Blogit

Muuttuva työelämä haastaa työkykyjohtamisen tavat

Digitalisaation mahdollistamasta työelämän muutoksesta puhutaan paljon. Monella toimialalla muutos on jo arkea ja toisilla toimialoilla rakennetaan vielä ymmärrystä ja polkua uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Näillekin toimialoille muutos kuitenkin tulee, se on varmaa.

Muutos haastaa vallitsevan käsityksemme myös työhyvinvoinnista. Työhyvinvoinnin ja työkyvyn varmistamiseksi tarvitaan uudenlaisia palveluita. Sama resepti, mikä toimi teollisessa yhteiskunnassa, ei toimi enää.

Keskustelussa vähäisemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, millä tavoin työhyvinvointia ja työkykyä edistäviä toimenpiteitä toteutetaan työelämän rakenteiden muuttuessa.

Työelämän rakenteet muuttuvat

Perinteisesti työhyvinvointia edistetään yrityksen funktiona, useimmiten henkilöstöhallinnon johtamana. Toimenpiteet vaativat rakenteita ja prosesseja ympärilleen, ja fokus on ennalta ehkäisevässä työyhteisön kehittämisessä ja ”riskitapausten” tunnistamisessa sekä niihin puuttumisessa.

Työelämän muutokseen liittyy isona asiana kuitenkin työn pirstaloituminen. Erilaiset yrittäjyyden muodot lisääntyvät ja yhä useamman ihmisen työt muodostuvat pätkittäisistä tai useammasta samanaikaisesta työsuhteesta. Rakennus- sekä sosiaali- ja terveysaloilla tämä on ja arkipäivää, mistä kertoo henkilöstövuokrausalan merkittävä kasvu.

McKinsey Global arvioi 2016 tehdyssä tutkimuksessaan, että Yhdysvalloissa ja Euroopassa 20-30 prosenttia työvoimasta on epätyypillisessä työsuhteessa. Digitalisaation edetessä tämän voi olettaa kasvavan. Suomessakin yrittäjien määrä lisääntyy tasaista tahtia.

Uudessa ympäristössä perinteinen tapa ei enää toimi

Tällaisessa ympäristössä perinteinen tapa edistää työhyvinvointia ei toimi. Toimenpiteiden ulkopuolelle jää iso joukko ihmisiä tai ne eivät tavoita juuri niitä henkilöitä, jotka palveluita eniten tarvitsisivat. Työyhteisön ja mahdollisesti jopa työnjohdon puuttuessa ei myöskään ulkopuolelta tule painetta työhyvinvoinnin kehittämiseen tai työkykyongelmien tunnistamiseen. Ongelma on jo tällä hetkellä tunnistettu yrityksissä, jotka tekevät esimerkiksi henkilöstövuokrausta.

Iso kysymys tulevaisuuden työelämässä työhyvinvoinnin johtamisessa ja kehittämisessä onkin, miten ja minkälaisilla palveluilla tavoitetaan henkilöt, jotka ovat perinteisen organisaation ulkopuolella. Tällä matkalla meidän tulee:

  1. Tunnistaa yhä paremmin faktapohjaisesti työhön liittyviä kuormitustekijöitä, huomioiden erityisesti myös uudenlaiset työn ja työelämän vaatimukset.
  2. Rakentaa ja tarjota sellaisia palveluita, jotka yksilön on helppo ja nopea ottaa käyttöön ilman, että ne vaativat rakenteita tai ohjausta -> Palvelu on hyvä ainoastaan, jos se otetaan käyttöön.
  3. Pystyä seuraamaan toimenpiteiden vaikuttavuutta ja sopeuttaa toimenpiteitä ketterästi saadun palautteen mukaan.

Kokonaisvaltainen ymmärrys on kaiken perusta

Digitalinen teknologia tarjoaa välineitä yhä parempaan palveluiden kohdistamiseen ja tuottamiseen laajalle joukolle, mutta se yksinään ei ratkaise tätä kysymystä. Tärkeintä on luoda kokonaisvaltainen ymmärrys kuormitustekijöistä ja rakentaa palvelu tämän ymmärryksen ympärille. Tässä tulemme tarvitsemaan erilaisten palvelumuotojen- ja kanavien lisäksi yhä tiiviimpää yhteistyötä niin yritysten, työterveyshuollon kuin vakuutusyhtiöiden välillä.

Maailma muuttuu ja työhyvinvoinnin käytäntöjen ja johtamisen on muututtava myös. Ja vaikka robotit ja muut teknologiat tulevat laajalla rintamalla, tarvitsemme tulevaisuudessakin kaiken mahdollisen työvoiman taloutemme ja yhteiskuntamme pyörien pyörittämiseen. Tästä johtuen meillä ei ole varaa jättää isoa joukkoa työntekijöistä oman onnensa nojaan työhyvinvointiin ja työkykyyn liittyvissä asioissa. Pahimmillaan tässä muhii iso työkyvyttömyysriski, joka realisoituessaan aiheuttaa ison inhimillisen tragedian lisäksi kalliin hintalapun niin yrityksille kuin yhteiskunnalle. Tämä tekee asiasta tärkeän myös työeläkeyhtiön agendalla.

Henna Ahtola
palvelujohtaja, Parempaa työelämää -palvelut
Ilmarinen
@henna_ahtola

Tutustu Ilmarisen Parempaa työelämää -palveluihin

Tee Ilmarisen testi ja tarkista, kuinka valmis sinä olet tulevaisuuden työelämään! futurescore.ilmarinen.fi

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 17.8.2022

Sota aiheutti energiakriisin - miten Eurooppa pärjää uudessa tilanteessa?

Vuosi 2022 on ollut yllättävien poliittisten ja taloudellisten kulkusuuntien aikaa, jossa Euroopassa vallinnut status quo on peruuttamattomasti poissa. Entiseen tuskin on palaamista. Venäjän aloittama Ukrainan invaasio on monille maille tarkoittanut, ettei ulkopoliittiseen pelaamiseen ole enää varaa. Toisin kuin vuoden 2014 Krimin miehityksen yhteydessä, nyt on monille tullut aika valita leiri, jota haluaa nykyisessä poliittisessa ympäristössä kannattaa. Euroopan energiamarkkinat ovat tilanteesta johtuen sekaannuksen tilassa, mikä luonnollisesti kiinnostaa myös eläkesijoittajaa.

Sota aiheutti energiakriisin - miten Eurooppa pärjää uudessa tilanteessa?

Blogit 4.8.2022

Mikä säilyisi ja muuttuisi 1.1.2023 YEL-lakimuutoksessa?

Yrittäjät ja media ovat havahtuneet vilkkaaseen keskusteluun ennen juhannusta eduskunnan käsittelyyn annetusta yrittäjän eläkelain (YEL) uudistuksesta. Koska julkisuudessa näkyy osin vääränlaisia käsityksiä suunnitteilla olevasta muutoksesta, tiivistän muutamia keskeisiä nostoja, mikä säilyisi ja muuttuisi YEL-lakimuutoksen myötä, jos hallituksen esitys pysyy eduskunnan käsittelyssä nykyisellään.

Mikä säilyisi ja muuttuisi 1.1.2023 YEL-lakimuutoksessa?

Blogit 1.8.2022

Tuliko loma tarpeeseen?

Entä jos tuleva syksy ja talvi olisivat sellaiset, että ensi kesänä loma ei tulisikaan välttämättömään tarpeeseen?

Tuliko loma tarpeeseen?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita