Blogit

Muuttuva työelämä haastaa työkykyjohtamisen tavat

Digitalisaation mahdollistamasta työelämän muutoksesta puhutaan paljon. Monella toimialalla muutos on jo arkea ja toisilla toimialoilla rakennetaan vielä ymmärrystä ja polkua uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Näillekin toimialoille muutos kuitenkin tulee, se on varmaa.

Muutos haastaa vallitsevan käsityksemme myös työhyvinvoinnista. Työhyvinvoinnin ja työkyvyn varmistamiseksi tarvitaan uudenlaisia palveluita. Sama resepti, mikä toimi teollisessa yhteiskunnassa, ei toimi enää.

Keskustelussa vähäisemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, millä tavoin työhyvinvointia ja työkykyä edistäviä toimenpiteitä toteutetaan työelämän rakenteiden muuttuessa.

Työelämän rakenteet muuttuvat

Perinteisesti työhyvinvointia edistetään yrityksen funktiona, useimmiten henkilöstöhallinnon johtamana. Toimenpiteet vaativat rakenteita ja prosesseja ympärilleen, ja fokus on ennalta ehkäisevässä työyhteisön kehittämisessä ja ”riskitapausten” tunnistamisessa sekä niihin puuttumisessa.

Työelämän muutokseen liittyy isona asiana kuitenkin työn pirstaloituminen. Erilaiset yrittäjyyden muodot lisääntyvät ja yhä useamman ihmisen työt muodostuvat pätkittäisistä tai useammasta samanaikaisesta työsuhteesta. Rakennus- sekä sosiaali- ja terveysaloilla tämä on ja arkipäivää, mistä kertoo henkilöstövuokrausalan merkittävä kasvu.

McKinsey Global arvioi 2016 tehdyssä tutkimuksessaan, että Yhdysvalloissa ja Euroopassa 20-30 prosenttia työvoimasta on epätyypillisessä työsuhteessa. Digitalisaation edetessä tämän voi olettaa kasvavan. Suomessakin yrittäjien määrä lisääntyy tasaista tahtia.

Uudessa ympäristössä perinteinen tapa ei enää toimi

Tällaisessa ympäristössä perinteinen tapa edistää työhyvinvointia ei toimi. Toimenpiteiden ulkopuolelle jää iso joukko ihmisiä tai ne eivät tavoita juuri niitä henkilöitä, jotka palveluita eniten tarvitsisivat. Työyhteisön ja mahdollisesti jopa työnjohdon puuttuessa ei myöskään ulkopuolelta tule painetta työhyvinvoinnin kehittämiseen tai työkykyongelmien tunnistamiseen. Ongelma on jo tällä hetkellä tunnistettu yrityksissä, jotka tekevät esimerkiksi henkilöstövuokrausta.

Iso kysymys tulevaisuuden työelämässä työhyvinvoinnin johtamisessa ja kehittämisessä onkin, miten ja minkälaisilla palveluilla tavoitetaan henkilöt, jotka ovat perinteisen organisaation ulkopuolella. Tällä matkalla meidän tulee:

  1. Tunnistaa yhä paremmin faktapohjaisesti työhön liittyviä kuormitustekijöitä, huomioiden erityisesti myös uudenlaiset työn ja työelämän vaatimukset.
  2. Rakentaa ja tarjota sellaisia palveluita, jotka yksilön on helppo ja nopea ottaa käyttöön ilman, että ne vaativat rakenteita tai ohjausta -> Palvelu on hyvä ainoastaan, jos se otetaan käyttöön.
  3. Pystyä seuraamaan toimenpiteiden vaikuttavuutta ja sopeuttaa toimenpiteitä ketterästi saadun palautteen mukaan.

Kokonaisvaltainen ymmärrys on kaiken perusta

Digitalinen teknologia tarjoaa välineitä yhä parempaan palveluiden kohdistamiseen ja tuottamiseen laajalle joukolle, mutta se yksinään ei ratkaise tätä kysymystä. Tärkeintä on luoda kokonaisvaltainen ymmärrys kuormitustekijöistä ja rakentaa palvelu tämän ymmärryksen ympärille. Tässä tulemme tarvitsemaan erilaisten palvelumuotojen- ja kanavien lisäksi yhä tiiviimpää yhteistyötä niin yritysten, työterveyshuollon kuin vakuutusyhtiöiden välillä.

Maailma muuttuu ja työhyvinvoinnin käytäntöjen ja johtamisen on muututtava myös. Ja vaikka robotit ja muut teknologiat tulevat laajalla rintamalla, tarvitsemme tulevaisuudessakin kaiken mahdollisen työvoiman taloutemme ja yhteiskuntamme pyörien pyörittämiseen. Tästä johtuen meillä ei ole varaa jättää isoa joukkoa työntekijöistä oman onnensa nojaan työhyvinvointiin ja työkykyyn liittyvissä asioissa. Pahimmillaan tässä muhii iso työkyvyttömyysriski, joka realisoituessaan aiheuttaa ison inhimillisen tragedian lisäksi kalliin hintalapun niin yrityksille kuin yhteiskunnalle. Tämä tekee asiasta tärkeän myös työeläkeyhtiön agendalla.

Henna Ahtola
palvelujohtaja, Parempaa työelämää -palvelut
Ilmarinen
@henna_ahtola

Tutustu Ilmarisen Parempaa työelämää -palveluihin

Tee Ilmarisen testi ja tarkista, kuinka valmis sinä olet tulevaisuuden työelämään! futurescore.ilmarinen.fi

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 17.2.2021

Työeläke on osa elämää ja Ilmarinen yhteiskuntaa

Työurani Ilmarisessa päättyy helmikuussa 38 vuoden jälkeen. Olen saanut olla mukana hienossa tarinassa. Luon nyt muutaman katseen menneeseen, siihen, miten työeläke on elänyt ajassa ja muuttunut vuosikymmenten mittaan.

Työeläke on osa elämää ja Ilmarinen yhteiskuntaa

Blogit 8.2.2021

Inflaatio – toivotun vieraan epätoivottu paluu

Rahoitusmarkkinoita voidaan ajatella kansainvälisinä cocktail-kutsuina, joihin saapuu toivottuja ja usein myös pelättyjä vieraita. Rahoitusmarkkinat ovat kuin kaljakellunta Vantaanjoella: kukaan ei suoranaisesti ole isäntä, mutta tapahtuma kerää suuren osallistujamäärän.

Inflaatio – toivotun vieraan epätoivottu paluu

Blogit 2.2.2021

Korona ravisteli HR-käytäntöjä – Muutos on mahdollisuus

Korona-ajan epävarmuus on luonut akuutin ja suuren kysynnän yhteiskunnalliselle viestinnälle ja ohjeistukselle, ja myös työnantajien viestintä- ja muutosaktiivisuudelle on ollut korostunut tarve. Korona on vauhdittanut henkilöstöjohtamisen käytäntöjen muotoilemista.

Korona ravisteli HR-käytäntöjä – Muutos on mahdollisuus
Lisää ajankohtaisia artikkeleita