Blogit

Työterveysneuvottelu tukee lähijohtajaa

Suomalaistutkimuksen mukaan lähijohtajat kokevat työterveysneuvottelujen tukevan esimiestyötään. Johtajat toivovat saavansa neuvotteluissa tietoa, miten huomioida työntekijän terveysrajoitteet työpaikalla. He myös arvostavat työterveysneuvotteluiden avointa keskustelua sekä konkreettisia ratkaisuja. Silti työterveysneuvottelu voi jännittää niin johtajaa kuin työntekijääkin.

Moni lähijohtaja on osallistunut työterveys- eli työkykyneuvotteluihin. Niissä työntekijä, esihenkilö ja työterveyslääkäri istuvat yhdessä alas keskustelemaan työntekijän tilanteesta ja työkyvystä. Tavallisia tapauksia ovat työntekijän palaaminen pitkältä sairauslomalta tai tilanne, jossa työntekijä ei selviydy enää työstään.

Neuvotteluissa ei käydä keskustelua kenenkään henkilökohtaisista terveysasioista, vaan tarkoitus on pohtia yhdessä, miten työhön paluuta tai työssä selviytymistä voidaan työpaikalla helpottaa. Esimerkkejä keinoista ovat vähittäinen työhön paluu osasairauspäivärahan turvin, työn keventäminen tai apuvälineen hankinta. Toisin sanoen, neuvotteluja pidetään usein silloin, kun pitää päättää järjestelyistä, joita lääkäri ja potilas eivät voi sopia keskenään.

Työterveyslääkärin arkea, mutta työntekijää ja lähijohtajaa jännittää joskus

Työterveyshuollolle neuvottelut ovat arkipäivää. Työntekijää ne sen sijaan usein jännittävät etukäteen. Päässä risteilevät monet ajatukset: Mitä siellä puhutaan? Pitääkö paljastaa yksityisasioita? Kertooko pomo kaikille? Mitä jos en uskalla sanoa näkemystäni? Työterveydessä käytetäänkin varsin paljon aikaa siihen, että kerrotaan etukäteen neuvottelun kulusta työntekijälle. Samalla sovitaan, mistä terveysasioista työntekijä sallii puhuttavan ja mitä toivoo pidettävän hänen ja lääkärin välisenä.

Entä lähijohtajat sitten? Usein ajatellaan, että työterveysneuvottelut olisivat heillekin ihan rutiinijuttu. Kuitenkin he hermoilevat ihan samalla tavalla, vaikka huolenaiheet ovatkin toisia: Olenkohan ollut hyvä pomo? Syytetäänkö minua työntekijän sairauslomasta? Mitä jos en osaa vastata, siihen mitä kysytään? Huomaavainen työterveyskumppani evästää esihenkilön etukäteen yhtä huolella kuin työntekijänkin. Viimeistään neuvottelun alussa käydään läpi päivän aiheet ja yhteiset pelisäännöt, jotta kaikkien on luontevaa ja turvallista osallistua.

Miten pomot kokevat työterveysneuvottelut?

Työterveyslääkäri Liisa Lappalainen tutkimusryhmineen selvitti lähijohtajien kokemuksia työterveysneuvotteluista. Valtaosa (86 %) koki, että neuvotteluihin osallistuminen tuki heidän esimiestyötään. Yli puolet tutkimukseen osallistuneista otti työterveyteen yhteyttä, kun epäili työntekijällä ongelmia työkyvyssä. Yleisimpiä syitä olivat toistuvat sairauspoissaolot ja heikentynyt työsuoritus. Päihteiden käyttö, epäasiallinen käytös tai konfliktit olivat taustalla paljon harvemmin.

Lähijohtajat nostivat esille neljä onnistuneen neuvottelun elementtiä. He kokivat ensisijaisen tärkeäksi saada tietoa ja ymmärrystä, miten työntekijän terveys rajoittaa työskentelyä ja kuinka se pitäisi huomioida työpaikalla. Onnistumista edisti, kun kaikki osapuolet osallistuvat keskusteluun ja pyrkivät yhteisiin ratkaisuihin ja päätöksiin. Riitti, kun saatiin edes yksi konkreettinen askel eteenpäin. Lähijohtajat myös arvostivat rakentavaa ilmapiiriä neuvotteluissa ja kokivat, että työterveys otti heidän näkemyksensä vakavasti.

Selkeät käytännöt nopeuttavat työhön paluuta

Lähijohtajat, jotka pitivät työpaikkansa työkykyjohtamisen käytäntöjä selkeinä ja jotka kokivat saaneensa kylliksi perehdytystä, olivat selvästi rohkeampia ottamaan puheeksi työntekijän haasteet. He myös osasivat useammin lähettää työntekijän työterveyteen, ja heillä oli realistisemmat odotukset työterveysneuvotteluita kohtaan. Tärkeä tulos oli, että selkeät ohjeet lisäsivät työn muokkauksen käyttöä, mikä puolestaan aikaisti työntekijöiden työhön paluuta sairauslomalta merkittävästi.

Harjoitus tekee mestarin tässäkin asiassa. Mitä enemmän työkykyneuvotteluja esihenkilöllä oli takanaan, sitä enemmän hän koki neuvottelujen johtaneen työn muokkaukseen, työntekijän siirtymiseen työpaikalla terveydelleen sopivampiin tehtäviin ja muihin työkykyä tukeviin konkreettisiin toimenpiteisiin.

Heidi Furu
johtava asiantuntija, Ilmarinen
lääketieteen tohtori, työterveyshuollon erikoislääkäri 

Lue lisää

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 8.4.2021

Nuorten ajatukset työssäjaksamisesta korostavat työyhteisön tasapuolista vuoropuhelua

Nuoren siirtyminen koulutuksesta työelämään on merkittävä prosessi niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Yhtäältä se merkitsee suurta muutosta yksittäisen ihmisen elämässä, toisaalta nuoret työelämän osaajat ovat yhteiskunnalle kultaakin kalliimpia ja heihin kohdistuu odotuksia tulevaisuuden hyvinvoinnin säilyttäjinä. Kiinnittyminen työelämään on harvemmin mutkatonta. Työuran alun lyhyet työsuhteet, uuden työyhteisön toimintatavat ja epäilys oman osaamisen riittävyydestä voivat luoda epävarmuutta ja jaksamisen ongelmia vastavalmistuneelle nuorelle. Työelämään kiinnittymisen ongelmat vaikuttavat nuorten työssä jaksamiseen ja mielenterveyteen, mikä on näkynyt nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden kasvuna viime vuosina.

Nuorten ajatukset työssäjaksamisesta korostavat työyhteisön tasapuolista vuoropuhelua

Blogit 31.3.2021

Työterveysneuvottelu tukee lähijohtajaa

Suomalaistutkimuksen mukaan lähijohtajat kokevat työterveysneuvottelujen tukevan esimiestyötään. Johtajat toivovat saavansa neuvotteluissa tietoa, miten huomioida työntekijän terveysrajoitteet työpaikalla. He myös arvostavat työterveysneuvotteluiden avointa keskustelua sekä konkreettisia ratkaisuja. Silti työterveysneuvottelu voi jännittää niin johtajaa kuin työntekijääkin.

Työterveysneuvottelu tukee lähijohtajaa

Blogit 16.3.2021

Henkilöstökysely - pakollinen paha vai mahdollisuus kehittyä?

Oletko koskaan jättänyt vastaamatta johonkin sinulle lähetettyyn kyselyyn? Minä olen. Entä mikäli henkilöstön hyvinvointi ja työkyky kuuluvat jollain tavalla tontillesi, oletko koskaan jättänyt tekemättä henkilöstökyselyä, koska tulokset olivat viimeksi "ihan hyviä" eikä mitään konkreettista parannettavaa oikein löytynyt? Mikäli vastasit tähänkin kyllä, et ole yksin.

Henkilöstökysely - pakollinen paha vai mahdollisuus kehittyä?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita