Kuntoutus voi toimia, vaikka sairaus olisi vakava
Viime vuonna Ilmarisen työeläkekuntoutusta haki ennätykselliset lähes 2500 henkilöä. Kuntoutus on ollut menestystarina, ja sen suosio on noussut vuosi vuodelta. Kuntoutustyön tavoite on saada ihmiset palaamaan työelämään ja välttää näin varhaiset vuodet työkyvyttömyyseläkkeellä. Onnistumisprosentti Ilmarisessa on huikea: alustavan tiedon mukaan viime vuonna kaikista kuntoutuksensa päättäneistä 73 % palasi onnistuneesti takaisin työelämään.
Kuntoutuksen taustalta löytyy aina sairaus tai vamma. Yli puolessa tapauksista kyseessä on tuki- ja liikuntaelinsairaus. Työeläkekuntoutus voi toimia, vaikka sairaus olisi vakava. Asiakkainamme on esimerkiksi vaikeita neurologisia sairauksia sairastavia, kuten MS-potilaita, aivovamman saaneita, näkövammaisia, vaikeita sydänsairauksia sairastavia ja selkä- ja nivelleikkauksen läpikäyneitä asiakkaita.
Vakavaakin sairautta poteva voi pärjätä nykyisessä työssään hyvän aikaa diagnoosin jälkeenkin etenkin, jos työ ei vaadi raskasta, fyysistä ponnistelua. Sairausdiagnoosi ei siis automaattisesti tarkoita, että sairastuneen seuraava askel on pohtia työelämänsä uusiksi. Itse asiassa usein esimerkiksi neurologisiin sairauksiin liittyy heikko ennustettavuus taudin kulusta: esimerkiksi MS-potilas voi olla 15 vuoden päästä edelleen hyväkuntoinen, tai toisessa ääripäässä jo pidempään työkyvytön.
Jalkaa oven väliin
Ilmarisen kuntoutusasiakkaiksi henkilöt päätyvät siinä vaiheessa, kun heillä on vaikeuksia selvitä nykyisestä työstään. Se onkin oikea hetki tarkastella henkilön vaihtoehtoja jatkaa työelämässä. Eläkeyhtiöstä myönnetään mielellään kuntoutusta ja autetaan löytämään uusi työ, jossa voi toimia sairaudesta huolimatta.
Yleensä ensisijaista on esimerkiksi neurologisissa sairauksissa saada henkilö pois fyysisesti raskaasta työstä. Jos kuntoutujan nykyinen koulutus ei mahdollista siirtymistä esimerkiksi kevyempiin toimistotöihin, uudelleenkoulutus voi olla ratkaisu. Niiden sairauksien kohdalla, joissa taudin etenemistä on vaikea arvioida, suosimme kuntoutuksena usein työhönvalmennusta ja oppisopimuskoulutusta.
Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen etuna on, että kuntoutuja saa samalla jalkaansa firman oveen väliin. Näin koulutuksen jälkeinen työllistyminen helpottuu ja parhaimmillaan oppisopimuskoulutustyöpaikasta tulee vakituinen työpaikka. Työpaikkakuntoutuksen edut ovat kiistattomat: esimerkiksi vuonna 2012 työkokeiluun tai työhönvalmennukseen osallistuneista yli 70 % työllistyi työkokeilupaikkaansa.
Koulutusta ja muuta kuntoutusta tuemme maksamalla kuukausittain kuntoutusetuuden sekä esimerkiksi opiskelu- ja matkakuluja. Vuonna 2012 työeläkejärjestelmästä maksettiin kuntoutusetuutta keskimäärin noin 2200 euroa kuukaudessa per kuntoutuja. Kuntoutujien keski-ikä oli 46 vuotta. Kuntoutus kannattaa: Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan kuntoutus maksaa keskimäärin itsensä takaisin alle kahdessa vuodessa.
Työelämässä halutaan jatkaa
Työeläkekuntoutus voi siis toimia vaikeissakin sairauksissa. Me kuntoutustyötä tekevät olemme lisäksi havainneet, että kuntoutukseen suhtaudutaan hyvin positiivisesti. Vaikeastikin sairastuneet ovat innokkaita lähtemään ammatilliseen kuntoutukseen. Halu jatkaa työelämässä on vahva ja heillä on myös uskoa siihen, että kevyemmässä työssä pärjää pitkäänkin.
Joskus työtehtäviä vaihtavilla kuntoutujilla siintää jo ensimetreiltä ajatus siitä, millaiseen työhön he voisivat siirtyä. Välttämätöntä se ei ole, sillä me Ilmarisen kuntoutusosastolla autamme ja tuemme uuden ammatin ja alan pohdinnassa. Tavoitteena on löytää jokaiselle kuntoutusasiakkaalle häntä kiinnostava työ, joka huomioi myös sairauden aiheuttamat työnteon rajoitteet.
Heidi Mannio
Kuntoutusasiantuntija, Ilmarinen
Lisää aiheesta
Mistä puhutaan, kun keskustellaan eläkkeiden uudistamisesta ja leikkaamisesta?
Meiltä on viime aikoina kyselty, mitä hallituksen leikkauspuheet tarkoittavat. Lisäksi moni pohtii omalta kohdaltaan, pieneneekö oma eläke, pääseekö vielä osittaiselle vanhuuseläkkeelle tai tuleeko ensi vuonna indeksikorotusta. Kaikesta voi päätellä, että julkinen keskustelu on herättänyt huolta niin työelämässä yhä olevissa kuin eläkeläisissä.
Miten muokataan työtä konkarille sopivaksi?
Työuraa ei voi ainakaan koko matkalta painella maaliin asti täydellä vauhdilla ja itseään jatkuvasti ylittäen. Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää, että sovitamme ja muokkaamme työtä elämäntilanteeseen sopivaksi. Sekä työssä olevasta että työelämään tulevasta työvoimasta täytyy pitää hyvää huolta. Miten voisimme entistä paremmin huomioida työn vaatimusten lisäksi työntekijöiden perustarpeet, elämäntilanteen ja terveydentilan?
Monipuoliset mielenterveyspalvelut ehkäisevät ennenaikaista eläköitymistä
Käsittelemme Ilmarisessa viikoittain valtavan määrän ihmisten eläkehakemuksia ja olemme näin mukana ihmisten elämien dramaattisissakin käänteissä. Työkyvyttömyyseläkkeelle päätyminen on niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta murheellinen tapahtuma. Yleisimpiä syitä työkyvyttömyyseläkkeelle ovat mielenterveyden häiriöt. Tuoreen väitöstutkimuksen perusteella mielenterveyspalveluiden kehittäminen monimuotoisemmiksi voisi estää ennenaikaista eläköitymistä.