Blogit

Kuntoutus voi toimia, vaikka sairaus olisi vakava

Viime vuonna Ilmarisen työeläkekuntoutusta haki ennätykselliset lähes 2500 henkilöä. Kuntoutus on ollut menestystarina, ja sen suosio on noussut vuosi vuodelta. Kuntoutustyön tavoite on saada ihmiset palaamaan työelämään ja välttää näin varhaiset vuodet työkyvyttömyyseläkkeellä. Onnistumisprosentti Ilmarisessa on huikea: alustavan tiedon mukaan viime vuonna kaikista kuntoutuksensa päättäneistä 73 % palasi onnistuneesti takaisin työelämään.

Kuntoutuksen taustalta löytyy aina sairaus tai vamma. Yli puolessa tapauksista kyseessä on tuki- ja liikuntaelinsairaus. Työeläkekuntoutus voi toimia, vaikka sairaus olisi vakava. Asiakkainamme on esimerkiksi vaikeita neurologisia sairauksia sairastavia, kuten MS-potilaita, aivovamman saaneita, näkövammaisia, vaikeita sydänsairauksia sairastavia ja selkä- ja nivelleikkauksen läpikäyneitä asiakkaita.

Vakavaakin sairautta poteva voi pärjätä nykyisessä työssään hyvän aikaa diagnoosin jälkeenkin etenkin, jos työ ei vaadi raskasta, fyysistä ponnistelua. Sairausdiagnoosi ei siis automaattisesti tarkoita, että sairastuneen seuraava askel on pohtia työelämänsä uusiksi. Itse asiassa usein esimerkiksi neurologisiin sairauksiin liittyy heikko ennustettavuus taudin kulusta: esimerkiksi MS-potilas voi olla 15 vuoden päästä edelleen hyväkuntoinen, tai toisessa ääripäässä jo pidempään työkyvytön.

Jalkaa oven väliin

Ilmarisen kuntoutusasiakkaiksi henkilöt päätyvät siinä vaiheessa, kun heillä on vaikeuksia selvitä nykyisestä työstään. Se onkin oikea hetki tarkastella henkilön vaihtoehtoja jatkaa työelämässä. Eläkeyhtiöstä myönnetään mielellään kuntoutusta ja autetaan löytämään uusi työ, jossa voi toimia sairaudesta huolimatta.

Yleensä ensisijaista on esimerkiksi neurologisissa sairauksissa saada henkilö pois fyysisesti raskaasta työstä. Jos kuntoutujan nykyinen koulutus ei mahdollista siirtymistä esimerkiksi kevyempiin toimistotöihin, uudelleenkoulutus voi olla ratkaisu. Niiden sairauksien kohdalla, joissa taudin etenemistä on vaikea arvioida, suosimme kuntoutuksena usein työhönvalmennusta ja oppisopimuskoulutusta.

Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen etuna on, että kuntoutuja saa samalla jalkaansa firman oveen väliin. Näin koulutuksen jälkeinen työllistyminen helpottuu ja parhaimmillaan oppisopimuskoulutustyöpaikasta tulee vakituinen työpaikka. Työpaikkakuntoutuksen edut ovat kiistattomat: esimerkiksi vuonna 2012 työkokeiluun tai työhönvalmennukseen osallistuneista yli 70 % työllistyi työkokeilupaikkaansa.

Koulutusta ja muuta kuntoutusta tuemme maksamalla kuukausittain kuntoutusetuuden sekä esimerkiksi opiskelu- ja matkakuluja. Vuonna 2012 työeläkejärjestelmästä maksettiin kuntoutusetuutta keskimäärin noin 2200 euroa kuukaudessa per kuntoutuja. Kuntoutujien keski-ikä oli 46 vuotta. Kuntoutus kannattaa: Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan kuntoutus maksaa keskimäärin itsensä takaisin alle kahdessa vuodessa.

Työelämässä halutaan jatkaa

Työeläkekuntoutus voi siis toimia vaikeissakin sairauksissa. Me kuntoutustyötä tekevät olemme lisäksi havainneet, että kuntoutukseen suhtaudutaan hyvin positiivisesti. Vaikeastikin sairastuneet ovat innokkaita lähtemään ammatilliseen kuntoutukseen. Halu jatkaa työelämässä on vahva ja heillä on myös uskoa siihen, että kevyemmässä työssä pärjää pitkäänkin.

Joskus työtehtäviä vaihtavilla kuntoutujilla siintää jo ensimetreiltä ajatus siitä, millaiseen työhön he voisivat siirtyä. Välttämätöntä se ei ole, sillä me Ilmarisen kuntoutusosastolla autamme ja tuemme uuden ammatin ja alan pohdinnassa. Tavoitteena on löytää jokaiselle kuntoutusasiakkaalle häntä kiinnostava työ, joka huomioi myös sairauden aiheuttamat työnteon rajoitteet.

Heidi Mannio
Kuntoutusasiantuntija, Ilmarinen

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 21.7.2021

Hei liikkuja – onko mittalaitteesi renki vai isäntä?

Monelle meistä kunto- ja terveysliikkujista kesä on kestävyysliikunnan kulta-aikaa. Löydämme liikkumisen iloa muun muassa luonnosta nautiskellen kävelylenkin lomassa, lenkkipolkuja pinkoen tai pyörän selässä kiitäen. Monet hurahtavat laskemaan omia kilometrejään ja tähtäävät täysillä kohti omia tavoitteitaan tai kisailevat esimerkiksi pyöräkilometreistä Kilometrikisassa. Ranteeseen puetaan tietenkin suoritusta mittaava älylaite. Eihän sitä muuten tiedä liikkuneensa.

Hei liikkuja – onko mittalaitteesi renki vai isäntä?

Blogit 24.6.2021

Yrittäjät ansaitsevat yhtä hyvän eläketurvan kuin palkansaajatkin

Yrittäjien luottamus eläkejärjestelmään on vaatimaton Suomen Yrittäjien tuoreen tutkimuksen perusteella, alivakuuttaminen on yleistä ja valtion rahoitus on kasvussa. Vuoroin arvostellaan yrittäjiä ja eläkevakuuttajia alivakuuttamisesta. Mistä tässä on oikein kyse?

Yrittäjät ansaitsevat yhtä hyvän eläketurvan kuin palkansaajatkin

Blogit 17.6.2021

Digitaalinen alusta on hyvä renki, mutta huono isäntä

Vuodesta 2007, eli ensimmäisen iPhonen julkaisusta lähtien, voimistunut alustatalous on kovaa vauhtia laajenemassa perinteiseen, digitalisaation ulkopuolella olleeseen palveluliiketoimintaan. Korona-aika on vauhdittanut ilmiötä, josta osoituksena on esimerkiksi valtavasti kasvaneet algoritmijohtoiset ruuan kotiinkuljetuspalvelut. Painettujen puhelinluetteloiden jäätyä historiaan, perinteiset palvelualan pienyritykset joutuvat nykyään olemaan aktiivisesti läsnä somessa, Google-hauissa, kuluttaja-arvioissa ja kilpailutuksia tekevissä palveluissa ollakseen asiakkaiden näkökulmasta olemassa.

Digitaalinen alusta on hyvä renki, mutta huono isäntä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita