
Ota lomaminäsi mukaan töihin
Näinä viikkona sankat suomalaisjoukot kömpivät mökeiltään, veneistään ja muista lomapaikoistaan ihmisten ilmoille ja palaavat arkeen. Tuhansissa työpaikkojen kahvihuoneissa jaetaan lomakokemuksia ja seuraavaksi huokaistaan, että tuntuu kun ei olisi lomalla ollutkaan. Työpaikalla iskee päälle sama hyörinä ja stressi kuin ennen lomaa. Mikä pahinta, itsekin on taas ihan sama tyyppi. Olisiko meillä jotain opittavaa lomaminältämme?
Tutkimusten mukaan loma on meille hyväksi. Olemme paremmalla tuulella, koemme itsemme terveemmiksi, tyytyväisemmiksi ja energisemiksi (de Bloom ym. 2009 ja 2010) ja olemme hiukan onnellisempiakin (Najwin ym. 2010).
Jos lomalla kokee olevansa olennaisesti mukavampi, onnellisempi ja elämään tyytyväisempi tyyppi kuin arkena, on aika pysähtyä miettimään. Miksi elo on niin paljon parempaa lomalla? Mikä lomailussa on sellaista, joka saa minusta parhaat puolet esille?
Lomalla on aikaa levätä
Jos työ on täysin uuvuttavaa, on vastaus yksinkertainen: kun saa levätä, voi paremmin. Useimmilla meistä ei työssä kuitenkaan ole perustavan laatuista vikaa, eikä se pääsääntöisesti kuormita ihan liikaa. Loman hienoudessa ei silloin ole ei ole kyse siitä, että ei tarvitse tehdä töitä, vaan pikemminkin siitä, mitä kaikkea muuta lomalla tekee.
Moni liikkuu ja ulkoilee lomalla enemmän. Se ei välttämättä ole urheilua urheilun vuoksi, mutta kävely kaupungilla, vedenhaku mökillä tai puutarhan kaivelu tuovat aktiviteettia ja askelia. Se taas saa nukkumaan paremmin. Toiselle loma merkitsee kulttuuririennoissa käyntiä. Suomen kesä on täynnä taidenäyttelyitä, kesäteattereita, konsertteja ja muita kulttuuritapahtumia. Tapahtumissa käyvät nekin, joita ei suin surmin saisi niihin lokakuussa, mutta kesällä se onkin ihan luontevaa.
Kesä on myös sosiaalisesti erilaista aikaa kuin muu vuosi. Useat meistä näkevät silloin ystäviä ja sukua enemmän kuin muulloin. Toisaalta kesällä on ihan hyväksyttyä toteuttaa sisäistä erakkouttaan, vetäytyä mökille ja ilmoittaa olevansa tavoitettavissa elokuun puolivälissä.
Lomaminä arkeen ja töihin
Loma on parhaimmillaan ihanaa, ei siitä mihinkään pääse. Lomia on kuitenkin sangen rajallisesti, ja arkea paljon enemmän. Haastankin teidät hyvät blogin lukijat pohtimaan, mikä omassa lomailussa on se hyvän olon lähde ja miten sitä hyvää saisi mukaansa arkeen.
Jos kesällä oli ihan hirveän hauskaa käydä ystäväporukalla kesäteatterissa, voisiko se sama sakki käydä kotikaupungin teatterissa marraskuussa? Jos värikkäät kesävaatteet saivat sinut ihanan energisiksi, miksi talvigarderoobisi on tummansininen ja beige? Jos dekkareiden lukeminen riippumatossa toi parhaat puolesi esille, voisivatko dekkarit sohvalla kuulua ympärivuotiseen ohjelmaasi? Jos kävelit kesällä ympäri kesäkaupunkia ja kuntosi koheni, miksi suhaat syksyllä joka paikkaan autolla? Ei koko lomaa mukaansa saa, mutta pieniä osia takuulla.
Rohkaisen kaikkia yllättämään itsensä ja työkaverit tuomalla pienen palan lomaminäänsä mukaan töihin!
Heidi Furu
Johtava asiantuntija, työterveys
Lue lisää:
- Kesäloman ja muun vapaa-ajan psyykkiset terveysvaikutukset (duodecimlehti.fi)
- Haastamme sinut rakentamaan kanssamme huomisen työkykyä. Katso TyökykyAreenasta uusia ideoita, tutkittua tietoa ja arjen työkaluja työkykyriskin hallintaan.
Lisää aiheesta

Lisää osakepainoa sijoitussalkkuihin – mahdollisuus vai riski?
Miten raha riittää tulevaisuudessa eläkkeisiin? Pitääkö maksuja korottaa? Vai jopa leikata nykyisiä eläkkeitä? Me Ilmarisessa haluaisimme turvata tulevien eläkkeiden rahoitusta sijoittamalla yhteisiä eläkevaroja entistä suuremmalla painolla pitkällä tähtäimellä korkeimman tuotto-odotuksen omaisuusluokkaan eli osakkeisiin. Korkeampaa tuottoa haemme, jotta työeläkejärjestelmän tasapaino on entistä paremmin turvattu.

Aivoystävällinen johtaminen – miten saat sen osaksi arkea?
Tuloksellinen johtaminen on ennen kaikkea aivojen johtamista. Siksi tulevaisuuden johtamisjärjestelmissä tulee huomioida aivojen hyvinvoinnin vahvistaminen. Se edellyttää uudenlaista ajattelua ja johtamiskäytäntöjä.

Työkyvyttömyydestä työkyvyn johtamiseen – miksi työkyky ei ole vielä osa yritysten strategiaa?
Henkilöstön työkyvyn merkitys yksilöille, työpaikalle ja yhteiskunnalle ymmärretään laajasti. Miksi siitä huolimatta edelleen koetaan, ettei johto ole aina riittävän kiinnostunut työkykyasioista?