa lomaminältämme?
Työterveyslääkärin vinkit eläkkeelle siirtyjälle
Eläkkeelle siirtyminen on iso muutos. Paljon suurempi, kun moni etukäteen oivaltaa. Koska eläkkeelle jäänti muuttaa koko arkemme ja päivien kulun, voi muutoksen merkittävyyttä verrata siihen, kun noin 7- vuotiaana aloitit koulun. Lue työterveyslääkärin käytännönläheiset vinkit, miten voit ennalta varautua eläkkeelle siirtymiseen.
Pitäisikö kehittää työtä vai työntekijää?
Tutkimusten mukaan työhön kohdistuvat toimenpiteet ovat työkykynäkökulmasta vaikuttavampia kuin yksilöihin suunnatut toimet. Silti usein yhteistyö työterveyden kanssa keskittyy yksittäisten työntekijöiden hoitamiseen. Yrityksissä koetetaan parantaa yksilön terveyttä, suorituskykyä ja resilienssiä – sen sijaan, että tehtäisiin jotakin työlle.
Joulupukki työkykyarviossa – Estääkö jouluomenavartalo lahjojen jaon?
Fyysisesti haastava matka- ja pätkätyö kuormittavat ikääntyvää työntekijää. Pitäisikö Joulupukin työkyvystä olla huolissaan? Tähän saamme vastauksen oheisesta Korvatunturin työterveyslääkäritontun kirjoittamasta potilastekstistä. Sen julkaisuun on saatu lupa Joulupukilta itseltään. Läpinäkyvyyden nimissä ja kansalaisten huolta hälventääkseen, hän tahtoo kertoa koko kansalle olevansa terve kuin pukki.
Riittävän hyvän pitäisi riittää – miksi yrityksissä näin ei ole?
Yritysten työkykyjohtamisen ja työterveysyhteistyön toimintamallit ovat keskimäärin ihan kelvollisesti, jopa erinomaisesti dokumentoituja. Silti niiden hiomiseen vielä paremmiksi käytetään hurjasti aikaa. Ei uskota niiden olevan jo riittävän hyviä. Uusia toimintaohjeita ja prosesseja ei tarvittaisi niin paljon, jos olemassa olevat mallit olisivat oikeasti arjessa käytössä.
Vaadi työkykytoiminnalta vaikuttavuutta
Työpaikoilla on järjestetty 2000-luvulla paljon työhyvinvointia ja työkykyä tukevaa toimintaa. Työhyvinvointihankkeiden ja -päivien nimissä on tehty hyvin moninaisia projekteja johtamiskoulutuksesta yhteishenkeä kohottaviin seikkailupäiviin. Hyvästä tarkoituksesta huolimatta toiminta ei ole useinkaan perustunut tieteelliseen näyttöön, ja vaikuttavuuden osoittaminen on ollut vaikeaa.
Kun pomo mahdollistaa päihdeongelman
Yhtä asiaa olen koko työterveyslääkärin urani ajan ihmetellyt. Tilastojen mukaan 47 prosenttia suomalaisista miehistä ja 25 prosenttia naisista käyttää liikaa alkoholia*. Tämän päälle tulevat muut päihteet. Silti kun olen kysynyt työterveydessä yritysten johdolta, miten päihdeasioita heillä hoidetaan, olen saanut kovin usein iloisen vastauksen: ”Onneksi meillä ei ole ollut sellaisia ongelmia.” Joko tilastot valehtelevat tai todella moni sulkee silmänsä.
Koko kylän kehnoin piika
Onnekseni synnyin tähän maailman aikaan. Osaamiseni ja ominaisuuteni sopivat varsin hyvin 2020-luvun yhteiskunnan tarpeisiin, mutta 1800-luvulla olisin ollut toivottoman ei-toivottua työvoimaa.